LIITU-tutkimuksesta tietoa koulujen liikunnallisesta toimintakulttuurista: toiminnallisella opetuksella lisää liikettä oppitunneille

lapset hyppäävät ilmaan

Lapset ja nuoret viettävät koulussa perinteisesti paljon aikaa istuen pulpetin ääressä, joten myös paikallaanoloa kertyy runsaasti. Jokaista 60 minuuttia kohti paikallaanoloa kertyy alakoululaisilla noin 40 minuuttia ja yläkoululaisilla 46 minuuttia. (Tammelin ym. 2015.) Liikunnallinen toimintakulttuuri on paitsi liikkumisen lisäämistä, myös paikallaanoloajan vähentämistä ja istumisen tauottamista.  

Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa (LIITU) -tutkimuksen mukaan istumisen tauottaminen on oppilaiden kokemuksen mukaan vielä varsin vähäistä (Rajala ym. 2023). Vain 16 prosenttia kaikista oppilaista raportoi istumista tauotettavan päivittäin esimerkiksi taukojumpilla tai tekemällä koulutehtäviä muuten kuin istuen. Istumisen tauottaminen oli alakouluissa (21 %) hieman yleisempää kuin yläkouluissa (14 %). Istumisen tauottamisen käytännöistä voidaan sopia koulussa myös yhteiset pelisäännöt. Noin kolmanneksessa kouluista on sovittu käytännöistä, joilla istumisjaksot oppitunneilla katkaistaan (Liikkuvan koulun Seuranta-Virveli 2023). 

Koulun tiloja voi hyödyntää monella tavalla opetuksessa 

Toiminnallisella opetuksella on suuri rooli istumisen ja paikallaanoloajan tauottamisessa oppituntien aikana. Liikettä voidaan lisätä oppitunneille monin tavoin: taukojumpin, pistetyöskentelyllä, integroimalla liikettä opetettavaan asiaan tai hyödyntämällä teknologiaa. Kolmannes kouluista on muokannut opetustiloja siten, että ne lisäävät toiminnallisuutta oppitunneilla (Liikkuvan koulun Seuranta-Virveli 2023). Toiminnallisessa opetuksessa hyödynnetään monipuolisesti myös koulun erilaisia tiloja, kuten käytäviä ja liikuntasalia sekä lähiympäristöä. 

Oppilaille voi olla vaikea sanoittaa, mitä toiminnallisuus on. Opiskelu jossain muussa tilassa kuin luokkahuoneessa on selkeä hahmottaa ja voi olla, että oppilaat liittävät sen toiminnallisuuteen helpoimmin. LIITU-tutkimuksessa puolet 5.-luokkalaisista arvioi, että koulun piha-aluetta ja lähiympäristöä hyödynnettiin oppituntien aikana. Vastaava osuus 7.- ja 9.-luokkalaisista oli 42 prosenttia. 

Kiinnostus toiminnallista opetusta kohtaan kasvussa 

Liikkuvan koulun nykytilan arvioinnin tulosten mukaan toiminnallisten menetelmien hyödyntäminen eri aineiden oppitunneilla sekä koulun piha-alueen ja lähiympäristön hyödyntäminen opetuksen tukena ovat yleistyneet viimeisen seitsemän vuoden aikana. Toiminnallisia menetelmiä hyödynnettiin lukuvuonna 2015–16 joka kolmannessa koulussa ja lukuvuonna 2022–23 kahdessa koulussa kolmesta. Pihaa ja lähiympäristöä hyödyntää 85 prosenttia kouluista. (Liikkuvan koulun Seuranta-Virveli 2023.)  

Alakouluissa toiminnallinen opetus on ollut yleisempää, mutta viime vuosina kiinnostus toiminnalliseen opetukseen on kasvanut myös yläkouluissa. Esimerkiksi Oulun kaupunki on yhteistyössä Oulun yliopiston kanssa kehittänyt yläkoulujen toiminnalliseen opetukseen liittyvän Oppimista liikkumalla -kouluttajakoulutuksen. Koulutuksen sisältö on koottu Oulun ja ympäryskuntien opettajien omassa työssään käyttämistä toiminnallisista opetusmenetelmistä oppiaineittain. Koulutuksiin on osallistunut jo yli tuhat aineenopettajaa, joilla on koulutuksen jälkeen valmius toteuttaa mallin mukaista täydennyskoulutusta. Koulutusta on hyödynnetty esimerkiksi Liikkuva koulu -kehittäjäkuntatoiminnassa vuosina 2022 ja 2023. 

Liikkuva koulu -ohjelmassa on kerätty toiveita liikkumisen lisäämiseksi osaksi koulupäivää noin 2500 yläkoululaiselta. Yli puolet (55 %) oppilaista haluaisi, että oppitunneilla opiskeltaisiin enemmän toiminnallisesti. Osalle oppilaista liike auttaa oppimaan, ja liikkuen oppiminen voi auttaa kiinnostumaan itselle vähemmän mielekkäämmistäkin aiheista. Miten oppilaiden toiveisiin voitaisiin vastata? Millainen rooli oppilailla voisi olla opetuksen suunnittelussa? 

Liikkuva koulu 
Liikkuvassa koulussa oleellista on oppilaiden osallisuus, toiminnallinen oppiminen ja istumisen vähentäminen. Liikkuva koulu -ohjelma on osa Liikkuvat-kokonaisuutta. Liikkuvat-kokonaisuuden avulla edistetään liikunnallista elämäntapaa eri ikä- ja väestöryhmissä. Ohjelman strategisesta johtamisesta vastaavat opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus. Ohjelmaa koordinoi Likes Jyväskylän ammattikorkeakoulussa. Lisätietoja: liikkuvakoulu.fi 

LIITU-tutkimus 

Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa (LIITU) -tutkimus on kansallinen 7–15-vuotiaiden liikkumista, liikuntakäyttäytymistä ja -kulttuuria laajasti kartoittava seurantatutkimus. Lisätietoja: LIITU-tutkimus 2022. 

Kirjoittajat: 


Katariina Kämppi, tutkija, Likes, Jamk 

Katja Rajala, tutkija, Likes, Jamk 

Lähteet 

Tammelin, T., Kulmala, J., Hakonen, H. & Kallio, J. 2015. Koulu liikuttaa ja istuttaa. Liikkuva koulu -tutkimuksen tuloksia 2010–2015. Likes. Viitattu 23.3.2023. Koulu liikuttaa ja istuttaa   – Liikkuva koulu

Liikkuvan koulun Seuranta-Virveli 2023. Liikkuvan koulun nykytilan arvioinnin seuranta-aineisto 2015 alkaen. Likes, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Viitattu 23.3.2023. Nykytilan arviointi – Liikkuva koulu

Rajala, K., Kämppi, K., Hakonen, H. & Tammelin, T. 2023. Koulun liikunnallinen toimintakulttuuri. Teoksessa: S. Kokko & L. Martin (toim.) Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa. LIITU-tutkimuksen tuloksia 2022. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2023:1, 72–77.