Tuhkan lannoituspotentiaali osana kiertotaloutta on vajavaisesti hyödynnetty

Suomessa syntyy vuosittain arviolta puoli miljoonaa tonnia tuhkaa, joka on peräisin puun tai turpeen poltosta. Suurin osa tästä tuhkasta on puutuhkaa, joka on metsänlannoitusmielessä ravinnepitoisuuksiltaan turvetuhkaa parempaa. Erityisesti kaliumin määrä puutuhkassa voi turvetuhkaan verrattuna olla jopa yli kymmenkertainen. Paljonko tuota tuhkaa sitten Suomessa vuositasolla palautetaan takaisin puiden ravinteeksi? Määräala on vain noin 10 000 hehtaaria. Jos hehtaarille levitetään keskimäärin 3000 kg tuhkaa, voisi vuotuista levitysmäärää nostaa jopa kymmenkertaiseksi ilman, että levitettävästä tuhkasta olisi puutetta. Suomen metsäkeskuksen metsänhoidon johtava asiantuntija Markku Remes on arvioinut lannoituspotentiaalin olevan noin 60 000 hehtaaria vuosittain. Ongelma ei suinkaan ole kovin yksioikoinen. Yhtenä tuhkan lannoituskäytön haasteena on logistiikka, koska tuhkaa joudutaan määrällisesti levittämään hehtaarille melko suuria määriä. Tuhkaa tuottavat voima- ja lämpölaitokset ovat sijoittuneet luonnollisesti hyvin laajalle, eikä varsinkaan pienempien laitosten ole ollut mielekästä investoida tuhkan käsittelylaitteistoon. Puutuhka käy kyllä lannoitteeksi sellaisenaan, mutta logistiikan ja levityksen kannalta kaupallinen tuhkalannoite on tavallisesti käsiteltyä. Logistiikkaa hankaloittaa toisaalta myös se, että tuhkaa syntyy eniten Etelä-Suomessa, mutta suurin osa lannoituskohteista sijaitsee muualla päin Suomea. Tuhkan lannoitekäytön tehostaminen vaatisi kiertotalouden liiketoimintaverkostoa eli uusia paikallisia toimijoita tuhkan jatkojalostamiseen, kuljetukseen ja aina levitykseen asti. Metsätoimihenkilöille suunnatuissa kyselyissä on yhdeksi ongelmakohdaksi havaittu myös tiedonpuute, joka on osaltaan voinut johtaa tuhkalannoituksen heikkoon markkinointiin.

Miksi tuhkalannoitusta sitten pitäisi lisätä? Ensinnäkin puutuhkaa syntyy jatkuvasti ja tulevaisuudessa määrä tulee vielä lisääntymään kasvavan energiapuun polton myötä eli lannoiteraaka-ainetta syntyy joka tapauksessa. On hölmöläisen hommaa, jos pahimmassa tapauksessa käyttökelpoista tuhkaa kärrätään kaatopaikoille paremman sijoituspaikan puutteessa ja tuhkaa tuottavat laitokset joutuvat vieläpä maksamaan siitä. Toisekseen tuhka on oivallinen lannoite erityisesti runsastyppisille turvemaille, sillä puutuhka sisältää kaikkia puuston kasvuun tarvittavia ravinteita pois lukien typpi. Tuhkalannoituksella saadaan siis palautettua metsästä hakkuun yhteydessä poistuneita ravinteita takaisin puiden käyttöön. Tuhkalannoitus onkin yksi hyvä tapa toteuttaa kiertotaloutta. Myös kotitalouksien tulisijojen tuhkat kannattaisi hyödyntää, vaikka omassa puutarhassa. Tuhkan sisältämän fosforin globaali riittävyys tulevaisuudessa ei myöskään ole itsestäänselvyys, fosfori on uusiutumaton luonnonvara ja siksi sen mahdollisimman tehokas kierrättäminen uudelleen käyttöön on tärkeää.

Mitkä ovat sitten tuhkalannoituksen vaikutukset puuston kasvuun? Parhailla turvemaakohteilla, joissa typpeä on runsaasti ja vesitalous puiden kasvun kannalta kunnossa, voi tuhkan tuoma kasvun lisäys olla jopa 2 – 6 kuutiometriä hehtaarilla vuotta kohti. Tyypillisesti tällaiset parhaat lannoituskohteet ovat ll-tyypin mustikka- ja puolukkaturvekankaita. Tuhkalannoituksen vaikutusaika voi olla jopa 30 vuotta, kun se tavallisessa typpilannoituksessa on usein noin 5 – 10 vuotta.  Tuhkalannoituksen hehtaarikohtainen kustannus muodostuu useista eri tekijöistä, samoin kuin tuhkalla saavutettu puustonkasvun lisäys. Lannoitusinvestoinnin tuotto voi nousta kuitenkin jopa 10 % tienoille. Kivennäismailla tai niukkatyppisillä turvemailla pelkällä tuhkalla ei saada puuston kasvua kiihtymään, kun kasvua rajoittaa typen puute. On kuitenkin havaittu, että kangasmailla tuhkalannoituksella on maata parantava vaikutus, jolloin maaperässä olevat ravinteet ovat paremmin puiden hyödynnettävissä. Tuhkalannoitetta voidaan myös rikastaa typellä, jolloin se onkin varsin hyvä lannoite myös kivennäismaille ja vaikutusaika on tavanomaista typpilannoitetta pidempi.

Kulunut talvi, vai pitäisikö sanoa ennemminkin neljä kuukautta kestänyt marraskuu, ei ole todellakaan ollut suotuisa turvemaiden puunkorjuulle eikä sen takia myöskään tuhkalannoitteiden maalevitykselle. Tuhkalannoitus kannattaa ajoittaa harvennushakkuun yhteyteen, jolloin voidaan käyttää hakkuussa valmiiksi tehtyjä ja jäätyneitä ajouria. Helikopterilla tehtävässä levityksessä tällä tietenkään ei ole väliä, mutta tällöin hanke tulee olla riittävän iso, sillä muutoin kustannukset kohoavat turhan korkeiksi. Turvemaiden harvennuksia suunnitellessa kannattaa vakavasti harkita samassa yhteydessä tuhkalannoitusta ja ottaa asia esille hyvissä ajoin asiaa hoitavan metsäammattilaisen kanssa.

Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamassa Kiertotalousosaamista ammattikorkeakouluihin –hankkeessa on tehty lukuisia eri kiertotalousaiheisia opintopaketteja, yhtenä niistä mm. puutuhkan käyttö metsänlannoitteena.

Projektiasiantuntija Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Biotalousinstituutti

Jätä kommentti