Systeemiälyä työyhteisön arkeen

Kevään aikana olemme Systeeminen johtaminen teollisuudessa -projektissa syventäneet osallistujayritysten ymmärrystä systeemisestä johtamisesta. Yritysten arjessa tapahtuvien kehittämistoimenpiteiden lisäksi järjestimme Systeemiälyä työyhteisön arkeen -työpajan, johon saimme vieraaksi itse systeemiälymaestron, Esa Saarisen. Omassa osiossaan Esa keskittyi puhumaan inhimillisyydestä ja siitä, miten paras meissä voisi toteutua entistä paremmin.

Blogissa käytetään systeemiälyn viitekehystä (Törmänen, Hämäläinen & Saarinen, 2016). Sisältö mukailee Esa Saarisen työpajaesitystä sekä työpajan jälkeen käytyä reflektoivaa keskustelua Systeeminen johtaminen teollisuudessa -projektin tavoitteista.

Valmistavan teollisuuden tuotantoympäristöissä tekninen järjestelmä toimii aina tietyllä logiikalla. Tekninen järjestelmä on aina sama, inhimillinen järjestelmä puolestaan ei. Inhimillisissä järjestelmissä on aina lisäelementti, jota ei pysty laskemaan, koska ihmisen toiminta ei aina ole loogista ja ennustettavaa.

Insinööriajattelu pohjautuu periaatteelle ”tehdään sitä, mikä toimii ja korjataan se, mikä ei toimi”. Periaatteen toteutuminen edellyttää, että osataan identifioida kokonaisuus, jonka tulee toimia. Systeemiälykkäämmällä ajattelulla voidaan laajentaa insinööriajattelun periaatteita ja vastuunottamista myös työyhteisön sekä oman perhe-elämän toimivuuteen. Systeemiälykkäällä ajattelulla tarkoitetaan oman merkityskokonaisuuden, eli systeemin, ääreen pysähtymistä ja oman toiminnan analysoimista. Olemme toistemme ympäristö. On siis ymmärrettävä toimintamme yhteisvaikutus ja keskinäinen riippuvuus sekä käyttäytymisen ja kokemusten vaikutus onnistumiseen ja tavoiteltuihin tuloksiin.

Oman itsen tarkastelu suhteessa toisiin edellyttää itsetuntemusta ja inhimillistä herkkyyttä. Ihminen kokee asiat aina omista lähtökohdistaan ja erilaiset asiat tuottavat eri ihmisille positiivisia ja/tai negatiivisia kokemuksia. Systeemiälykäs johtaja kykenee tiedostamaan tämän työyhteisössä ja pyrkii tuottamaan positiivisia kokemuksia, koska tavoitteet voidaan saavuttaa vain yhdessä. Työelämässä olemme tekemisissä toistemme kanssa erilaisissa tilanteissa. Arjessa on tärkeää pysähtyä miettimään, minkälaisia tuntemuksia haluamme toisissa herättää – positiivisia vai negatiivisia. Ihmisinä voimme ottaa toisemme huomioon tunteiden ulottuvuuden osalta. Voimme tietoisesti haluta synnyttää toisille parempia vuorovaikutuskokemuksia eli kohdata ja kohdella toisia niin kuin he haluaisivat tulla kohdatuksi ja kohdelluksi. Usein muutos ei vaadi muuta kuin läsnäoloa hetkessä tapahtuvalle erityisyydelle. Jo huomioimaan pysähtyminen auttaa tekemään paremman, tietoisen, valinnan sen suhteen, mitä voisi tehdä toisin, jotta yhteyden kokemus toiseen ihmiseen syventyisi.

Arjessa olemme kuitenkin usein kiireisiä ja itsekkäitä, sorrumme osaoptimointiin ja valitamme pienistä asioista, pintapuutteista. On hyvä pysähtyä miettimään, vahvistatko toiminnallasi positiivisuuden vai negatiivisuuden kierrettä: Annatko työntekijöillesi arvostuksen kokemuksia? Oletko aidosti läsnä lapsillesi ja puolisollesi? Tarkastelemalla omia inhimillisen herkkyyden ulottuvuuksia voi jo aivan pienten, mikromuutosten, avulla korjata oman merkityskokonaisuuden toimivuutta ja valita minkälaisia kokemuksia haluaisi arjessa lisätä.

Systeeminen johtaminen teollisuudessa -projektissa tavoitellaan kokonaisvaltaista johtamisen kehittymistä. Vaikka teollisessa toimintaympäristössä vallitsee asiakeskeisyyden ja rationaalisuuden kulttuuri, tunteet kuitenkin ohjaavat toimintaa aivan keskeisellä tavalla. Ihminen tarkastelee luontaisesti itseään suhteessa toisiin ja arvioi, miten tulee nähdyksi. Työntekijöiden arvon kokemisen tunne edellyttää johtajalta herkkyyttä havaita tunnetiloja ja kykyä asettua toisen asemaan. Tässä muutoksessa ei ole kyse resursseista, vaan halusta kehittyä ihmisenä, halusta tuottaa parempia kokemuksia työyhteisössä. Muutoksen ei tarvitse olla suuri ollakseen merkittävä toiselle ihmiselle. Pienikin muutos, kuten arvostuksen katse ja tunne siitä, että johto on tukena, kun tukea tarvitaan, voi johtaa isoihin asioihin. Vastuunottaminen johtajana kehittymisessä edellyttää arvovalintoja. Näin toimiessaan johtaja joutuu laittamaan itsensä eri tavalla likoon, mutta kokemuksessa, joka työntekijöille syntyy, on systeeminen mahdollisuus. Tunteiden ulottuvuudesta nousee kaikkein paras, mitä ihmisinä olemme, ja kun tämä yhdistetään vahvaan tekniseen osaamiseen, olemme kansana vahvoilla.

Lähteet:

Saarinen, E. 2022. Systeemiäly työelämässä: miten paras meissä voisi toteutua entistä paremmin? Asiantuntijapuheenvuoro Systeeminen johtaminen teollisuudessa -projektin Systeemiälyä työyhteisön arkeen -työpajassa 23.3.2022.

Törmänen, J., Hämäläinen, R.P. and Saarinen, E. (2016), ”Systems intelligence inventory”, The Learning Organization, Vol. 23, No. 4, pp. 218–231.

Kirjoittaja: Kirsi Kemell toimii Systeeminen johtaminen teollisuudessa -projektissa johtamisen asiantuntijana ja sertifioituna Business Coachina. Kirsillä on pitkä kokemus johdon ja esihenkilöiden vuorovaikutusvalmentajana sekä teollisuuden toimialatuntemusta.

Artikkelin pääkuva: Venla Saarelainen, Jamk

Systeeminen johtaminen teollisuudessa -projektin tarkoituksena on parantaa teollisten yritysten tuottavuutta ja kilpailukykyä yrityksen sisäistä potentiaalia kehittämällä. Projektissa tavoitellaan johtamisjärjestelmien parempaa toimivuutta sekä avoimempaa vuorovaikutus- ja viestintäkulttuuria. Projekti toteutetaan Euroopan sosiaalirahaston rahoituksella 1.3.2021–31.8.2023.

Lisätietoja projektista löydät projektisivuilta: jamk.fi/systeeminenjohtaminen