Oppariblogi

Vastauksia opparin raportointia koskeviin kysymyksiin & vinkkejä tiedon etsintään

Tag Archives: artikkelit

Artikkelin sisällä toisen artikkelin mukaelma

Miten viitataan lähteeseen, joka on tiivistelmä alkuperäisestä artikkelista?

Ongelmana siis tämä lähde: http://easeltraining.fi/files/20/2/Easel_artikkeli_FIN.pdf sivulta 3 lähtien.

Vastaus:

Tätä kysyttiin kollegaltani, joka heitti kopin minulle ajatuksella, josko Oppariblogissa olisi joku vastaavanlainen tapaus.

Aivan samanlaista tapausta ei taida olla.

Pohjana enkunkielinen artikkeli toimitetussa teoksessa

Kootaan ensin faktat, jotta saadaan käsitys, millaisesta julkaisusta on kyse:

Kyse on Easel Training -yrityksen sivustolla olevasta suomenkielisestä artikkelista, jonka on kirjoittanut Mari Louhi-Lehtiö. Easel Training on erityisopettaja, biokemisti, työnohjaaja, psykoterapeutti Mari Louhi-Lehtiön henkiseen työhyvinvointiin keskittyvä yritys. Artikkeliin pääsee esim. tätä polkua pitkin: Info -> Artikkeleita -> EASELin teoriataustaa (voi tulla myös suoraan nettihaulla).

Julkaisu näyttää olevan tiivistelmä, mukaelma tai käännös englanninkielisestä artikkelista. Siinä nimittäin kerrotaan sivulla 3, että: ”Pohjautuu artikkeliin: Louhi-Lehtio, M (2011). Easel®, Equine Assisted Social Emotional Learning. In Trotter, K (Ed.) Harness the Power of Equine Assisted Counseling: Adding Animal Assisted Therapy to Your Practice. New York, NY: Routledge”.

Alkuperäinen artikkeli on siis julkaistu englanninkielisessä toimitetussa teoksessa, joka kertoo hevosavusteisesta terapiasta. Teos löytyy myös JAMKin kirjastosta (ks. Janetista tiedot). Huomaamme, että edellä mainitussa lähdeviitteessä on virhe: Harness pitäisikin olla Harnessing.

Suora käännös vai itsenäinen artikkeli?

Suomenkielisen artikkelin ekan sivun alussa kerrotaan tekijän nimen lisäksi artikkelin nimi ja sen alanimi:

EASEL®, Experiential Social Emotional Learning and Therapy
Kokemuksellinen sosioemotionaalinen oppiminen ja terapia

Kaksi ensimmäistä sivua ovat Louhi-Lehtiön tekstiä, joka ei ilmeisesti pohjaudu suoraan englanninkieliseen artikkeliin. Englanninkielisen artikkelin käännös tai mukaelma tms. alkaa vasta sivulta 3. Artikkeli taitaa pohjautua enkunkieliseen artikkeliin vain osittain. Kuten Arja-kollega oli huomannut, alaotsikotkaan eivät mene yksi yhteen enkunkielisen artikkelin kanssa, joten tekijä ei ole suoraan kääntänyt tai tiivistäen kääntänyt enkunkielistä tekstiä suomeksi.

Julkaisuvuotta ei kerrota artikkelissa eikä siihen vievässä EASELin teoriataustaa -kohdassa. Lähdeviitteeseen laitetaan siis N.d. eli no date. (Voin toki päätellä tekstistä, että varmaankin teksti on kirjoitettu vuonna 2014 tai 2015, koska tekijä suosittelee kirjaa, joka on julkaistu vuonna 2014.)

Lähdeviitteet

Jos käytät suomenkielistä artikkelia, viittaa siihen vaikka näin:

Louhi-Lehtiö, M. N.d. EASEL®, Experiential Social Emotional Learning and Therapy: Kokemuksellinen sosioemotionaalinen oppiminen ja terapia. Artikkeli pohjautuu osittain artikkeliin M. Louhi-Lehtiö. 2011. Easel®, Equine Assisted Social Emotional Learning. Julkaisussa Harnessing the Power of Equine Assisted Counseling: Adding Animal Assisted Therapy to Your Practice. New York, NY: Routledge. Viitattu 11.8.2015. Http://easeltraining.fi/files/20/2/Easel_artikkeli_FIN.pdf.

Tai jos haluat kertoa enkunkielisen teoksen toimittajan nimen:

Louhi-Lehtiö, M. N.d. EASEL®, Experiential Social Emotional Learning and Therapy: Kokemuksellinen sosioemotionaalinen oppiminen ja terapia. Artikkeli pohjautuu osittain artikkeliin M. Louhi-Lehtiö. 2011. Easel®, Equine Assisted Social Emotional Learning. Julkaisussa Harnessing the Power of Equine Assisted Counseling: Adding Animal Assisted Therapy to Your Practice. Toim. K. Trotter. New York, NY: Routledge. Viitattu 11.8.2015. Http://easeltraining.fi/files/20/2/Easel_artikkeli_FIN.pdf.

Tekijän nimi on lähdeviitteen alussa epäsuorassa sanajärjestyksessä eli sukunimi ensin. Muut tiedot lähdeviitteeseen kirjoitetaan suorassa sanajärjestyksessä.

Kirjoitin toimitetun teoksen nimen oikein, vaikka suomenkielisessä artikkelissa olikin painovirhe. Lukija ei ehkä löydä artikkelia, jos nimi on kirjoitettu pieleen.

Linkityksistä

Itse toivon, että jos varmuudella tiedetään, että oppari julkaistaan netissä, lähdeviitteissä voisi linkin upottaa jo julkaisun nimeen. Näin ei voi kuitenkaan tehdä JAMKssa, eikä silmiini ole sattunut muitakaan lähdeluetteloita, joissa voisi revitellä vaikkapa näin:

Louhi-Lehtiö, M. N.d. EASEL®, Experiential Social Emotional Learning and Therapy: Kokemuksellinen sosioemotionaalinen oppiminen ja terapia. Artikkeli pohjautuu osittain artikkeliin M. Louhi-Lehtiö. 2011. Easel®, Equine Assisted Social Emotional Learning. Julkaisussa Harnessing the Power of Equine Assisted Counseling: Adding Animal Assisted Therapy to Your Practice. New York, NY: Routledge. Viitattu 11.8.2015.

Linkitin huvikseni myös enkunkielisen toimitetun teoksen sisällysluetteloon, jonka bongasin kirjan toimittajan blogista.

Lähdeviitteen yksi tärkeimmistä tehtävistä on auttaa lukijaa paikantamaan lähde ja arvioimaan sen luotettavuutta. Linkitysten avulla lähdeviitteeseen voisi ujuttaa nykyistä enemmän lukijalle merkityksellistä tietoa lähdeviitteen pituutta kuitenkaan kasvattamatta. Usein lähdeviite voisi napakoitua, sillä älypitkät linkit häipyisivät sen sileän tien lähdeviitteiden lopuista.

Letter to the editor

Entä tällainen sähköinen julkaisu: http://ajh.sagepub.com/content/early/2013/05/30/1049909113492373.extract

Viitataanko näin:
Marcus, D. A., Blazek-O´Neil, B. & Kopar, J.L. 2013. Symptom Reduction Identified After Offering Animal-Assisted Activity at Cancer Infusion Center. American Journal of Hospice & Palliative medicine 00(0) 1-2. Letter to the Editor.

Vastaus:

Sivulla on maininta: A more recent version of this article was published on [05-08-2014]. Uusinta tai viimeisintä versiota kantsii käyttää, jos mahdollista.

Mutta maaliskuun 2013 lehden numeron sisällysluettelosta löysin nämä tiedot:
Dawn A. Marcus, Betsy Blazek-O’Neill,and Jennifer L. Kopar
Symptomatic Improvement Reported After Receiving Reiki at a Cancer Infusion Center
AM J HOSP PALLIAT CARE March 2013 30: 216-217, first published on December 5, 2012 doi:10.1177/1049909112469275

Tämän perusteella tekisin lähdeviitteen näin:

Marcus, D. A., Blazek-O’Neill, B. & Kopar, J. K. 2013. Symptomatic improvement reported after receiving reiki at a Cancer Infusion Center. Letter to the editor. American Journal of Hospice & Palliative Medicine, maaliskuu 2013, 30, 216 – 217. Viitattu pp.kk.vvvv. Nettiosoite tai doi.

Vapaassa netissä näyttäisi olevan vain tiivistelmä. Jos käytät sitä lähteenä, merkitse lähdeviitteeseen, että on tiivistelmä.

Koko artikkeli on jamkilaisten käytettävissä Cinahl with full text -tietokannassa. Näyttää siltä, että artikkeli on tosiaan julkaistu maaliskuussa 2013, lehden numerosssa 2.

Marcus, D. A., Blazek-O’Neill, B. & Kopar, J. K. 2013. Symptomatic improvement reported after receiving reiki at a Cancer Infusion Center. Letter to the editor. American Journal of Hospice & Palliative Medicine, maaliskuu 2013, 30, 2, 216 – 217. Viitattu 12.3.2015. Http://www.jamk.fi/kirjasto, Cinahl with full text.

Tuo Cancer infusion center kirjoitetaan enkunkielelisenä erisnimenä kaikki alkukirjaimet isona, muutenhan suomenkielisessä lähdeviitteessä sanat kirjoitetaan normaalisti.

Voinko viitata tietokannasta löytämääni tiivistelmään?

Opiskelija 1: Voinko viitata tietokannasta löytämääni tiivistelmään?

Opiskelija 2: Ovatko vain kokotekstiartikkelit luotettavia?

Vastaus:

Voit viitata tiivistelmään. Niiden luotettavuuden arviointiin pätevät samat lainalaisuudet kuin kokonaisten artikkelienkin.

Käytä tieteellisiä, ammatillisia ja virallistiedon lähteitä

Tieteelliset lähteet ovat usein alan tiedemiesten ja -naisten tarkistamia (peer reviewed). Tieteellisiä ovat myös artikkelit, joiden yhteydessä on esimerkiksi ilmaisu ”scholarly journals”. Yleensä journal-sana viittaa korkeatasoiseen lähteeseen.

Kaikissa ammatillisissa lähteissä ei ole samanlaista tiukkaa tarkistusmenettelyä, mutta yleensä toimittajat tai toimituskunta on niissäkin alaan perehtyneitä asiantuntijoita.

Myös ajantasaiset virallislähteet ovat hyviä opparin lähteitä.

Koko artikkeli vai tiivistelmä?

Se, onko tietokannasta löytyvän viitteen yhteydessä tiivistelmä vai koko artikkeli, ei osoita sitä, onko lähde luotettava ja käyttökelpoinen juuri sinun omaan aiheeseesi.

Uusimmista artikkeleista tulee tietokantaan tavallisesti ensin vain tiivistelmä ja perustiedot. Varsinainen artikkeli ilmestyy sinne viiveellä, joka joskus on 1-3 kuukautta, joskus jopa yksi vuosi. (Mikä on käsittämätön aika, kun tietokannoista kuitenkin maksetaan mansikoita!)

Sen vuoksi opiskelija voi mielestäni viitata tiivistelmään, jos hän haluaa kertoa vaikkapa viimeisimpien tutkimusten tuloksista. Sekin on tapa osoittaa, että seuraa alansa kehitystä ja kansainvälistä keskustelua.

Lähdeviite tiivistelmään sekä ihanat uutuusvahdit

Jos asentaa tietokantaan uutuusvahdin (hälytys, an alert), pystyy hyvin seuraamaan, mitä tutkimuksia ja muita lähteitä omasta aihepiiristä ilmestyy. Uutuudet ovat lähes poikkeuksetta tiivistelmiä, jollei kyse ole vapaasti netissä julkaistavasta lehdestä.

Lähdeviitteeseen on kuitenkin hyvä lisätä sana tiivistelmä. Esimerkiksi näin:

Chowdhury, I. R., Patro, S., Venugopal, P. & Israel, D. A study on consumer adoption of technology-facilitated services. Artikkelin tiivistelmä. Journal of Services Marketing, 28, 6, 471-483. DOI: 10.1108/JSM-04-2013-0095. Viitattu 1.12.2014. Https://janet.finna.fi/, Business Source Elite (Ebsco) -tietokanta.

Todellisuudessa en tehnyt yksittäistä hakua Ebscon Business-tietokantaan. Olin tehnyt uutuusvahdin jo jokunen aika sitten kolmeen eri Ebscon tietokantaan, eli myös Academic Search Elite ja Hospitality & Tourism Complete -tietokantoihin. Uutuusvahtini hälyttää aina, kun kyseisiin tietokantoihin tulee julkaisu, joka vastaa tähän hakulauseeseen: ”service design”.

Lähdeviitteeseen valitsin tietokannoista yhden, johon jamkilaisilla on pääsy.

DOI-tunnus ei ole tällä hetkellä pakollinen lähdemerkintä-tieto JAMKissa. Koska se oli valmiina uutuusvahdin antamassa tiedossa, annan sen siinä olla. Se on usein hyödyllinen, sillä muissa korkeakouluissa lähteen voi etsiä sen avulla nopeasti. Vaikka googlettamalla, kunhan googlettaa korkeakoulun verkossa ollessaan.

 

Uutuusvahdin lähettämä sähköpostiviesti näyttää lyhennettynä tältä (muutin sähköpostiosoitteeni muotoon etunimi.sukunimi):

EBSCOhost Alert Notification

To: etunimi.sukunimi @jamk.fi
Subject: Palvelumuotoilu-hälytys

– –

4.    A study on consumer adoption of technology-facilitated services. By: Chowdhury, Indranil Roy; Patro, Sanjay; Venugopal, Pingali; Israel, D. Journal of Services Marketing. 2014, Vol. 28 Issue 6, p471-483. 13p. DOI: 10.1108/JSM-04-2013-0095. http://search.ebscohost.com.ezproxy.jamk.fi:2048/login.aspx?direct=true&db=bsh&AN=99047341&site=ehost-live

– –

JAMK University of Applied Sciences Library

E-mail Disclaimer: This e-mail was generated by EBSCOhost Research Databases for Suvi Perttula. Neither EBSCO nor the institution from which Suvi Perttula created this e-mail are responsible for the content of this e-mail.

To retrieve or edit this alert, sign in to My EBSCOhost Research Databases with any requested changes.

Please do not reply to this message. For questions regarding your alert please visit http://support.ebscohost.com/contact/askus.php.

Viite ICF-luokituskirjaan, osa 2

Tämä on jatkoa aiempaan vastaukseeni koskien ICF-luokitusta. Opiskelijan jatkokysymys:

Opettaja suositteli uudempaa julkaisua, johon pääsee tätä kautta. Tehdäänkö lähdeviite näin:

Selb, M., Escorpizo, R., Kostanjsek, N., Stucki, G., Ustün, B. & Cieza, A. 2014. A guide on how to develop an international classification of functioning, disability and health core set. European Journal of Physical and Rehabilitation Medicine Apr 01 [Epub ahead of print], 1-32.

Tosin sivunumerointi loppuu jo 17-18 sivun paikkeilla, vaikka koko PDF:ssä on 32 sivua. Pitäisikö viitata ilman sivunumeroita?

Vastaus:

Linkki vie JAMKin Nelli-portaalin kautta Pubmed-tietokantaan, jossa on englanninkielisiä kansainvälisiä lääketieteen ja lähialojen artikkeliviitteitä.

Kyseessä näyttää olevan tilapäinen versio julkaisusta (Provisional PDF). ”Full formatted”-versio on vasta tekeillä. Ehkäpä sen vuoksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ydinlistoja koskevalla sivulla ei ole vielä linkkiä tähän.

Vai onko niin, että elektroninen artikkeli julkaistaan ennen painettua artikkelia? Miten tuon ”Epub ahead of print” voi ymmärtää? Tosin, jos julkaisu on julkastu huhtikuussa 2014, olisihan sen pitänyt olla jo silloin valmiina? Eipä ihme, jos opiskelijat ovat hieman hämmennyksissä, kun meikäkin on. Nelli-portaalin lehtivalinnassa tekemäni haun perusteella kyseistä lehteä ei JAMKin kirjaston tietokannoissa näyttäisi olevan.

Mutta yhtä kaikki, väliaikaisuus tai tilapäisyys on jotenkin ilmaistava myös lähdeviitteessä: tilapäinen versio, väliaikainen versio, ei lopullinen versio, keskeneräinen versio, käsikirjoitusversio tms.

Minä en näe sivunumeroja missään. Jos niitä ei ole, ei niitä silloin tarvitse laittaa lähdeviitteeseen. Mutta toisaalta pdf-tiedostossa on muuttumattomat sivut, joten kyllä ne voi ilmoittaa halutessaan ainakin tekstiviitteessä.

Myöskään lehden vuosikertaa tai numeroa ei kerrota, vain se, että julkaisu julkaistaan 1.4. Aprillipäivänä siis 😉

Pubmediin pääsee kätevimmin uudistuneen Janetin kautta.

Lähdeviite JAMKin tyyliin, esimerkiksi näin:

Selb, M., Escorpizo, R., Kostanjsek, N., Stucki, G., Ustün, B. & Cieza, A. 2014. A guide on how to develop an international classification of functioning, disability and health core set. Artikkelin käsikirjoitusversio. European Journal of Physical and Rehabilitation Medicine,  Apr 01. Viitattu 12.11.2014. Https://janet.finna.fi/, Pubmed.

Tekstiviite ekalla kerralla: (Selb, Escorpizo, Kostanjsek, Stucki, Ustün & Cieza 2014, sivut).

Tekstiviite seuraavilla kerroilla: (Selb ym. 2014, sivut).

Artikkeli SageJournals-tietokannassa

Jatkoa edellisiin kysymyksiin+vastauksiin: Mulla on muutama aineisto, johon haluaisin tutustua, mut kokotekstit on SageJournalsin kautta maksullisia. Pystynkö jotenkin lukemaan JAMK:in kautta ilmaiseksi tämän:

Dooris, M. and Doherty, S. Healthy Universities: current activity and future directions – findings and reflections from a national-level qualitative research study. Global Health Promotion.

Vastaus:

Uudessa Janetista en löydä lehteä nimeltä Global Health Promotion: ”Haulla – global health promotion – ei löytynyt tuloksia”.

Pubmed-tietokannasta hakemalla selviää tosiaan, että artikkeliin pääsee SageJournalsin kautta. JAMKin kirjastolla ei ole lisenssiä kyseiseen verkkolehtipalveluun (tietokantaan). Kuten päättelitkin, et siis pääse siihen käsiksi JAMKin verkon kautta.

Koklasin varmuuden vuoksi Google Scholarissa hakulausetta: Dooris AND Doherty AND ”healthy universities” AND ”current activity”. No, minäkään en löytänyt artikkelia sitäkään kautta. Olin JAMKin verkossa -> monet linkit, jotka JAMKin verkon ulkopuolella eivät toimi, toimivat JAMKin verkossa.

Mutta hyviä uutisia! Jyväskylän yliopiston kirjastossa näyttäisi SageJournals olevan. Siellä siis kannattaa käydä paikan päällä, jos et pääse yliopiston verkkoon tai jos sinulla ei ole JY:n käyttäjätunnusta. Yliopiston tietokantoihin pääsee paitsi yliopiston kirjastossa, myös jos asuu JYY:n vuokrakämpässä tai KOASin asunnoissa. Voit tehdä haun uudesta JYKDOKista myös kyseisen lehden nimellä, niin tietokanta kertoo, että se tosiaan on siellä käytettävissä.

Lähdeviite:

Dooris, M. and Doherty, S. 2010. Healthy Universities: current activity and future directions – findings and reflections from a national-level qualitative research study. Global Health Promotion 17, 3, 6-16. Viitattu päivämäärä. Nettiosoite tai -polku.

Volyymin, numeron ja sivunumeroiden merkintä

Miten merkitään voluumi, numero ja sivunumerot?

Eli alla tekemäni lähdemerkintä, jossa artikkelin vol. on 33, issue 2 ja sivunumerot 160-176.

Aaltio, I., Koponen, S. & Salminen, H. M. 2014. Ageing employees and human resource management – evidence of gender-sensitivity?. Equality, Diversity and Inclusion: An International Journal 33, 2, 160-176. Accessed on 13.3.2014. http://dx.doi.org/10.1108/EDI-10-2011-0076.

Tuleeko merkintä näin vai tulisiko minun muuttaa jotain?

Vastaus:

Hyvä ja ymmärrettävä lähdeviite.

Volyymin eli lehden vuosikerran numeron saa ilmoittaa, mutta ei tarvitse. Numero ja sivunumerot merkitään juuri noin, kuin olet merkinnytkin.

Jos teet suomenkielistä opparia, käytä Viitattu-ilmaisua.

Tuolla suoralla nettiosoitteella lukija pääsee lukemaan artikkelia vain, jos hänellä on lisenssisopimus tietokannan kustantajan kanssa. Tai jos hän on sellaisen korkeakoulun verkossa, jolla on kyseinen lisenssisopimus. Yleensä artikkeleihin pääsee Nelli-portaalin kautta. Mutta esimerkiksi Emerald-tietokannan artikkelit saattavat pompata hakutuloksiin, jos googlaat ollessasi JAMKin verkossa.

Lukijaystävällistä olisi varmaankin ilmoittaa polku, millä tavalla jamkilaiset tai jamkin verkossa olevat saavat artikkelin käsiinsä. Jos esimerkiksi olet löytänyt artikkelin Nelli-portaalin Abi Inform -tietokannasta, lähdeviite tulee näin:

Aaltio, I., Koponen, S. & Salminen, H. M. 2014. Ageing employees and human resource management – evidence of gender-sensitivity? Equality, Diversity and Inclusion: An International Journal 33, 2, 160-176. Viitattu 13.3.2014. Http://www.jamk.fi/kirjasto, Nelli-portaali, ABI Inform.

Jos olet käyttänyt ABIn sijasta Emerald-tietokantaa, laita se lähdeviitteeseen.

Muutos tekstiin 8.12.2015/SP:

Nykyään suositellaan Nelli-portaalin sijaan menemään tietokantoihin Janet-tietokannan kautta, lähdeviite muutuu hiukan:

Aaltio, I., Koponen, S. & Salminen, H. M. 2014. Ageing employees and human resource management – evidence of gender-sensitivity? Equality, Diversity and Inclusion: An International Journal 33, 2, 160-176. Viitattu 13.3.2014. Https://janet.finna.fi/, ABI Inform.

Tai jos olet mennyt tietokantaan kirjaston tiedonhaun oppaiden kautta, voit laittaa sen nettipolun lähdeviitteeseen. Tosin täytyy sanoa, että lyhyt Janet-polku näyttää näppärältä siihen verrattuna 😉

Isännöinnin käsikirjan kirjoittajalauma

Kysymykseni koskee lähdeviitteitä ja -luetteloa sellaisessa tapauksessa, jossa lähteenä käyttämässäni opuksessa on 33 kirjoittajaa. Kyseessä on siis Isännöinnin käsikirja.

Tällä teoksella on todellakin 33 kirjoittajaa, mutta kunkin tekstin ja luvun kirjoittaja on eritelty käsikirjan alussa kirjoittajaluettelossa.

Laitanko siis lähdeviitteeseen ja -luetteloon vain sen henkilön nimen, joka todellisuudessa on viittaamani luvun kirjoittanut? Ei varmaankaan ole järkevää ainakaan tekstiviitteeseen kirjoittaa kaikkien 33 henkilön nimeä? 🙂

Jos näin on, niin entäpä lähdeluetteloon? Pitääkö sinne kirjoittaa kaikkien 33 nimet vai riittääkö, jos laitan heidän nimet, joiden tekstejä olen kirjasta käyttänyt? Kirjassa on kylläkin vain 4 toimittajaa, mutta varmaankaan vain toimittajien nimiä ei voi lähdeluetteloon laittaa?

Vastaus:

Olisi tosiaan aika epämukavaa kirjoittaa tekstiviitteeseen 33 kirjoittajan nimeä!

Kyseinen lähde on siis toimitettu teos, jonka jokaisella luvulla on eri kirjoittajat. Se helpottaa tässä tilanteessa. Kokoomateoksen toimittajien (editoijien) nimiä ei tarvitse ilmoittaa, jollei ehdottomasti halua.

Lähdeluetteloon tulevat vain ne lähteet (artikkelit/luvut), joihin olet tekstissä viitannut. Aloita lähdeviite luvun kirjoittajan nimellä:

Luvun kirjoittajan nimi. Julkaisuvuosi. Luvun nimi. Julkaisussa: Isännöinnin käsikirja. Helsinki: Kiinteisöalan Kustannus, sivut.

Jos olet lukenut sitä e-kirjana Ellibs-palvelussa Nelli-portaalissa (kirjaston maksaman lisenssin turvin), lähdeviite tulee:

Luvun kirjoittajan nimi. Julkaisuvuosi. Luvun nimi. Julkaisussa: Isännöinnin käsikirja. Helsinki: Kiinteisöalan Kustannus, sivut. Viitattu pvm. Http://www.jamk.fi/kirjasto, Nelli-portaali, Ellibs.

Tekstiviite tehdään normisti (tekijän sukunimi julkaisuvuosi, sivut).

Monta lähdeviitettä kokoomateoksesta

Kun kyseessä on kokoelmateos ja tekstissä on monta viittausta samasta teoksesta. Kirjoitetataanko lähdeluetteloon yhden kerran teos vai täytyykö teosta toistaa monta kertaa koska tekijä on eri?

Vastaus:
Kokoomateos koostuu eri tekijöiden itsenäisistä teksteistä. Tekijöillä on tekijänoikeus omiin teksteihinsä. Jokaisesta eri tekijöiden artikkeleista (tai kirjan luvuista) tehdään oma lähdeviitteensä lähdeluetteloon.

Lähdeluetteloon tulee lähdeviite vain niistä kokoomateoksen artikkeleista/luvuista, joihin viittaatte tekstissä. Ei siis kaikista kirjassa olevista artikkeleista/luvuista.

Milloin linkki artikkelilähteeseen?

Olen löytänyt artikkeleita kirjaston tietokannoista hakusanoilla. Miten teen lähdeviitteet? Laitanko kaikista linkit?

Vastaus:

Linkki laitetaan, kun kyseessä on sähköinen (elektroninen) lähde, eli e-artikkeli.

Jos saat tiedon artikkelin olemassaolosta Janet-tietokannasta, mutta et pääse lukemaan sitä, vaan menet lainaamaan kirjastosta paperisen lehden, linkkiä eikä viitattu+päivämäärää tule lähdemerkintään. Silloin lähdemerkintään tulee
Tekijä. Vuosi. Artikkelin nimi. Lehden nimi numero, sivut. Muut täsmentävät tiedot.

Jos pääset lukemaan artikkelia kirjaston Nellin kautta, voit kirjoittaa nettiosoitteeksi polun jota myöten pääsit artikkeliin. Esimerkiksi http://www.jamk.fi/kirjasto, Nelli-portaali, Abi Inform. Silloin lähdemerkintään tulee
Tekijä. Vuosi. Artikkelin nimi. Lehden nimi numero, sivut. Muut täsmentävät tiedot. Viitattu pvm. Nettiosoite.

Jos artikkeli on vapaasti kaikkien muidenkin kuin jamkilaisten luettavissa netissä, voit käyttää myös suoraa osoitetta (tai polkua, jos se on selvempi). Esimerkiksi tänään Ylen sivuilla on artikkeli eläkeläisten lääkkeiden käytöstä (osoitteessa http://yle.fi/uutiset/laakkeet_alkavat_unohtua_elakkeella/6869778). Silloin lähdemerkintään tulee
Tekijä. Vuosi. Artikkelin nimi. Lehden nimi numero, sivut. Muut täsmentävät tiedot. Viitattu pvm. Nettiosoite.

Viisi artikkelia yhdeksi lähdeviitteeksi?

Voidaanko nämä lähteet yhdistää yhdeksi lähteeksi esim. MLL. n.d. Vanhempainnetti. Viitattu 4.7.2013. ja tuleeko lähdeviitteeksi vain MLL. n.d.?

MLL. n.d. Leikin merkitys lapselle. Vanhempainnetti. Viitattu 4.7.2013. http://www.mll.fi/vanhempainnetti/lasten_leikit/leikin_merkitys_lapselle/

MLL. n.d. Lapsen ja nuoren temperamentti ja persoonallisuus. Vanhempainnetti. Viitattu 5.7.2013. http://www.mll.fi/vanhempainnetti/tietokulma/kasvu_ja_kehitys/lapsen-temperamentti/

MLL. n.d. Oppiminen ja älyllinen kehitys. Vanhempainnetti. Viitattu 5.7.2013. http://www.mll.fi/vanhempainnetti/tietokulma/kasvu_ja_kehitys/5_6-vuotias/oppiminen/

MLL. n.d. Sosiaalisten taitojen kehitys. Vanhempainnetti. Viitattu 5.7.2013. http://www.mll.fi/vanhempainnetti/tietokulma/kasvu_ja_kehitys/5_6-vuotias/sosiaaliset_taidot/

MLL. n.d. Persoonallisuuden ja tunne-elämänkehitys. Vanhempainnetti. Viitattu 5.7.2013. http://www.mll.fi/vanhempainnetti/tietokulma/kasvu_ja_kehitys/5_6-vuotias/persoonallisuus_ja_tunne-elama/

Vastaus:
Mielestäni nuo on parempi pitää eri lähteinä lähdeluettelossa. Kuten olette tehneetkin.

Perustelut: Osa Vanhempainnetti-lähteistänne on selvästi artikkeleita, joissa on oma lähdeluettelonsakin (tai lopussa kirjallisuuslista). Vanhempainnetti on laaja sivusto, jossa on erilaisia osioita ikäryhmittäin tai aiheittain jaoteltuna. Lukija näkee lähdeviitteestä käsitelläänkö nyt taaperoikäisiä vai varhaisteinejä.  Sen vuoksi ikäryhmästä tai muusta vastaavasta jaottelusta olisi hyvä kertoa jonkunsorttisena täsmentävänä tietona lähdemerkinnässä tai vaikka nettiosoitteessa polkuna.

Lähdeviite ei ala MLL:llä. JAMKissa tekijätietona ilmoitetaan vain henkilötekijät, ei organisaatiot (yhteisöt). Tämä sen vuoksi, että opiskelijan voi olla melko vaikeaa tietää, missä roolissa organisaatio kulloinkin on (tekijä, julkaisija, kustantaja, kirjapaino, projektin koordinaattori tms.). Sinänsä lähdeviitestandardi suo kyllä mahdollisuuden lähdemerkinnän aloittamiseen organisaation nimellä.

Kun henkilötekijää ei ole, aloitetaan lähdemerkintä lähteen nimellä.

N.d. kirjoitetaan lähdeluettelossa isolla alkukirjaimella (jossa se ikään kuin aloittaa oman lauseensa pisteen jälkeen). Tekstiviitteeseen se tulee pienellä, koska ei yleensä aloita mitään lauseentapaista.

N.d.:n tilalle voisi laittaa vuosiluvun 2009. Info-sivulta nimittäin selviää, että ”Vanhempainnetti -sivusto on tuotettu Mannerheimin Lastensuojeluliiton (MLL) Vanhemmat ja itsenäistyvä nuori -projektissa (VIN). VIN-projekti toteutettiin RAY:n tuella vuosina 2007–2009.” Sivuston tieto-osuus on siis vuodelta 2009, vaikka toisaalta blogikirjoituksista uusin on kirjoitettu lokakuussa 2013 eli muutama päivä sitten.

Osa Vanhempainnetin artikkeleissa referoiduista lähteistä on aika vanhoja, uusin taitaa olla vuodelta 2001.

Mutta lähdeviitteet voi tehdä siis esimerkiksi näin:

Leikin merkitys lapselle. N.d.  Artikkeli MLL:n Vanhempainnetissä, osiossa leikkivinkit. Viitattu 4.7.2013. http://www.mll.fi/vanhempainnetti/lasten_leikit/leikin_merkitys_lapselle/.

Lapsen ja nuoren temperamentti ja persoonallisuus. N.d. Artikkeli MLL:n Vanhempainnetissä, osiossa tietokulma, lapsen kasvu ja kehitys  Viitattu 5.7.2013. http://www.mll.fi/vanhempainnetti/tietokulma/kasvu_ja_kehitys/lapsen-temperamentti/.

Oppiminen ja älyllinen kehitys. N.d. Artikkeli MLL:n Vanhempainnetissä, osiossa tietokulma, lapsen kasvu ja kehitys, 5–6-vuotias. Viitattu 5.7.2013. http://www.mll.fi/vanhempainnetti/tietokulma/kasvu_ja_kehitys/5_6-vuotias/oppiminen/.

Sosiaalisten taitojen kehitys. N.d. Artikkeli MLL:n Vanhempainnetissä, osiossa tietokulma, lapsen kasvu ja kehitys, 5–6-vuotias. Viitattu 5.7.2013. http://www.mll.fi/vanhempainnetti/tietokulma/kasvu_ja_kehitys/5_6-vuotias/sosiaaliset_taidot/.

Persoonallisuuden ja tunne-elämänkehitys. N.d. Artikkeli MLL:n Vanhempainnetissä, osiossa tietokulma, lapsen kasvu ja kehitys, 5–6-vuotias. Viitattu 5.7.2013. http://www.mll.fi/vanhempainnetti/tietokulma/kasvu_ja_kehitys/5_6-vuotias/persoonallisuus_ja_tunne-elama/.

Näistä lähteistä olisi mahdollista yhdistää esimerkiksi nuo kolme lähdettä, jossa käsitellään 5–6-vuotiasta. Silloin tekstiviitteeseen pitää merkitä sivunumeron sijaan kunkin sivun nimi tai muu vastaava tieto, esimerkiksi (5–6-vuotias n.d., Sosiaalisten taitojen kehitys). Jos lukijan nimittäin haluaa lukea saman tiedon, jota referoitte opparissanne, hän löytää sen sitten sivun nimen perusteella tässä tapauksessa.

Viittaus kirja-arvioon

Tässä lähdemerkintä ja oma pohdiskeluni, miten lähteen voisi merkitä. OK?

Google (music and marketing and internet) Kusek, D & Leonhard, G. 2005. The Future Of Music: Manifesto for the Digital Music Revolution. Boston, Ma: Berklee Press. Viitattu 12.3.2013. http://law.suffolk.edu/highlights/stuorgs/jhtl/book_reviews/2006_2007/Ron_Giambalvo_Book_Review.pdf

Vastaus:

Kyseessä on Giambalvon kirjoittama kirja-arvostelu/kirja-arvio. Arvioitavan kirjan ovat kirjoittaneet Kusek & Leonhard. Kirja-arvion tiedot näkyvät pdf-dokumentin alussa:

The Future of Music: Manifesto for the Digital Music Revolution
By David Kusek and Gerd Leonhard
Boston, Massachusetts: Berklee Press, 2005, ISBN 0-87639-059-9
Price $16.95, pp. 193
Reviewed by Ron Giambalvo
Journal of High Technology Law
Suffolk University Law School

Lähde on tosiaan osiossa Book Reviews 2006–2007.  Siinä mielessä hassusti, että googlettamalla sain tiedon, että kirja-arvostelu on ilmeisesti kirjoitettu ja julkaistukin jo vuoden 2005 loppupuolella.

Lähdeluetteloon lähteen voi merkitä monellakin tavalla. Esimerkiksi näin:

Giambalvo, R. 2005. The Future of Music: Manifesto for the Digital Music Revolution. Kirja-arvio D. Kusekin ja G. Leonhardin kirjasta. Journal of High Tecnology Law, Book Reviews 2006–2007. Viitattu 15.4.2013. Http://law.suffolk.edu/highlights/stuorgs/jhtl/book_reviews/2006_2007/Ron_Giambalvo_Book_Review.pdf.

Tai jos haluaa linkittää mieluummin kirja-arvioiden listaan:

Giambalvo, R. 2005. The Future of Music: Manifesto for the Digital Music Revolution. Kirja-arvio D. Kusekin ja G. Leonhardin kirjasta. Journal of High Tecnology Law. Viitattu 15.4.2013. Http://law.suffolk.edu/highlights/stuorgs/jhtl/book_reviews/2006_2007/, Book Reviews 2006–2007.

Monta artikkelia Opinportin verkkokirjasta

En löytänyt raportointiohjeesta, enkä Tutki ja kirjoita -kirjasta neuvoa tähän pulmaan: Miten merkitsen lähdeviitteen? Entä lähteen lähdeluetteloon?

– Useampi artikkeli verkkokirjasta Psykiatria (Duodecim), esimerkiksi Johdanto, Mitä on oikeuspsykiatria?
– Artikkeleilla sama kirjoittaja
– Artikkelit kirjoitettu (tai ainakin merkitty) samalle päivälle (1.8.2011)
– Ei sivunumeroita
– Artikkelin alareunassa on esim. tällaista infoa: Artikkelin tunnus: inf04497 (000.000)
– © 2013 Kustannus Oy Duodecim

Vastaus:

Kaivelin esiin Psykiatria-kirjan. Sen tietoja Janet-tietokannasta valikoidusti kopsattuna:

Nimeke:     Psykiatria / toimittajat: Jouko Lönnqvist … [et al.].
Julkaistu:     Helsinki : Duodecim, 2011.
Ulkoasu:     1 päivittyvä verkkokirja.
Linkit:     Oppiportti

Oppiportti on on sosiaali- ja terveysalan, hoitotyön ja lääketieteen sähköisten oppikirjojen kokoelma. Kirjaston sivuilla on siitä tiedote. Oppiportti löytyy Nellistä. Pääset Oppiporttiin koulun verkossa koulun tiloissa tai kotonasi kirjautumalla Nelliin kirjadu sisään -linkistä.

Kirjan johdannon kirjoittajia näyttää olevan kaksi:

Psykiatria ja mielenterveys – johdanto
Psykiatria
1.8.2011
Jouko Lönnqvist ja Johannes Lehtonen

Oikeuspsykiatria-luvun on kirjoittanut Jari Tiihonen (tiedot ovat kunkin luvun alussa):
Mitä on oikeuspsykiatria?
Psykiatria
1.8.2011
Jari Tiihonen

Hmm..Mutta näillähän on eri kirjoittajat. Et varmaankaan tarkoittanut tätä. Sen vuoksi tein haun kirjoittamalla näytön yläosan hakulaatikkoon: psykiatria jari tiihonen

Ja huomasin, että kyseinen Tiihonen on kirjoittanut useita artikkeleita, mm. yhden johdannonkin:

Oikeuspsykiatria – johdanto
Psykiatria
1.8.2011
Jari Tiihonen

Tämä verkkokirja on julkaisu, jossa jokaisella luvulla on omat kirjoittajansa. Se on siis toimitettu teos (kokoomateos). Kun viittaat eri lukuihin, tee jokaisesta artikkelista oma lähdemerkintänsä. Jos sivunumeroita ei ilmoiteta, niitä ei voi lähdemerkintään laittaa. Jos samalta tyypiltä on monta julkaisua samalta vuodelta, käytetään julkaisuvuoden yhteydessä pienaakkosia a, b jne erottamaan ne toisistaan.

Vaikkapa näin:

Tiihonen, J. 2011a. Mitä on oikeuspsykiatria? Julkaisussa: Psykiatria. Julk. 1.8.2011. Helsinki: Duodecim. Viitattu 8.3.2013. Http://www.jamk.fi/kirjasto, Oppiportti.

Tiihonen, J. 2011b. Oikeuspsykiatria – johdanto. Julkaisussa: Psykiatria. Julk. 1.8.2011. Helsinki: Duodecim. Viitattu 8.3.2013. Http://www.jamk.fi/kirjasto, Oppiportti.

Tekstiviitteisiin näin, jos viitataan yhteen virkkeeseen/lauseeseen:

Tekstiä tekstiä tekstiä (Tiihonen 2011a). Tekstiä tekstiä tekstiä (Tiihonen 2011b).

Linkkejä:

JAMKin Nelli: www.nelliportaali.fi/jamk
Oppiportti: http://www.oppiportti.fi/ (Terveysportissa, toimii JAMKin verkossa JAMKin kirjaston lisenssillä)
Tiedote kirjaston sivuilla Oppiportista: http://jamk.fi/kirjasto/uutiset/2/0/duodecim_oppiportin_sahkoiset_oppikirjat

STT:n uutinen sanomalehden nettisivuilla

Miten merkitsen alla olevan linkin uutisen lähteeksi opinnäytetyöhöni? Kyseessähän on Keskisuomalaisen nettisivuilla julkaistu STT:n uutinen. http://www.ksml.fi/uutiset/kotimaa/kuluttajavirastolta-aloite-puhelinmyynnin-saatelyyn/975690

Tässä versioni:

Kuluttajavirasto tiukentaisi puhelinmyynnin ehtoja. 2011. Keskisuomalainen. Viitattu 2.4.2012. http://ksml.fi, uutiset, kotimaa, kuluttajavirastolta aloite puhelinmyynnin saatelyyn.

Internetosoite pitää ilmeisesti myös tehdä hyperlinkiksi (näkyy sinisenä ja avautuu linkki).

Ja toinen kysymys kuuluu: tuleeko kyseinen nettisivuston lähdemerkintä merkitä varsinaisessa asiayhteydessä viitattuna kappaleen lopussa samanlaisena kuin lähdeluettelossakin?

Vastaus ekaan kysymykseen:

Lähdemerkintäsi on ok. Täsmentäisin vain julkaisupäivää, joka näkyy artikkelin alussa: Keskisuomalainen 10.11.2011.

Voit laittaa nettiosoitteen joko polkuna tai suorana linkkinä, varsinkin kun se ei näytä olevan älyttömän pitkä.

Hyperlinkki on ok, mutta ei ole pakollinen. Se on lukijaystävällinen ainakin silloin, kun oppari julkaistaan verkossa.

Vastaus tokaan kysymykseen:

Joo, tekstiviite on merkittävä samalla tavalla kuin miten lähdemerkintä alkaa lähdeluettelossa. Tässä tapauksessa lähdemerkinnän eka tieto on artikkelin nimi, joten se tulee tekstiviitteeseen: (Kuluttajavirasto tiukentaisi puhelinmyynnin ehtoja 2011).

Jos nimi vaikuttaa pitkältä, sen voi katkaista tekstiviitteessä (ei lähdeluettelossa) ja laittaa kolme pistettä. Huomasin tällaisen toimintatavan myös parhaillaan lausuntokierroksella olevassa standardiehdotuksessa, joka käsittelee lähde- ja tekstiviitteiden merkitsemistä. Mutta tässä tapauksessa artikkelin nimi on vielä ihan siedettävä, varsinkin jos viittaat siihen vain kerran tai pari. Mutta joissakin (lääke)tieteellisissä artikkeleissa nimi voi olla pitkä kuin nälkävuosi. Ja tekijöitäkin toistakymmentä…

Mix en saa Heleconissa artikkelia näkyviin?

Löysin Helecon Mix -tietokannasta artikkelin:
Reku, J.  2002. Eettinen kuluttaminen muotioikkuko? Kuluttaja 2002/1, 40-41. Viitattu 12.2.2012.

Artikkeli olisi varmasti mielenkiintoinen, mutta en saanut sitä näkyviin.

Vastaus:
Aineiston saatavuus -boxissa oikeassa laidassa ei tosiaan ole linkkiä suoraan artikkeliin. Helecon Mixissä onkin monista artikkeleista vain perustiedot (viitetiedot).

Joten on tarkistettava, tuleeko lehti johonkin lähikirjastoon. Tässä tapauksessa Kuluttaja-lehti, vuodelta 2002.

Voit tsekata Janet-tietokannasta, onko JAMKissa jemmassa 10 vuoden vanhoja Kuluttaja-lehtiä. Hakutyyppinä on tällöin lehden nimi.

Artikkeli Elsevier-tietokannassa

Kirjataanko lähdemerkintä näin:

1) Lowe, D.E.,Steen,R.W., Beattie,V.E. & Moss,B.W. 2001. The effects of floor type sys-tems on the performance, cleanliness, carcass composition and meat quality of housed finishing beef cattle. Livestock Production Sience 69, 33 – 42.

vai

2) Lowe, D.E.,Steen,R.W., Beattie,V.E. & Moss,B.W. 2001. The effects of floor type sys-tems on the performance, cleanliness, carcass composition and meat quality of housed finishing beef cattle. Livestock Production Sience 69, 33 – 42. Viitattu 15.8.2011. http://www.jamk.fi/kirjasto, Nelli-portaali, Elsevier.

Vastaus:
Oikea vastaus on 2).

Avoimessa netissä on artikkelista vain tiivistelmä nähtävillä. Koko artikkeli on vain Elsevier-tietokannassa. (Johon toki pääsee googlettamalla, jos on jo valmiiksi JAMKin tai JY:n verkossa.)

Lisäksi noiden etunimien kirjainten väliin tulee mielestäni tyhjä väli: Lowe, D. E. Artikkeleissa näyttää olevan etunimien alkukirjaimet miten milloinkin.

Ei tietoa lehden numerosta

Onko näihin artikkelitietokantoihin viittaamiseen olemassa tarkempaa ohjetta kuin opinnäytetyön raportointiohje tai pikaohje opinnäytetyön lähdeviittausten tekoon?

Tässä esimerkki yhdestä lähdeviitteestä, jota olen miettinyt: Artikkeli kirjaston ABI Inform tietokannassa; artikkeli on julkaistu lehden numerossa (ei sanottu lehden numeroa, vain Feb 2006), sivuilla 43: (ei sanottu artikkelin tekijöitä) SUGGESTION SCHEMES: Think inside the box. 2006. Employee benefits magazine, 43. Viitattu 16.1.2012. http://www.jamk.fi/kirjasto, Nelli-portaali, Abi Inform.

Tänne pitäisi viitata: http://search.proquest.com.ezproxy.jamk.fi:2048/docview/224692510/1344C0EF419697B6763/1?accountid=11773

Vastaus:
Raportointiohjeen ja pikaohjeen lisäksi tarkempia ohjeita ei JAMKissa ole, paitsi tästä Oppariblogista saattaa jotain täsmennyksiä löytää. Erittäin yksityiskohtaisia ohjeita on standardeissa.

Kun teen Abi Informissa tarkennetun haun (advanced search) hakulauseella ”employee benefits” AND ”think inside the box” ja rastitan full-text-vaihtoehdon, pääsen artikkelin tiivistelmään, tekstiin ja indeksitietoihin.

Artikkelin alussa on tietoja:
SUGGESTION SCHEMES: Think inside the box
Employee Benefits (Feb 2006): 43.

Näiden perusteella lähdeviite on helppo tehdä. Henkilötekijää ei ole, joten aloita artikkelin nimellä. Suosittelen artikkelin indeksitiedoissa ilmoitetun nettiosoitteen sijasta käyttämään Nelli-portaalin kautta kulkevaa polkua – kuten olet tehnytkin. Lukija näkee siitä, että artikkeliin ei pääse googlettamalla (paitsi jos olet JAMKin tai muun sellaisen korkeakoulun verkossa, joka on maksanut Abi Informin lisenssin). Copy-pastella tiedot siirtyvät näppärästi lähdemerkinnäksi:

SUGGESTION SCHEMES: Think inside the box. 2006. Employee Benefits, Feb 2006, 43. Viitattu pp.kk.vvvv. Http://www.jamk.fi/kirjasto, Nelli-portaali, Abi Inform.

Annoin lähdemerkinnässä olla tietokannassa ilmoitetun tiedon ”Feb 2006”. En muuntanut sitä numeroksi. Lehti voi ilmestyä viikoittain, kerran kuukaudessa tai vaikka neljännesvuosittain. Opparintekijän ei tarvitse kaivaa esiin sitä tietoa. Tietokannassa lehden erottaa muista vuonna 2006 ilmestyneistä Employee Benefits -lehdistä nimenomaan tiedolla Feb 2006 (vuosikertoihin pääsee klikkaamalla linkkiä Employee Benefits). Hyväksyisin myös pelkän Feb tyyliin ”Empoyee Benefits, Feb, 43.”

Lehti näyttää koostuvan erilaisista pikkuartikkeleista. Kyseisessä Feb 2006 -numerossa on sivulla 43 ainakin kolme eri juttua.

Tietokannan cite-toiminto

Joskus tietokannan cite-toiminnolla saa hyvän pohjan lähdemerkinnän tekoon. Koska ABIssa cite-toiminto sattui olemaan poissa päältä, kokeilin lähettää artikkelin sähköpostiini. Samalla näin, miten tietokanta itse muodostaa lähdemerkinnän kyseisestä artikkelista. Eka merkintä on APAn 6th edition -viitesysteemin mukaan ja toka MLA 7th editionin mukainen:

SUGGESTION SCHEMES: Think inside the box. (2006). Employee Benefits, (13668722), 43-43. Retrieved from http://search.proquest.com/docview/224692510?accountid=11773

”SUGGESTION SCHEMES: Think Inside the Box.” Employee Benefits.13668722 (2006): 43-. ABI/INFORM Complete. Web. 23 Jan. 2012.

Nämä eivät siis ole JAMKin raportointiohjeen mukaisia merkintöjä, mutta paljon samankaltaisuutta on. Kummassakaan ei tosin ole tietoa lehden numerosta (Feb 2006).  Mikä on kummallista, koska se kuitenkin ilmoitetaan varsinaisen artikkelin yhteydessä!

css.php