Puunpolttoa ilman turhia päästöjä

kokko

Kesä on lomanviettäjien parasta nuotion, takan ja puusaunan käyttöaikaa. Juhannuksena roihuavat myös kokot. Lämmönlähteitä on monia, mutta kuinka minimoida puunpoltosta syntyvät haitalliset pienhiukkaspäästöt?

– Muovia, metallia tai kemikaaleja sisältäviä polttoaineita eikä märkää puuta tule tulisijoihin laittaa. Palamisesta muodostuu terveydelle vaarallisia pienhiukkaspäästöjä. Ruokajätettä ei myöskään pidä tulen sekaan heittää. Tulisijoissa tulisi polttaa vain kuivaa puuta. Kostean tai märän puun polttamisesta nokeentuvat paikat, nuohoustarve kasvaa ja lämmönsiirto heikkenee, toteaa JAMKin Biotalousinstituutin kattilantestauksesta vastaava asiantuntija Kimmo Puolamäki.

JAMKin kattilantestauslaboratorion tutkimuksissa selvisi, että kauniisti roihuava liekki ei ole pienhiukkasten syntymisen tai muodostumisen kannalta hyvä asia.

– Tutkimuksessa yllätti erityisesti se, että huonosti palavasta puusta syntyy vähemmän haitallisia pienhiukkasia, kun taas hyvin palavasta puusta niitä muodostui paljon. Savussa en kuitenkaan suosittele istumaan, Puolamäki muistuttaa.

Juhannuskokkojen ja takan pöyhiminen palamisen aikana kannattaa unohtaa. Turha käsittely nostaa hiukkasmääriä hetkellisesti merkittävästi ylöspäin.

– Helpoin tapa vähentää pienhiukkasia on hyvä polttoaine. Pitäisi myös malttaa opetella tulisijojen käyttöä ja lukea niiden mukana tulevat ohjeet huolella. Paras poltto pienhiukkasten minimoimiseksi on kuuma ja rauhallinen. Lämpöä on oltava riittävästi, jotta palaminen tapahtuu loppuun asti. Liekin väristäkin voi päätellä paljon, Puolamäki kertoo.

Tärkeää on myös sytyttämisvaihe, sillä lämpötilan tulisi nousta mahdollisimman nopeasti korkeaksi. Sytyttämisen jälkeen  ensimmäiset minuutit ovat ns. huonoa palamisaikaa. 3-5 minuutin jälkeen päästöt laskevat huomattavasti.  Toinen pienhiukkaspitoisuutta nostava hetki on se, kun puita lisätään. Myös luukun avaaminen ja liian kova veto kuljettavat hiukkasia mukanaan ja päästöjä kertyy enemmän.

– Nuotio ja takka tulisi sytyttää päältä, ei alta. Tutkimuksissa havaitsimme, että päältä ja samalla takan peräosasta aloitettu sytytys olisi päästöjen kannalta paras tapa.

Puolamäki kertaa vielä onnistuneen polton niksit:

– Tulipesän lämpö pitää saada riittävän suureksi, riittävän nopeasti. Vedon määrällä voidaan säätää palamisnopeutta. Jotta palaminen on optimaalista, kolme asiaa pitää saada tasapainoon: happi, lämpö ja polttoaine. Hiillosta ei tule pöyhiä, vaan antaa sen palaa rauhallisesti itsestään loppuun.

Lue lisää JAMKin kattilantestauslaboratoriosta