LIITU-tutkimuksesta tietoa koulujen liikunnallisesta toimintakulttuurista: yläkoululaiset viettävät yhä useammin välituntinsa ulkona 

Lasten ja nuorten liikkumista on pyritty edistämään kouluun suuntautuvien toimenpiteiden kautta jo pitkään. Liikkuva koulu -ohjelma on vaikuttanut myönteisesti koulujen toimintakulttuuriin luoden edellytyksiä liikkumiselle koulupäivän aikana. Tässä on vielä kuitenkin kehitettävää erityisesti yläkouluissa, joihin Liikkuva koulu -toiminta ei ole juurtunut samalla tavalla kuin alakouluihin. Ulkovälituntien yleistyessä olisi myös hyvä tehdä ulkona olosta oppilaille kiinnostavampaa. 

Liikkuminen koulupäivän aikana on ajallisesti usein helpoimmin järjestettävissä välitunneilla. Koulut ovat luoneet välituntiliikunnalle parempia edellytyksiä muokkaamalla koulupäivän rakennetta niin, että pitkä liikkumisvälitunti on mahdollinen. Pitkät liikkumisvälitunnit ovat yleistyneet yläkouluissa 2010-luvun alkuvuosien 17 prosentista lähes 40 prosenttiin lukuvuoteen 2021–2022 mennessä (Opetushallitus & THL/TedBM 2013; THL 2021). 

Välituntien viettäminen ulkona on yleistynyt yläkouluissa selvästi 2010-luvun alusta lähtien. Liikkuva koulu -ohjelman käynnistyessä vuonna 2010 ohjelmassa mukana olevista yläkoulun oppilaista vain vajaa neljännes (23 %) kertoi viettävänsä välituntinsa yleisimmin ulkona. Kahden vuoden aikana määrä lähes tuplaantui, sillä pilottivaiheen päätyttyä välituntisin oli ulkona noin 40 prosenttia yläkoululaisista (Tammelin ym. 2013). Keväällä 2022 Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa (LIITU) -tutkimuksen mukaan yläkoululaisista lähes 70 prosenttia ilmoitti viettävänsä välituntinsa enimmäkseen ulkona (Rajala ym. 2023). Koronapandemia lienee yksi syy ulkovälituntien kasvavaan trendiin. 

Välituntien vietto ulkona vähentää istumista 

Yläkouluikäisillä paikallaanoloa kertyy yli puolet valveillaoloajasta (Husu ym. 2023). Välituntien viettäminen ulkona on merkittävää erityisesti istumisen vähentämisen näkökulmasta, sillä aikaisempien tulosten mukaan yläkoululaiset istuvat ulkovälitunneilla selvästi vähemmän kuin sisävälitunneilla (Rajala ym. 2019). Vaikka vain koulun pihalla seisoskeleminenkin on fyysisen aktiivisuuden näkökulmasta parempi kuin koulun käytävillä istuminen.  

Liikunnallisen toimintakulttuurin kehittämiseen sisältyvät myös muun muassa riittävät ja helposti saatavilla olevat välituntiliikuntavälineet, koulun sisä- ja ulkotilojen muokkaaminen liikkumista tukeviksi ja niiden hyödyntäminen koulupäivän aikaisessa liikkumisessa. Välitunnit voivat yläkouluissa olla aktiivisia sekä sisällä että ulkona, mikäli tilaratkaisut mahdollistavat nuorten liikkumisen. Monessa koulussa on hyviä kokemuksia liikuntasalin avaamisesta välituntiliikunnalle.  

Toisaalta hienot olosuhteet eivät välttämättä takaa liikettä välitunneille, ja perinteinen yläkoulun piha, jossa ei varsinaisesti ole mitään, voi toimia hyvinkin aktivoivana välituntitoiminnan näyttämönä. Hyvänä esimerkkinä on salolainen Armfeltin yläkoulu. Koulun Instagram-tililtä välittyy viikoittain tuokiokuvia yläkoululaisten toimintavälitunneista, joiden sisältö koostuu pitkälti erilaisista välituntikisoista, joita oppilaat ovat vahvasti suunnittelemassa. 

Yläkoululaisten ulkovälitunnit nuoria kiinnostaviksi 

Nyt kun nuoret ovat siirtyneet enenevissä määrin ulos, pitäisi ulkona olosta saada heitä kiinnostavaa. Oppilaiden roolia toimintojen suunnittelussa ja toteutuksessa olisi hyvä vahvistaa erityisesti yläkouluissa. Nuorille olisi myös hyvä tarjota erilaisia mahdollisuuksia osallistua toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen, jolloin erilaisten nuorten näkökulmat tulevat huomioiduiksi. Koulussa osallisuuden kehittämisessä ei ole kyse vain oppilaiden omasta aktiivisuudesta, vaan koulun henkilökunnan tarjoamista mahdollisuuksista ja kyvystä rohkaista ja antaa vastuuta erilaisille lapsille ja nuorille. 

Parhaillaan eri puolilla Suomea on käynnissä lähes 80 hanketta, jotka tavoittelevat liikkuvampia koulupäiviä yläkouluissa aluehallintovirastojen myöntämien avustusten turvin. On hienoa, että yläkoulujen toimintakulttuurin kehittämiseen on ollut mahdollista saada erillisrahoitusta. Se mahdollistaa osaltaan Liikkuva koulu -toimenpiteiden räätälöimisen juuri yläkouluihin sopiviksi. Aikaisemmin liikunnallisen toimintakulttuurin kehittäminen on ollut vahvempaa alakouluissa. Toivottavasti mahdollisimman monet hankkeiden aikana syntyneistä toimintatavoista jäävät elämään yläkoulujen arkeen.  

Liikkuva koulu 
Liikkuvassa koulussa oleellista on oppilaiden osallisuus, toiminnallinen oppiminen ja istumisen vähentäminen. Liikkuva koulu -ohjelma on osa Liikkuvat-kokonaisuutta. Liikkuvat-kokonaisuuden avulla edistetään liikunnallista elämäntapaa eri ikä- ja väestöryhmissä. Ohjelman strategisesta johtamisesta vastaavat opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus. Ohjelmaa koordinoi Likes Jyväskylän ammattikorkeakoulussa. Lisätietoja: liikkuvakoulu.fi 

LIITU-tutkimus 

Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa (LIITU) -tutkimus on kansallinen 7–15-vuotiaiden liikkumista, liikuntakäyttäytymistä ja -kulttuuria laajasti kartoittava seurantatutkimus. Lisätietoja: LIITU-tutkimus 2022. 

Kirjoittajat: 

Katja Rajala, tutkija, Likes, Jamk 

Katariina Kämppi, tutkija, Likes, Jamk 

Lähteet  

Opetushallitus & THL/TedBM 2013. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen peruskouluissa 2013. Perustaulukot. Päivitetty 29.4.2014. Viitattu 14.3.2023. https://teaviisari.fi/teaviisari/content/file/21 

Rajala, K., Kämppi, K., Hakonen, H., Haapala, H. & Tammelin, T. 2019. Välituntiliikunta. Teoksessa 

S. Kokko & L. Martin (toim.) Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa – Liitu-tutkimuksen 

tuloksia 2018. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2019:1, 94–97. 

Rajala, K., Kämppi, K., Hakonen, H. & Tammelin, T. 2023. Koulun liikunnallinen toimintakulttuuri. Teoksessa: S. Kokko & L. Martin (toim.) Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa. LIITU-tutkimuksen tuloksia 2022. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2023:1, 72–77. 

Tammelin, T., Laine, K. & Turpeinen, S. 2013 (toim.) Liikkuva koulu -ohjelman pilottivaiheen 2010–2012 loppuraportti. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 261. Likes.  

THL 2021. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen peruskouluissa 2021. Perustaulukot. Päivitetty 9.5.2022. Viitattu 14.3.2023. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen peruskouluissa – TEA 2021 (teaviisari.fi)