Isosorsimokasvustoa

Roukapuron suistoalueen kasvillisuuden poisto

Hankasalmella sijaitseva Roukapuro on kapea puro, joka laskee Kynsiveteen. Alueelle on tehty Roukapuron valuma-alueselvitys vuonna 2018 (Keski-Suomen ELY-Keskus, Thitz) sekä Roukapuron kunnostus- ja vesiensuojelusuunnitelma vuonna 2020 (Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Nousiainen). Molempien selvitysten mukaan puro on osittain hyvin voimakkaasti umpeenkasvanut ja rehevöitynyt. Siinä kasvaa rehevöitymistä indikoivien kasvien, esimerkiksi järviruo’on, palpakon ja pikkulimaskan, lisäksi myös haitallisia vieraslajeja, kuten vesiruttoa ja isosorsimoa.

Tarve Roukapuron suistoalueen kasvillisuuden poistolle on noussut paikallisten huolesta. Ongelmana on koettu vesien tulvinta pelloille ja suistoalueen umpeutuminen, sillä suurin isosorsimokasvusto sijoittui Roukapuron suistoalueelle, missä se on estänyt veden virtausta Kynsiveteen ja aiheuttanut tulvahaittoja puron viereisille pelloille puron alajuoksulla. Laaja isosorsimokasvusto on myös haitannut alueen virkistyskäyttöä estämällä veneilyn ja muun kulkemisen sekä kalastuksen ranta-alueella. Laajojen ja tiheiden kasvustojen vuoksi isosorsimo myös heikentää alueen ekologista tilaa muuttamalla kalojen, rapujen ja vesilintujen elinympäristöjä.

Kunnostus- ja vesiensuojelusuunnitelman pohjalta tositoimiin

Jyväskylän ammattikorkeakoulun tekemässä Roukapuron kunnostus- ja vesiensuojelusuunnitelmassa selvitettiin puron ongelmakohtia ja esitettiin niihin ratkaisuja. Tänä vuonna (2021) päästiin tositoimiin, kun kaivuri poisti suurimman osan puron suuta tukkivasta isosorsimokasvustosta. Työ ajoitettiin loppuvuodelle, jolloin työn suorittaminen ei häirinnyt lintujen pesintää ja myös toimenpiteen mahdollisesti aiheuttamat haitat (mm. veden tilapäinen samentuminen) vesistön virkistyskäytölle olivat mahdollisimman pieniä. Alueelle jätettiin maa/kasvillisuuskaistale, joka erotti kaivuualueen järvestä. Tällä ehkäistiin sameushaittoja järveen ja vieraslajin leviämistä.

Asiantuntevan ja oikean kaluston omaavan urakoitsijan löytyminen ei ollut itsestään selvää. Kelluvaa ruoppauskalustoa on harvassa ja urakoitsijat enemmän kuin täystyöllistettyjä. Urakoitsijoiden esittämät hinta-arviot vaihtelivat suuresti, erot olivat kymmeniä tuhansia euroja urakoitsijoiden välillä. Tämä johtunee ainakin osaksi siitä, että Roukapuron kaltaisia, mittavia isosorsimonpoistohankkeita ei juurikaan ole aiemmin toteutettu ja työn vaatiman ajan arvioiminen oli siten vaikeaa. Urakoitsijaksi valikoitui Suomen Rantahuolto, joka hoitikin urakan tyylikkäästi loppuun asti pienistä vastoinkäymisistä huolimatta.

Ponttoonikaivuri poisti kasvimassan noin hehtaarin kokoiselta alueelta.

Työn teossa suistoalueen pohjan yllättävän suuri mutaisuus oli haaste ja ponttooneilla varustettu kaivuri osoittautui oikeaksi valinnaksi. Muta sekoittui kasvimassaan lisäten työn määrää. Vesipitoinen muta pyrki myös valumaan takaisin puron uomaan tukkimaan sen. Alue oli kooltaan noin hehtaarin ja työn suorittamiseen meni aikaa noin neljä päivää. Nyt massa on läjitetty väliaikaisesti lähelle rantaa, josta se talven aikana siirretään kauemmas pellolle. Kasvimassan annetaan maatua ainakin vuosi, ennen kuin se levitetään pelloille korottamaan pintaa ja toimimaan maanparannusaineena.

Yhteistyö ja joustavuus vievät pitkälle

Hankkeesta opimme, että urakoitsijoiden työaika eroaa melkoisesti toimistotyöajasta ja urakan ollessa meneillään on projektinvetäjien syytä pitää puhelin koko ajan taskussa ja olla valmiina vastaamaan nopeisiin kysymyksiin. Tärkeänä oppina tuleviin projekteihin myös se, että toimenpidealueen olosuhteet kannattaa kartoittaa pohjia myöten. Toisin sanoen, vaikka kyseessä ei olisikaan varsinainen ruoppaushanke, on vesistön pohjan ominaisuudet hyvä selvittää varsinkin matalassa kohteessa yllätyksien välttämiseksi, sillä kelluvakin kaivinkone on melkoisen painava kapistus ja kulkee syvällä. Lisäksi huomasimme, että sujuva yhteistyö kaikkien toimijoiden välillä on lähtökohta hankkeen onnistumiselle ja ensiarvoisen tärkeää varsinkin, jos kaikki ei suju aivan käsikirjoituksen mukaan. Tässä hankkeessa yhteistyö toimi ja joustoa löytyi kaikilta osapuolilta, siitä lämpimät kiitokset niin Keski-Suomen Ely-keskukselle, Suomen Rantahuollolle kuin paikalliselle puuhamiehelle!

Rahoitus hankkeelle on tullut K-S ELY-keskuksen kautta vesiensuojelun tehostamisohjelmasta, paikallisten talkootyöstä ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun omarahoitusosuudesta. Seuraavaksi alueelle suunnitellaan perustaa kosteikko, joka puhdistaisi valumavesiä ennen niiden päätymistä järveen.

Teksti: projektipäällikkö Tiina Siimekselä ja projektipäällikkö Samuli Lahtela, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Biotalousinstituutti

Kuvat: Samuli Lahtela

Jätä kommentti