Villistä luonnosta elintarvikkeita vientiin

Minkälaisena vienti näyttäytyy pienelle suomalaiselle elintarvikeyritykselle? Liikkuminen rajojen yli on nopeaa, tietoa ja apua on tarjolla. Yksinkertaista – vai onko? Vienti on nyt päivän sana, minkä lisäksi myös ruokamatkailussa on kova noste. 

Suomalaiset elintarvikealan yritykset ovat pääasiassa mikro- ja pienyrityksiä. Suomalaisista yrityksistä 93,2 % on alle 10 henkeä työllistäviä mikroyrityksiä (Suomen yrittäjät, 2019). Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän mukaan elintarvikealanyrityksiä on noin 3150, joista 75 % sijaitsee maaseudulla ja vain vajaa 10 % työllistää yli 20 henkilöä (Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisuja 1/2010, 51). Elintarvikeyrittäjien kanssa käytyjen keskusteluiden pohjalta näkemykseni on, että vientitoiminnan kehittäminen kiinnostaa monia, vaikka viennin aloittaminen ei vielä olisikaan tuntunut ajankohtaiselta.

Suomi pääkumppanimaana Internationale Grüne Woche –messuilla

Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto (MTK) otti keväällä 2018 päävastuun vuoden 2019 tammikuussa Berliinissä pidettävien Internationale Grüne Woche (IGW) –messujen Suomi-osastosta. Maailman suurimmilla elintarvikealan kuluttajamessuilla on vierailijoita vuosittain noin 400 000 ja messuhalleja 26. Suomen osaston pyrkimyksenä oli tuoda esille puhdasta arktista ruokaa, kestävää suomalaista metsätaloutta sekä Suomea rentouttavana elämys- ja luontomatkailumaana teemalla ”Aus der wildniss” eli ”Villistä luonnosta”.

Pääkumppanina oleminen tarjosi suomalaisille yrittäjille ainutlaatuisen mahdollisuuden päästä kokeilemaan ulkomaan messuille osallistumista erilaisella konseptilla. Yksi tärkeimmistä tavoitteista oli hankkia kokemusta tekemällä tuotetestausta saksalaisilla kuluttajilla. Saatujen palautteiden perusteella tuotteita on mahdollista kehittää edelleen kohdemarkkinoille sopiviksi. Business Finlandin Lili Lehtovuoren mukaan IGW-messuille osallistuminen nähdään Saksassa meriittinä, joka auttaa Saksan markkinoille tuotteitaan tarjoavaa yritystä.

Tänä vuonna Suomen osastolla oli kaikkiaan noin 80 yritystä esillä. Suuret yritykset olivat tietoisesti jättäytyneet messuilta pois, mikä mahdollisti pienten ja keskisuurten yritysten monipuolisen esilläolon hallissa. Ennen messujen alkua yrittäjämme osallistuivat avajaistapahtumiin ja kävivät esittelemässä tuotteita myös sisäänostajatapahtumassa Suomen Berliinin suurlähetystössä.

Valmistautuminen messuille ja Leckere westliche Seenplatte- osasto

Kesän 2018 aikana Keski-Suomessa koottiin viennistä kiinnostuneita pienyrityksiä yritysryhmiksi yhdessä Pirkanmaalla toimivan Ahlmanin koulun Säätiö sr (Ahlman) ja Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) kanssa. Suurin osa mukaan lähteneistä yrityksistä olivat vielä viennissä alkutaipaleella. Messuille valmistauduttiin yhteisillä koulutuksilla, saksankielisen materiaalin tuottamisella verkkosivuille ja esitteisiin sekä pakkausten ja tuotteiden kehittämisellä saksalaisille markkinoille sopiviksi. Jännitys kasvoi, kun messut lähestyivät ja valmistelujen aika lyheni. Alle vuosi on lyhyt aika järjestää jotain näin ainutlaatuista ja suurta, vieläpä toisessa maassa.

Leckere westliche Seenplatte– osastollamme yrittäjien yhteistyöhenki heräsi eloon, mikä näkyi muun muassa yhteisinä tuote-esittelyinä ja markkinointina. Messujen jälkeen yhteishenki saikin paljon kiitosta. Tulevaisuuden messutapahtumiin liittyen yrittäjät esittivät toiveen, että yhteistyö aloitettaisiin aikaisemmin, jolloin heille mahdollistuisi yhteisten tuotteiden, palveluiden sekä ohjelman suunnitteleminen. Myös lisähenkilöstön palkkaaminen messuille avuksi helpottaisi yrittäjien verkostoitumista, mahdollistaisi paikan päällä yritysvierailut sekä markkinointityön. Osastolla yrittäjiä avustamassa olleet JAMK:n opiskelijat koettiinkin suureksi avuksi. Huolimatta siitä, että noin kahden viikon mittaisen messuosallistuminen kävi yrittäjien voimille, he summasivat tuntemuksiaan seuraavasti: yritysryhmänä messuille voitaisiin lähteä uudestaankin, sillä yhdessä tekeminen nähtiin voimavarana.

Tuote-esittelyt, maistatukset sekä näkyvyys eri medioissa, herättivät kiinnostusta suomalaisiin elintarviketuotteisiin maailmanlaajuisesti. Myös Suomessa juttuja kirjoitettiin runsaasti. Tietopalveluyritys M-Brainin julkisuusanalyysin mukaan 355 juttua (maaliskuu 2018 – helmikuu 2019) liittyi Grüne Wocheen. Lisäksi näkyvyyttä saavutettiin sosiaalisessa mediassa, blogikirjoituksissa, radio- ja tv-haastatteluissa sekä uutisissa. (M-Brain, 2019.)

Suvi-Tuulia Leinonen

Kirjoittaja, Suvi-Tuulia Leinonen, työskentelee projektiasiantuntijana yritysryhmien parissa Jyväskylän ammattikorkeakoululla.

Yritysryhmähankkeiden toiminta on rahoitettu Keski-Suomen ELY-keskukselta Manner-Suomen maaseudun kehittämisrahastosta.
IGW2019 yritysryhmähankkeet ja mukana olevat yritykset:
https://www.aitomaaseutu.fi/hankkeet/igw2019-yritysryhma-1
https://www.aitomaaseutu.fi/hankkeet/igw2019-yritysryhma-2

Lähteet:
Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisuja 1/2010. Maaseudun yrittäjyyden kehittämisohjelma 2020.  Viitattu 18.4.2019.
M-Brain, 2019. MTK_Grüne Woche_Julkisuusanalyysi.pdf
MTK:n kahden miljoonan messupanostus Grüne Wochelle toi rahat takaisin nelinkertaisena – kymmenet yritykset pääsivät Saksan markkinoille. Niklas Holmberg, Maaseudun tulevaisuus 16.4.2019. Viitattu 23.4.2019
Suomen yrittäjät, 2019. Yrittäjyys Suomessa. Viitattu 18.4.2019