Viljelykatto kaupungissa

Viime aikoina on innokkaasti ehdoteltu Suomen yhdyskuntarakenteen tiivistämistä ja ihmisten muuttamista kaupunkeihin, etenkin menestyvälle pääkaupunkiseudulle. Maaseudun ylläpito nähdään turhana kustannuksena, joka syö kansakunnan kilpailukykyä ja hidastaa talouden kehitystä. Ruokaa silti kaupunkiasujakin tarvitsee, ja ratkaisuksi visioidaan kaupunkiviljelyä.

Vähänkin asiaan perehtynyt näkee heti, että se on jo teoriassa mahdotonta. Vaikka esimerkiksi koko Helsingin alue muutettaisiin pelloiksi ja kasvimaiksi, sillä pystyttäisiin ruokkimaan vain murto-osa kaupungin väestöstä. Talojen katoilla on kuitenkin vapaana tilaa vaikka viljelyksille, joten voidaan leikkiä ajatuksella, että koko Helsingin 3 500 kattohehtaaria otettaisiin viljelykäyttöön. Siirryttäisiin todelliseen kaupunkiviljelyn aikakauteen.

Käytännössä se merkitsisi aikamoista rakennusurakkaa kattojen muuttamisessa viljelysmaa-altaiksi kulkuväylineen ja kastelujärjestelmineen. Olisi se melkoinen maansiirtotyömaakin. Vähintään 18 miljoonaa kuutiota multaa pitäisi siirtää katoille. Maanmuokkaukseen, kylvöön, kasvinsuojeluun ja sadonkorjuuseen pitäisi kehittää omat järjestelmät, kuten olkien ja naattien käsittelyyn, elintarvikkeiden varastointiin, viljan jauhamiseen, logistiikkaan ja niin edelleen. Osaamistakin tarvittaisiin kovasti lisää. Mitä lumelle tehtäisiin? Entä valumavesille, jotka olisivat hyvin ravinnepitoisia?

Viljelysmaita pitäisi myös lannoittaa. Käytännössä tämä merkitsisi, että vuosittain 70 000 tonnia lantaa, joka vastaa vähintään 2 500 rekka-autollista, tuotaisiin kaupunkiin parin viikon sisällä. Mistä se määrä lantaa olisi saatavissa? Olisi itseasiassa mielenkiintoista nähdä kuinka kaupungin keskustan taloyhtiöt raijaisivat paskaa katoilleen. Hissilläkö se tapahtuisi? Vai lietelantana jonkinlaisia putkistoja pitkin? Varmaa on, että siihen aikaan ei Helsingissä olisi yhtään turistia.

Ruuan tuotantokustannukset nousisivat huimiin lukemiin. Kaikesta panostuksesta huolimatta yksi kerrostalo pystyisi tuottamaan hädin tuskin yhden päivän ruuat asukkailleen. Edelleen tarvittaisiin ratkaisu elintarvikehuollolle lopuille 364 päivälle. Onkohan kuitenkin parempi ratkaisu, että pidetään maaseutu elinvoimaisena ja hankitaan ruoka sieltä?

– Markku Paananen, asiantuntija, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Biotalousinstituutti

Jätä kommentti


Why ask?