Diginomadit voivat pelastaa matkailun ja työhyvinvoinnin – jos heidän annetaan! – osa 1
”Terveisiä Italiasta!”. Sain tämän viestin heinäkuun alussa kaveriltani, joka työskentelee Suomessa tutkijana ja jonka sosiaalinen verkosto on siirtynyt viime vuosina vahvasti Italiaan. Olin iloinen, että hän pääsi vihdoin toteuttamaan suunnitelmansa, jotka kumoutuivat keväällä koronan johdosta. Toisaalta olin vähän hämmentynytkin. Ovatko työelämän pelisäännöt täysin muuttuneet? Onko tämä sovittu työnantajan kanssa? Miksi jotkut saavat tehdä etätyötä ulkomailta ja toiset ainoastaan omasta kodista käsin? Lisäksi en ikinä kuvitellut, että kaverini olisi diginomadi, koska hän ei toimi esimerkiksi somekanavien ylläpitäjänä tai sovellusten koodarina, joten työsopimus Suomessa ja fyysinen olo Italiassa kuulosti yhtäkkiä todella eksoottiselta.
Keitä ovat diginomadit?
Jokainen etätyöläinen ei ole diginomadi. Diginomadi hyödyntää nykytekniikkaa tehdessä työtä paikasta riippumatta ja yhdistää sen matkustamiseen. Monet diginomadit ovat freelancereita ja yrittäjiä, mutta jotkut ovat ihan tavallisia työntekijöitä (Diginomadi -blogi 2018).
Suurin osa diginomadeista työskentelee IT-alalla tai verkkokauppayrittäjänä, bloggaajana, sisällöntuottajana, web-designerina, graafisena suunnittelijana, kirjailijana jne., mutta yhä enemmän myös opettajana, markkinoijana ja projektipäällikkönä (Ring Central Blog 2019). Diginomadismissa korostuu itseohjautuvuus ja kurinalaisuus. Työtapa on tietenkin vahvasti riippuvainen teknologiasta, mm. nettiyhteyksistä. Tämä työtapa kuitenkin kannustaa luovuutta vaihtuvan ympäristön ansiosta ja minimoi työstressiä (Ring Central Blog 2019).
Etätyön edistämisestä on sovittu yhteiskunnallisesti
Etätyön vaikutuksia on tutkittu jo kauan sitten ja jo vuonna 2009 TEM:n raportti kertoi esimerkiksi paremmasta työssä jaksamisesta sekä työelämän laadusta etätyön avulla (TEM 2009). Lisäksi raportissa esitetään, että se voisi olla ilmastoteko ja rekrytointivaltti, joka voisi parantaa työpaikan houkuttelevuutta. Jo raportin laatimisen aikana etätyöstä on ollut
olemassa valtioneuvoston periaatepäätös eli sen edistämisestä on yhteiskunnallisesti jo sovittu (TEM 2009). Tänäänkin yksitoista vuotta vanha teksti kuulostaa ajankohtaiselta, mutta periaatteista on vihdoin siirryttävä toimiin.
Raportissa tehdään yhteenveto etätyön ”määritelmäviidakosta” keskittymällä käsitteen sisältöön: ”Yksinkertaisesti määriteltynä etätyö on kiinteästä työpaikasta ja työajasta riippumatonta työtä, joka suoritetaan ainakin osittain tieto- ja viestintätekniikoita hyödyntäen.”
Eli tämän työmuodon tärkeimmät elementit ovat paikka, aika ja viestintätekniikka. Teknologian kehitys on muuttanut monen ammatin luonteen siten, että työtehtävät ja työvälineet kulkevat jatkuvasti mukana, eikä enää kyetä erottamaan työ- ja vapaa-aikaa toisistaan (TEM 2009). ERTO ammattiliiton puheenjohtajan Juri Aaltosen mukaan ei enää tarvitse erottaa eri työmuotoja, esimerkiksi lähi- ja etätyötä, vaan puhua työstä ylipäätään (Yle 2020).
Etätyötä tehdään yleisimmin kotona tai vaihtoehtoisesti vapaa-ajan asunnossa, kahviloissa, työmatkoilla tai etätyöpisteessä. ”Työmatkalla” ei tarkoiteta työntekoa vain hotellissa, vaan myös junassa, lentokoneessa, linja-autossa ja jopa metrossa (TEM 2020). Käytännössä kuitenkin monen työnantajan ohjeistus siirtää työt vaan toimistolta kotiin. Kodista on tullut toinen, mutta edelleenkin kiinteä työpaikka.
Työntekijöiden kodin ja työpaikan väliset matkat ovat koko ajan pidentyneet, joten etätyö säästää aikaa ja lisää harrastusmahdollisuuksia sekä perheiden yhdessäoloa (TEM 2009).
Raportti tarkastelee etätyön vaikutuksia myös ekologisen kestävyyden näkökulmasta: vähemmän työmatkaliikennettä – vähemmän päästöjä ja ruuhkia, parempi ilmanlaatu. Tämä työskentelytapa ei tietenkään sovellu kaikkiin työtehtäviin – jossakin työtehtävien suorittaminen vaatii pakollista läsnäoloa, esimerkiksi palvelusektorilla ja teollisuuden työtehtävissä. Raportin toimenpidesuosituksena oli mm. yhdistää kesämökillä vietettävään lomaan mahdollisuuksien mukaan etätyöjaksoja sekä lomaa ennen, että sen jälkeen. Työnantajia taas kehotettiin kartoittamaan koko organisaation etätyöpotentiaalia ja käyttämään hyväksi siitä aiheutuva myönteinen mielikuva imagossa ja viestinnässä. (TEM 2009.)
Korona ja etätyö
Valtakunnallinen etätyösuositus loppui elokuun alussa. Pikkuhiljaa lomatkin loppuvat ja toimistot täyttyvät ensimmäisen kerran koronarajoitusten jälkeen. Tähän liittyy tietynlainen epävarmuus tulevaisuudesta taudin leviämisen suhteen. Monessa työpaikassa sekä yleisestikin yhteiskunnassa on pohdittu ja suunniteltu porrastettu paluu fyysisiin tiloihin tai ainakin varauduttu etätyön uudelleen käyttöönottoon esimerkiksi alueittain (Iltasanomat 2020).
Ylen kyselyn mukaan korona-aikana etätyöläisiä Suomessa oli yli miljoona ja heistä puolet haluaa jatkaa samaan tapaan koronan jälkeenkin (Yle 2020). Joissakin yrityksissä yli 90 % työntekijöistä teki tänä keväänä ja kesänä työtä etänä (Helsingin Sanomat 2020).
Etätyötä on tutkittu ja sitä on haluttu edistää pitkään, mutta missään skenaariossa ei ole pystytty ennustamaan tilannetta, jossa niin isoja määriä työntekijöitä siirtyisi työskentelemään yhtäkkiä etänä ja tämä yleistyisi niin nopeasti. Me yhdessä osallistuimme maailman suurimpaan etätyökokeiluun.
Pääsääntöisesti kokemukset olivat myönteisiä, vaikka haittapuoliakin havaittiin esim. pienten lasten vanhempien arjessa, tilan riittävyyden, työergonomian ja sosiaalisuuden suhteen (If vakuutus 2020). Tärkeä on kuitenkin muistaa, että muutos oli tilanteen sanelema, eikä kenenkään meistä valitsema työmuoto, joten kontrolloidun etätyökokeilun tulokset saattaisivat olla todennäköisesti vielä myönteisempiä.
Blogikirjoituksen seuraavassa osassa pohditaan sitä, voiko etätyön mahdollistaminen olla vastuullisuusteko ja mitä se tarkoittaisi matkailualalle sekä mitä muutoksia se vaatii. Blogikirjoituksen seuraava osa julkaistaan perjantaina 14.8.2020.
Lähteet:
Diginomadi -blogi. Mikä on diginomadi?, 5.7.2018. https://www.diginomadi.com/diginomadismi/mika-on-diginomadi/ Viitattu 7.8.2020.
Helsingin sanomat. Suuret työnantajat aloittivat paluun toimistoille jo ennen hallituksen sallivaa linjausta – tuhansilla työntekijöillä etätyö kuitenkin sujuu niin hyvin, ettei kiirettä palata ole, 25.6.2020. https://www.hs.fi/talous/art-2000006551550.html Viitattu 7.8.2020.
If vakuutus. Suomalaisten etätyökokemukset korona-aikana ovat pääosin myönteisiä – työ ja vapaa-aika kietoutuvat tiiviisti yhteen, 24.4.2020. https://www.sttinfo.fi/tiedote/suomalaisten-etatyokokemukset-korona-aikana-ovat-paaosin-myonteisia-tyo-ja-vapaa-aika-kietoutuvat-tiiviisti-yhteen?publisherId=69817318&releaseId=69879664 Viitattu 7.8.2020.
Iltasanomat. Ministeri Pekonen etätyösuosituksen palauttamisesta – ”Ei välttämättä tarvita valtioneuvoston suositusta tai käskyä”, 6.8.2020. https://www.is.fi/politiikka/art-2000006593536.html Viitattu 7.8.2020.
Ring Central Blog. The Rise of the Digital Nomad: How Large Enterprises Are Benefiting from Remote Workers, 13.12.2019. https://www.ringcentral.co.uk/blog/the-rise-of-the-digital-nomad/#ring-off-uk Viitattu 7.8.2020.
TEM. Työelämän laadulla parempaa jaksamista – Kuinka etätyö voi auttaa?, 2009. https://tem.fi/documents/1410877/2106637/Et%C3%A4ty%C3%B6raportti+2009.pdf/07c1a658-b3d3-49ee-9762-6b6f4d05ed2c/Et%C3%A4ty%C3%B6raportti+2009.pdf Viitattu 7.8.2020.
Yle. Union: Employees should have right to telework whenever possible, 8.8.2020. https://yle.fi/uutiset/osasto/news/union_employees_should_have_right_to_telework_whenever_possible/11485234 Viitattu 11.8.2020.
Yle. Ylen kysely: Yli miljoona suomalaista siirtynyt etätöihin koronakriisin aikana – heistä noin puolet haluaa jatkaa etätöissä koronan jälkeenkin, 5.4.2020. https://yle.fi/uutiset/3-11291865 Viitattu 7.8.2020.
Kirjoittaja, Rositsa Röntynen toimii Jyväskylän ammattikorkeakoululla matkailun asiantuntijatehtävissä, Culture Tourism for City Breakers -hankkeen Jyväskylän toteutuksen projektipäällikkönä sekä Vastuullisen matkailun portaat –hankkeen projektipäällikkönä. Rositsa on lisäksi markkinointiasiantuntija ja liikuntatieteiden maisteri, intohimoinen matkailija, luontovalokuvaaja ja pop esiintyjä.