Miten korkeakoulun vuorovaikutusvalmiutta mitataan? – osa 1
Star Trekissä kapteeni Picard sanoo ”engage” ja yhtäkkiä jokainen ympärillään tietää täsmälleen, mitä pitää tehdä ja ryhtyy toimeen. Tämä on paras selitys ”engagement readiness” -käsitteelle, jonka olen Engagement Readiness Monitor -hankkeen projektipäällikkönä tähän mennessä kuullut. Vertaus kuuluu Jyväskylän yliopiston innovaatiotoiminnan erityisasiantuntija Jarno Mikkoselle, joka osallistui 7. lokakuuta järjestettyyn paneelikeskusteluun eurooppalaisen korkeakoulun vuorovaikutusvalmiusmittariston Suomen lanseerauksen yhteydessä.
Korkeakoulu on kuitenkin monimutkaisempi organismi kuin avaruusalus, eikä yksi sana riitä mobilisoimaan korkeakoulun resursseja yhteiskunnalliseen vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön ulkomaailman kanssa. Tästä syystä Jyväskylän ammattikorkeakoulun liiketoimintayksikön projektiryhmä yhdessä University Industry Innovation Network -verkoston, Kaarlen yliopiston, Bolognan yliopiston ja Institut Mines-Télécom Business School -korkeakoulun kanssa on kehittänyt itsearviointikyselyn ja työkalupakin, joilla tuetaan eurooppalaisten korkeakoulujen vuorovaikutusvalmiuden rakentamista.
Käsitteiden tulkinta on hankalaa
University’s external engagement, university-business cooperation, engagement readiness… Käsitteitä on maailma täynnä, mutta ne rantautuvat Suomeen aivan liian hitaalla tahdilla – silloinkin, kun niiden konseptointiin on osallistunut suomalaisia asiantuntijoita. Työssämme sidosryhmien kanssa huomasimme, että jos haluamme saada keskusteluun syvyyttä, termit pitää ehdottomasti kääntää suomeksi. Näin abstrakteille käsitteille ei kuitenkaan löydy suoria sanavastineita.
”Engagement” esimerkiksi voi tarkoittaa niin sitoumusta kuin kihlausta tai taisteluakin. Kun korkeakoulun asiantuntijat astuvat organisaationsa ulkopuolelle, he eivät kuitenkaan taistele eivätkä kihlaudu. Monesti projektiryhmäläisiltä on kysytty myös, eikö tämä ”external engagement” olekaan yksinkertaisesti yhteistyötä, mutta ajattelimme, että tämä tulkinta on liian kapea ja keskittyy liiaksi tekemiseen tavoitteiden sijasta. Kyse on lähinnä korkeakoulun kolmannen tehtävän, yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen (Heinonen & Raevaara 2012), toimeenpanosta. Näin me rohkeasti päätimme kääntää ”engagement readiness” -käsitteen suomeksi vuorovaikutusvalmiudeksi (VVV).
Hankkeessa määriteltiin myös seuraavat:
- Vuorovaikutus ulkomaailman kanssa (External Engagement) tarkoittaa korkeakoulujen yhteistyötä tai kumppanuutta yritysten, hallitusten tai yhteiskunnan kanssa.
- Vuorovaikutusvalmius (Engagement Readiness) määritellään korkeakoulujen valmiudeksi (preparedness) ja haluksi (willingness) osallistua korkeakoulun ulkoiseen toimintaan.
Tieteellisestä pohjasta käytäntötavoitteisiin
Engagement Readiness Monitor -hanke ei siis keskittynyt varsinaiseen vuorovaikutukseen. Vuorovaikutusta korkeakoulun ja työelämän välillä on jo tutkittu sekä kansainvälisesti että Suomessa. Esimerkiksi Crazy Town Oy on vuonna 2018 tuottanut TEM:lle selvityksen korkeakoulujen työelämäyhteistyöstä. Selvityksessä on kuvattu 14 yhteistyömuotoa opiskelijoiden liikkuvuudesta yritysten sponsorointiin (Jääskö et al. 2018). Tämän sijasta konsortiomme ryhtyi selvittämään, mitkä ovat yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen edellytykset ja miten vuorovaikutukseen voidaan valmistautua.
Projektin ensimmäisessä vaiheessa haastateltiin korkeakouluja ja elinkeinoelämää edustavia asiantuntijoita ja tuotettiin raportti (Demir & Collins 2021), joka tunnistaa korkeakoulujen vuorovaikutusvalmiuden kuusi avainulottuvuutta:
- Tietoisuus vuorovaikutuksesta ulkomaailman kanssa ja siihen vaikuttavista tekijöistä
- Vuorovaikutukseen liittyvät valmiudet ja kokemus
- Tietoisuus sidosryhmistä ja siihen liittyvät valmiudet
- Vuorovaikutuksen kulttuuri ja asenne
- Sisäiset tukimekanismit vuorovaikutukseen ulkomaailman kanssa
- Vuorovaikutukseen vaikuttavat ulkoiset olosuhteet
Toisessa vaiheessa kehitettiin näihin ulottuvuuksiin pohjautuva vuorovaikutusvalmiuden itsearvioinnin viitekehys – toisin sanoen päätettiin, mitä kysytään jokaisesta ulottuvuudesta ja miten sitä mitataan. Näin myös havaittiin eroja ulottuvuuksien välillä – osa asioista oli mitattavissa akateemisen ja / tai ammatillisen henkilökunnan tasolla, toisen osan kannalta ammatillinen henkilökunta ei ole relevantti, kun osa taas koskee organisaatiota kokonaisuudessaan.
Työkaluja vuorovaikutusvalmiuden parantamiseksi
Jamk vastasi projektin kolmannesta vaiheesta ja sen aikana Jamkilaiset pääsivät hyödyntämään vahvuuksiinsa kuuluvaa käytännönläheisyttä. Viitekehyksestä syntyi digitaalinen itsearviointityökalu automatisoidun verkkokyselyn muodossa, joka jo vastausprosessin aikana antaa suosituksia työkaluista, jotka avustaisivat vuorovaikutusvalmiuden parantamista (Step 1: Engagement Readiness Self-Assessment Tool, n.d.).
Työkalupakkiin kuuluu n. 150 työkalua – caseja, hyviä käytänteitä, verkostoja, rahoitustyökaluja, kyselyitä, tarkastuslistoja, tutkimuspapereita, raportteja, manuaaleja, jne. (Step 2: Toolkit to Engagement Readiness, n.d.). Työkalut yhdistävät koko konsortion osaamista aiheesta, joten työkalupakki on aidosti Euroopan laajuinen. Itsearvioinnin ja työkalupakin perusteella syntyvät suositukset hahmottelevat jokaiselle prosessiin osallistuvalle korkeakoululle oman, räätälöidyn tiekartan kohti vuorovaikutusvalmiutta.
Blogini toinen osa käsittelee työkalujen suomalaisesta lanseerauksesta nousseita oivalluksia.
Kirjoittaja
Rositsa Röntynen toimii Jyväskylän ammattikorkeakoulussa projektipäällikkönä.
Lue lisää Engagement Readiness Monitor -hankkeesta: engagementready.eu
Lähteet:
Demir, E. & Collins, M.H. 2021. Engagement Readiness Investigation Report. Julkaistu 24.11.2021. Viitattu 11.10.2022. https://engagementready.eu/engagement-readiness-investigation-report/.
Heinonen, A. & Raevaara, T. 2012. Yliopistojen kolmas tehtävä jää vaille toteutusta ja tukea. Tieteessä tapahtuu -lehti, vol. 30, nro 5. Julkaistu 27.9.2012. Viitattu 11.10.2022. https://journal.fi/tt/article/view/6875.
Jääskö, P., Korpela, M., Laaksonen, M., Pienonen, T., Davey, T. & Meerman, A. 2018. Korkeakoulujen työelämäyhteistyön tilannekuva. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisu. Viitattu 11.10.2022. https://tem.fi/documents/1410877/2132258/Korkeakoulujen+ty%C3%B6el%C3%A4m%C3%A4yhteisty%C3%B6n+tilannekuva/80f05582-f357-1b69-1bdb-397201e57990/Korkeakoulujen+ty%C3%B6el%C3%A4m%C3%A4yhteisty%C3%B6n+tilannekuva.pdf.
Step 1: Engagement Readiness Self-Assessment Tool, n.d. Itsearviointityökalun verkkosivu Engagement Ready -sivustolla. Viitattu 11.10.2022. https://engagementready.eu/assess-your-engagement-readiness-online-2/assess-your-engagement-readiness-online/.
Step 2: Toolkit to Engagement Readiness, n.d. Työkalupakin verkkosivu Engagement Ready -sivustolla. Viitattu 11.10.2022. https://engagementready.eu/assess-your-engagement-readiness-online-2/toolkit-to-engagement-readiness/.