Vapaaehtoistoimintaa ei aina osata liittää matkailuun, vaan monelle tulee vapaaehtoisuudesta ensimmäisenä mieleen esimerkiksi palkaton toiminta vaikkapa urheiluseurassa, nuorten tai vanhusten parissa ja talkootyö tapahtumissa. Kansalaisareenan (n.d.) mukaan vapaaehtoistoimintaan liittyvät myös esimerkiksi toimiminen tärkeäksi koetun asian puolesta, halu tehdä hyvää sekä vapaa tahto ja valinta.

Yhä useampi matkailija haluaa nykyään matkaltaan juuri aitoja kokemuksia, paikalliseen elämään ”pulahtamisen” kokemuksia, eikä pelkkää pikaista piipahdusta paikkaan, josta ei jää erityisempää muistijälkeä kuin muistakaan samanlaisia palveluita tarjoavista paikoista. Paitsi aitoja elämyksiä, voi matkailija edellyttää kohteessa esimerkiksi ympäristön huomioimista tai perinteiden ja kulttuurin esille tuomista ja vaalimista (Blinnikka 2020). Osalla matkailijoista koko matkan motiivina voi olla halu tehdä jotain hyvää kohteessa samalla kun oppii uutta. Tällaiset matkailijat ovat potentiaalisia vapaaehtoismatkailijoita, sillä vapaaehtoismatkailu yhdistää vapaaehtoistoiminnan ja matkailun niin, että matkalla tehdään jotain hyvää yhteisössä (Mousset 2019). Vapaaehtoismatkailu on useiden eri lähteiden (esim. From Volunteering to Voluntourism 2015, 6, Duthie 2018, Kahn 2014) mukaan kasvava trendi.

Mistä potkua ja ideoita vapaaehtoismatkailuun?

Vapaaehtoismatkailun mahdollisuuksia Keski-Suomessa kesäkuusta 2021 saakka selvittänyt Value-hanke otti joukkovoiman käyttöön ja laittoi Jyväskylän ammattikorkeakoulun opiskelijat pohtimaan asiaa. Syksyllä 2021 Service Design -kurssin kansainväliset opiskelijat saivat eteensä palvelumuotoilutehtävän: kehittää asiakaslähtöistä vapaaehtoismatkailua Suomessa. Tehtävään kuului määritellä asiakasprofiileja ja ehdottaa näille sopivia vapaaehtoismatkailupalveluita, erityisesti Keski-Suomen maaseutu huomioiden.

Tehtävän kimppuun valjastettiin myös marraskuun 2021 InnoFlash-viikkoon (Jamk n.d.) osallistunut opiskelijajoukko, jonka kansainväliset tiimit tekivät tiukan työrupeaman ja esittelivät viikon päätteeksi sekä taustatutkimuksensa että niihin pohjautuneet konsepti-ideansa. Kaiken päätteeksi Service Design -kurssin tiimiläiset muotoilivat näiden pohjalta palvelukonseptin. Seuraavassa esitellään yhteenveto opiskelijoiden aikaansaannoksista.

Asiakasprofiileissa korostuivat nuoret

Keskeiseksi vapaaehtoismatkailun asiakaskohderyhmäksi valikoituivat kymmenien kysely- ja haastatteluvastausten perusteella 16–35-vuotiaat, avarakatseiset henkilöt, jotka jakavat mielellään kokemuksiaan ja oppivat uutta. Useimmat vastaajista työskentelisivät mieluiten noin 3–4 tuntia päivässä. Vastineeksi vapaaehtoistyöstä toivottiin pääsääntöisesti majoitusta sekä ruokailua. Valittavana voisi olla paketteja, joissa on erilaisia yhdistelmiä työmäärästä ja vastineeksi saatavista palveluista.

Asiakkaat haluavat kokea ainutlaatuisia vapaaehtoistehtäviä, tutustua Suomen historiaan, perinteisiin ja tapoihin sekä nauttia Suomen luonnosta vuoden ympäri.

Suosituimpia vapaaehtoistehtäviä olivat tapahtumissa avustaminen, maataloustyöt, ympäristönhoito ja eläinten hoito.

Vetonaulaksi kulttuurikylä: näin täällä eletään

Petäjäveden vanha kirkko ja kellotapuli ilta-auringossa.
Petäjäveden vanha kirkko ja kellotapuli ilta-auringossa. Kuva: Heikki Sulander.

Avainasiana kansainvälisille vapaaehtoismatkailijoille pidettiin aitoon suomalaisuuteen tutustumista, joten palvelumuotoilun opiskelijatiimin pääkonseptiksi valikoitui kulttuurikylä. Perisuomalaisen kulttuurikylän tarkoituksena on mahdollistaa kokemus suomalaisesta elämäntavasta historiallisessa ympäristössä ja esimerkiksi nostettiin UNESCO:n maailmanperintökohteestaan tunnettu Petäjävesi.

Vapaaehtoismatkailija ostaisi kulttuurikylästä majoituksen ja ruokailun sisältävän paketin, jonka lisäksi tarjolla olisi lisämaksullisia palveluita, kuten kokkauskurssi tai neulontakurssi, joilla olisi mahdollista oppia lisää suomalaisesta kulttuurista. Kulttuurikylässä vapaaehtoiset auttaisivat paikallisia arjen työtehtävissä ja vastineeksi kylä hyötyisi taloudellisesti sekä vapaaehtoisista että muista matkailijoista, jotka ostaisivat matkailupalveluita ja muita tuotteita.

Mobiilisovellus matkailijan apuna

Sekä kulttuurikylään vapaaehtoiseksi hakeutunutta että kylässä muuten vierailevaa matkailijaa palvelemaan opiskelijat ideoivat mobiilisovelluksen. Sovellus sisältäisi paitsi tiedot kohteesta ja sen vapaaehtoismahdollisuuksista (paketit eri vuodenajoille) sekä opastaisi matkailijaa ajantasaisesti itse kohteessa. Kuten itse kulttuurikylä-konsepti, myös sitä tukeva mobiilisovellus on opiskelijoiden mukaan monistettavissa myös muihin Keski-Suomen kyliin.

Lopuksi

Potentiaalisia asiakkaita selvittäessään opiskelijat huomioivat erityisesti edullisesta matkailusta kiinnostuneet nuoret matkailijat, mutta myös muissa ikäryhmissä voi olla kiinnostusta osallistua matkallaan vapaaehtoistoimintaan, olipa ensisijaisena syynä pienemmät matkakulut tai halu auttaa. Jaksan uskoa, että kaikenikäisillä on halua ja kiinnostusta tehdä hyvää sen lisäksi, että koetaan ja opitaan uutta, niin kotimaassa kuin ulkomailla. Kokemukset vapaaehtoistehtävistä ovat omiaan myös kasvattamaan ymmärrystä elämästä maaseudulla – kenties jopa lisäämään muuttohalukkuutta kasvukeskuksien ulkopuolelle.

Upe Nykänen Jamk

Kirjoittaja: FM Upe Nykänen työskentelee asiantuntijana Jyväskylän ammattikorkeakoulussa digitaalisen viestinnän ja matkailun parissa. Upen rakkain harrastus on retkeily, erityisesti jalkaisin.

Artikkelin pääkuva: Upe Nykänen, Jamk
Petäjäveden kirkko: Heikki Sulander
Kirjoittajan kuva: Upe Nykänen, Jamk

Keski-Suomesta vapaaehtoismatkailun kärkimaakunta (Value) -hanketta toteuttavat yhteistyössä Jyväskylän ammattikorkeakoulu ja Keski-Suomen Kylät ry. Hanketta rahoittaa Keski-Suomen ELY-keskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta. Tutustu Value-projektiin.

Rahoittajalogot EU ELY JAMK
Keski-Suomen kylät ry logo

Lähteet

Blinnikka, P. 2020. Mitä on vastuullinen matkailu? Mitä eroa on kestävällä ja vastuullisella matkailulla? Julkaistu 8.9.2020. Viitattu 29.3.2022. https://blogit.jamk.fi/turbinaattori/2020/09/08/mita-on-vastuullinen-matkailu-mita-eroa-on-kestavalla-ja-vastuullisella-matkailulla/.

Duthie, K. 2018. The Evolution and Future of Voluntourism. Julkaistu 9.8.2018. Viitattu 29.3.2022. https://www.worldnomads.com/responsible-travel/make-a-difference/participation/the-evolution-and-future-of-voluntourism.

From Volunteering to Voluntourism. 2015. Viitattu 20.3.2022.
https://bettercarenetwork.org/sites/default/files/From%20Volunteering%20to%20Voluntourism%20-%20Challenges%20for%20the%20Responsible%20Development%20of%20a%20Growing%20Travel%20Trend.pdf.

Jamk n.d. JAMK InnoFlash, 2 op – ZZPP0740. Opetussuunnitelma, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Viitattu 29.3.2021. https://opetussuunnitelmat.peppi.jamk.fi/fi/course_unit/ZZPP0740.

Kahn, C. 2014. As ’Voluntourism’ Explodes in Popularity, Who’s It Helping Most? Julkaistu 31.7.2014. Viitattu 29.3.2022. https://www.npr.org/sections/goatsandsoda/2014/07/31/336600290/as-volunteerism-explodes-in-popularity-whos-it-helping-most?t=1648580352117.

Kansalaisareena n.d. Vapaaehtoistoiminnan määritelmä. Viitattu 29.3.2022. https://kansalaisareena.fi/vapaaehtoiselle/vapaaehtoistoiminnan-maaritelma/.

Mousset, E. What is Voluntourism? Julkaistu 28.8.2019. Viitattu 29.3.2022. https://www.globalteer.org/voluntourism/.