Digitaalisella alustalla ratkaisu puunhankinnan kausiluonteisuuteen

esimerkkikuva

Puunhankinnan ongelmana on sen kausiluonteisuus. Puiden hakkuun ja metsäkuljetuksen huippukuukaudet ovat talvisaikaan. Vastaavasti kesällä, tehtaiden lomaseisokkien aikana on hiljaisempaa, koska puuta ei voida hakata lämpimien kelien aikana pilaantumaan. Omat rajoitteensa puun korjuuseen ja kuljetukseen aiheuttavat myös kevät- ja syyskelirikko. Korjuu- ja kuljetuskalusto on jakautunut yli tuhanteen urakointiyritykseen. Vastaavasti konekapasiteetin tarve on jakautunut eri puunjalostusyrityksiin ja niiden puunhankintaorganisaatioihin. Näiden syiden takia samalla maantieteellisellä alueella voi olla yhtä aikaa puunhankintakapasiteetin yli- ja alitarjontaa, jotka eivät kuitenkaan tasaa toisiaan. Tällä hetkellä ei ole toimivaa mekanismia ja toimintamallia kapasiteetin tasaamiseen yli organisaatiorajojen.

Tähän ongelmaan lähdettiin hakemaan ratkaisua Keski-Suomen ELY-keskuksen rahoittamassa ”Puunhankinnan digitaalinen yhteistyöalusta” –esiselvityshankkeessa. Talven ja kevään 2019 aikana Martti Kettunen Forbicon Oy:stä ja Antti Häkkinen JAMK:sta haastattelivat yrittäjiä ja muiden puuraaka-aineen hankintaketjuun liittyvien sidosryhmien edustajia. Näiden keskustelujen pohjalta on laadittu alustava malli digitaalisesta yhteistyöalustasta ja siihen liittyvästä toimintamallista. Suunniteltua mallia on esitelty eri koneyrittäjätilaisuuksissa. Myös palautetta on kerätty samaisissa tilaisuuksissa.

Suunnitellun alustan avulla pyritään parantamaan resurssien liikkuvuutta yli organisaatiorajojen siten, että resurssien kysyntä ja tarjonta saadaan kohtaamaan paremmin. Saatu yrittäjäpalaute on ollut niin positiivista, että digitaalista yhteistyöalustaa ollaan viemässä seuraavaan, maantieteellisesti rajattuun ns. Pilot –vaiheeseen. Myös itse alustapalveluja tarjoavien yritysten kanssa on käyty aktiivisia keskusteluja. Kiinnostusta alustan rakentamiseen on löytymässä. Tavoitteena heillä on saada alustasta uutta liiketoimintaa entisten palveluittensa rinnalle. Joten tilanne näyttää erittäin hyvältä!

Loppuun täytyy mainita, että aihealue ja siitä käytävä keskustelu ei suinkaan ole uutta. Biotalousinstituutin nykyinen johtaja Minna Lappalainen oli johtamassa vuonna 2009 ”Kotimaisen puunhankinnan tulevaisuuden liiketoimintamallit” –tutkimushanketta, jossa tavoiteltiin samoja asioita. Aika ei ollut kypsä tuolloin, jospa se nyt olisi?

Tapani Sauranen, Puunhankinnan digitaalinen yhteistyöalusta –hankkeen projektipäällikkö, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Biotalousinstituutti