Etäkuntoutus tarjoaa mahdollisuuksia, mutta kehitys vaatii uudenlaista osaamista

Etäkuntoutus ei ole vain tuttujen kuntoutusmenetelmien siirtämistä verkkoon, vaan parhaimmillaan digitaalisuus tarjoaa aivan uusia joustavia ja vaikuttavia tapoja vastata kuntoutujien tarpeisiin. Mahdollisuuksien laaja-alainen hyödyntäminen vaatii kuitenkin erityisesti kuntoutusalan ammattilaisilta uudenlaista osaamista.

Teknologian kehittymisen myötä erilaisten etäratkaisuiden hyödyntäminen kuntoutuksessa on yleistynyt (Salminen, Hiekkala & Stenberg  2016). Jo vuosia sitten on esitetty, että etäkuntoutuksen avulla voidaan tuottaa vaikuttavia kuntoutuspalveluita kustannustehokkaasti (Brienza & McCue 2012; Salminen ym. 2016). Kuten tiedetään, niin etäratkaisut vähentävät myös etäisyyksistä, aikatauluista tai asiantuntijaresurssien puutteista johtuvia rajoitteita (Camp 2018).

Etäratkaisuista osana kuntoutusta onkin saatu myös Suomessa hyviä kokemuksia (Salminen & Hiekkala 2019), mutta siitä huolimatta hyödyntäminen laaja-alaisesti on ollut varsin hidasta. Koronan aiheuttamien rajoitusten myötä kuntoutusalan toimijat ovat kuitenkin ottaneet todellisen loikan digitaalisten palveluiden hyödyntämisessä. Tuoreen selvityksen mukaan 86 prosenttia terapeuteista on ottanut etäkuntoutuksen käyttöön viime kevään aikana (Heiskanen, Rinne & Salminen 2020).

Turvallisuus kuntoutuksen etäratkaisuissa

Kuntoutuksen etäratkaisuiden käyttöönotossa tulee huomioida useita erilaisia asioita verrattuna perinteiseen kasvokkain tapahtuvaan kuntoutustilanteeseen. Kuntoutuksen järjestäjän tulee mm.   

• olla tietoinen etäratkaisuihin liittyvistä eettisistä näkökulmista (Heiskanen 2016) 

• osata arvioida kuntoutujan valmiuksia teknologian käyttöön ja oltava tietoinenvastuustaan käytettyjen ratkaisuiden turvallisuudesta (Potilaalle annettavat terveydenhuollon etäpalvelut 2020).  

Turvallisuuden näkökulmasta terveydenhuoltoon ja kuntoutukseen sisältyy runsaasti yksilöihin liittyvää sensitiivistä tietoa, minkä vuoksi toimiala kiinnostaa myös rikollisia (Norri-Sederholm, Laitinen, Lehto & Kari 2019). Kela onkin palvelukuvauksissaan ohjeistanut, että etäkuntoutus tulee toteuttaa lähtökohtaisesti salattuja tietoliikenneyhteyksiä hyödyntämällä, ellei kevyemmin suojatuista yhteyksistä ole yhdessä kuntoutujan kanssa sovittu. Lisäksi palveluntuottajan tulee osata tarvittaessa ohjata kuntoutujaa tietoturvalliseen toimintaa verkkoympäristöissä. (mm. Kelan terapian palvelukuvaus vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen terapiat 2019.)

Siksi kaikkien etäratkaisuita käyttävien kuntoutusalan ammattilaisten tulisi olla tietoisia vähintäänkin kyberympäristön turvallisuuden perusasioista.  

Teknologian kehitys haastaa kehittämään kuntoutusta

Teknologian nopea kehitys mahdollistaa myös aivan uudenlaisten ratkaisuiden kehittämisen kuntoutukseen. Etäkuntoutus ei  ole pelkästään monelle tuttua video- tai sovellusvälitteistä kuntoutusta. Nousevat teknologiat kuten tekoäly, IoT, AR- ja VR-ratkaisut sekä robotiikka (Fitzgerald 2020) tarjoavat aivan uusia tapoja, joilla vastata kuntoutujan tarpeisiin.

Nopea kehitys teknologian saralla edellyttää jatkuvaa kehittämistä ja kehittymistä, mutta teknologian sijaan keskiössä tulee olla kuntoutuja ja hänen elinympäristönsä. Teknologian tarkoitus on tukea kuntoutujan kuntoutumista, osallisuutta ja elämänlaatua.

Elämälähtöinen suunnittelu (Life-Based Design) tarjoaa holistisen tavan kehittää ihmisen ja teknologia välistä vuorovaikutusta (Leikas 2009). Myös muista osallistavista kehittämismenetelmistä sekä palvelumuotoilusta on hyviä kokemuksia uusien asiakaslähtöisten digitaalisten ratkaisuiden kehittämisessä (mm. Øksnebjerg, Woods & Waldemar 2019; Rutanen 2019).

Etäkuntoutuksen kehittämisosaamista tarvitaan

Etäkuntoutuksen hyödyntäminen edellyttää sekä kuntoutujilta että terapeutilta osaamista. Kaikille kuntoutujille etäkuntoutus ei ole sopiva vaihtoehto, ja terapeutin tulisi osata arvioida etäkuntoutuksen soveltuvuutta kyseiselle kuntoutujalle. Poikkeustilanne on varmasti herättänyt monen pohtimaan osaamistarpeita nyt ja tulevaisuudessa.

Opetushallituksen Osaamisen ennakointifoorumin asiantuntijat ovat tuottaneet ennakointitietoa yleisistä ja alakohtaisista osaamistarpeista vuodelle 2035 (Opetushallitus 2019). Osaamisen ennakointifoorumin osaamiskorttipakassa (2019) kuvataan sosiaali- ja terveysalan perusdigitaidoksi muun maussa henkilökohtaisen tiedon ja yksityisyyden suojelemisosaamisen, digitaaliset kommunikointitaidot ja erityisesti terveysalalla digitaalisen sisällön uudelleen jalostamis- ja integrointitaidot. Lisäksi yleisinä osaamistarpeina tuodaan esiin etä- ja virtuaalipalveluiden hallinta ja digitaalisten ratkaisuiden hyödyntämisosaaminen. (Osaamisen ennakointifoorumi – Osaamiskorttipakka 2019.)

Edellä kuvattuja osaamisia voi kehittää hyvin laajasti itsenäisesti opiskellen. Myös JAMKin Etäratkaisut kuntoutumisen tukena -erikoistumiskoulutus (30 op) tarjoaa mahdollisuuden syventyä juuri etäkuntoutuksen kehittämiseen. Koulutus tarjoaa tekniikan ja kuntoutusalan ammattilaisille yhteisen foorumin, jossa he voivat pohtia ratkaisuja omissa toimintaympäristöissään.   

Tällaisia avauksia ja koulutusmahdollisuuksia tarvitaan. Vuosi 2020 on monessa mielessä nostanut esiin niitä osaamistarpeita, joita aiemmin on ennakoitu tarvittavan vasta tulevaisuudessa. Nyt on kuitenkin hyvä hetki tarttua toimeen ja miettiä miten teknologia ja digitalisaatio voidaan valjastaa myös kuntoutuksen työvälineeksi palvelemaan erilaisten kuntoutujien tarpeita. 

Kirjoittaja: 

Kaisa Lällä
Lehtori, JAMK, Hyvinvointiyksikkö 

Lisätietoa

Haluatko kehittää etäkuntoutuksen osaamistasi? JAMK toteuttaa yhteistyössä Metropolian, Arcadan ja Laurean ammattikorkeakoulujen kanssa Etäratkaisut kuntoutumisen tukena -erikoistumiskoulutuksen (30 op)

Lue lisää koulutuksen sivuilta!

Lähteet 

Brienza, D.M. & McCue, M. 2012. Introduction to Telerehabilitation. Julkaisussa Telerehabilitation. Toim. Kumar, S., & Cohn, E. R. Springer Science & Business Media. 

Camp, P. G. 2018. The ‘wicked problem’ of telerehabilitation: Considerations for planning the way forward. AIMS Medical Science, 5(4): 357-69. 

Fitzgerald, L. 2020. 10 emerging technologies making an impact in 2020. Viitattu 22.9.2020. https://www.comptia.org/blog/emerging-technologies-impact-2020 

Heiskanen, T. 2016. Hallinnolliset ja eettiset kysymykset etäkuntoutuksessa. Julkaisussa Etäkuntoutus. Toim. Salminen, A. L., Hiekkala, S., & Stenberg, J. H. Tampere: Juvenes Print. 51-62. 

Heiskanen, T., Rinne, H. & Salminen, A-L. 2020. Koronakriisin aikana kuntoutus keskeytyi monesta syystä. Kelan tutkimusblogi 31.8.2020. Viitattu 2.10.2020. https://tutkimusblogi.kela.fi/arkisto/5523 

Kelan terapian palvelukuvaus vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen terapiat. 2019.  Kansaneläkelaitos. Päivitetty 14.3.2019. Viitattu 22.9.2020. https://www.kela.fi/documents/10180/9184001/Kelan+terapioiden+palvelukuvaus_FI_pdf.pdf 

Leikas, J. 2009. Life-Based Design: A holistic approach to designing human-technology interaction. VTT Technical Research Centre of Finland. VTT Publications, No. 726. Viitattu 22.9.2020. http://www.vtt.fi/inf/pdf/publications/2009/P726.pdf 

Norri-Sederholm, T., Laitinen, T., Lehto, M., & Kari, M. J. 2019. Terveydenhuolto ja ky-beruhkat. Finnish Journal of eHealth and eWelfare, 11(1-2), 86-99.  

Opetushallitus. 2019. Osaaminen 2035. Osaamisen ennakointifoorumin ensimmäisiä ennakointituloksia. Raportit ja selvitykset, 3. Viitattu 22.9.2020. https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/osaaminen_2035.pdf 

Osaamisen ennakointifoorumi – Osaamiskorttipakka. 2019. Opetushallitus. Viitattu 22.9.2020. https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/osaamiskortit_verkkoversio_1.pdf 

Rutanen, M. 2019. Digipalveluita palvelumuotoilun avulla. Tiimiverkko. Viitattu 22.9.2020. https://blogit.jamk.fi/tiimiverkko/2019/09/16/digipalveluita-palvelumuotoilun-avulla/ 

Salminen, A.L., Hiekkala, S. & Stenberg, J.H. 2016. Johdanto. Julkaisussa Etäkuntoutus. Toim. Salminen, A. L., Hiekkala, S., & Stenberg, J. H. Tampere: Juvenes Print. 9-10. 

Salminen, A. L., & Hiekkala, S. 2019. Kokemuksia etäkuntoutuksesta. Kelan etäkuntoutushankkeen tuloksia. Helsinki: Kela.  

Potilaalle annettavat terveydenhuollon etäpalvelut. 2020.  Valvira. Viitattu 22.9.2020 https://www.valvira.fi/terveydenhuolto/yksityisen_terveydenhuollon_luvat/potilaille-annettavat-terveydenhuollon-etapalvelut 

Øksnebjerg, L., Woods, B. & Waldemar, G. 2019. Designing the ReACT App to Support Self-Management of People with Dementia: An Iterative User-Involving Process. Gerontology. 65(6), 673-685.