Parsa vai peruna?

Keski-Euroopassa on kohta suuri juhla-aika, kun parsakausi alkaa. Ravintolat ja kaupat tarjoavat näyttävästi parsaa kaikissa muodoissa ja kansa hullaantuu. Miksemme mekin? Parsa on suomalaisten kartanoiden vanha pihakasvi, se tuli tutuksi suomalaisille jo 1700-luvulla. Parsa siirtyi mummolan pöydälle huonekasviksi, Unelma (Asparagus setaceus) on sukua ruokaparsalle (Asparagus officinalis). Emme ole kuitenkaan ehdottamassa parsan ympärille lisää pöhinää, vaan tarkoitus on nostaa keskisuomalainen uuden sadon tuote lautaselle paraatipaikalle. Kyse on perunasta.

Peruna tuli Suomeen samoihin aikoihin parsan kanssa, mutta se on pitänyt pintansa ja pelastanut suomalaisia nälästä siitä asti. Tänä päivänä peruna on kiinteä osa suomalaisuutta. Peruna on myös herkku. Kukapa meistä ei olisi odottanut uusia perunoita vesi kielellä? Alkukesän takuuvarmoja iltapäivälehtien otsikoita on uusien perunoiden hinta ja kotimaisen uuden perunan saatavuus sekä maku. Turussa on jo uuden perunan festivaalit. Miksei laajenneta konseptia Keski-Suomeen? Juhiltaan perunaamme näyttävästi ja nostetaan se takaisin siihen arvoon, joka sillä on ollut suomalaisessa kulttuurissa. Peruna on monipuolinen ja maukas. Alkukesän uudet perunat tillin kera olisivat ehdottomasti oman kansanjuhlansa arvoisia.

Ollaan ylpeitä paitsi perunasta, myös alkutuotannostamme ja siihen linkittyvästä jalostuksesta. Ei olla ainoastaan ylpeitä, vaan nostetaan kaupasta seuraavalla kerralla keskisuomalainen tuote ostoskärryyn.

Keski-Suomea ei pidetä ruokamaakuntana, mutta kaupassa tarkemmin ympärille katsellessa saattaa yllättyä. Useampi keskisuomalainen kauppias on nostanut paikallisuuden yhdeksi hyllymerkikseen. Hyvä kauppiaat! Jatkakaa ja laajentakaa! Me kuluttajat voisimme miettiä tarkemmin mikä on ostostemme alkuperä. Ja ainahan voi kysyä kauppiaalta tuotteesta.

Paikallisia tuotteita löytyy Keski-Suomen päivänä 18.4. kauppakeskus Sepästä, kun siellä järjestetään päivän kunniaksi tuottajatori. Samalla voi oppia, mitä maakunnan raaka-aineista voi valmistaa, vaikka pääsiäiseksi. Myös tulevaisuusfoorumi keskittyy tämä vuonna 7.5. tarkastelemaan ruokaa, ja mielenkiintoiset puhujat ruokkivat kuulijoiden ajatuksia.

Leena Pölkki ja Hannu Koponen

Kirjoittajat:
Leena Pölkki työskentelee projektipäällikkönä Keski-Suomen ruokaketjun koordinaatio 2 -hankkeessa Jyväskylän Ammattikorkeakoulussa. Leena on myös Keski-Suomen Keittiömestarit ry:n jäsen ja harrastaa ruokaa muutenkin vapaa-ajallaan.
Hannu Koponen työskentelee Keski-Suomen liitossa biotalouden kehittämispäällikkönä. Kevään myötä Hannun viikonloput menevät kasvimaalla möyriessä.