Yritysyhteistyötä Hollannin tapaan
Hollanti on maa, joka on menestynyt kaupankäynnillä jo satojen vuosien ajan. Yritysverkostot ovat hollantilaisten tehokkaaksi havaitsema liikevaihdon lisäämisen tapa, ja nyt verkostoja muodostetaan aktiivisesti myös biotaloussektorille.
High Tech Campuksella Eindhovenissa työskentelee 10 000 ihmistä 135 yrityksessä. Hollannin kaikista patenttihakemuksista 40 % syntyy High Tech Campuksella, ja reilun sadan hehtaarin suuruista kampusta kutsutaankin Euroopan älykkäimmäksi alueeksi. Alun perin kampusalue kuului yksin Philipsille, mutta koska jättiyhtiö halusi etsiä uusia tapoja kasvaa, alue avattiin myös muille korkean teknologian yrityksille, jotka voivat verkottua sekä keskenään että Philipsin kanssa.
High Tech Campuksen johtava ajatus on avoimen innovaatioympäristön tarjoaminen yrityksille. Viestintäpäällikkö Jacky Wassenbergin mukaan painoalat, joihin kampuksella toimivat yritykset tällä hetkellä keskittyvät, ovat terveysteknologia, energia (etenkin aurinkoenergia) sekä älykkäät ympäristöt. Uusia yrityksiä otetaan vuokralaisiksi kampukselle, jos ne tukevat paikalla jo olevien yritysten kehittymistä.
Mahdollisuuksia verkottumiseen tarjotaan järjestämällä ihmisille paikkoja ja tilaisuuksia, joissa he voivat kohdata toisiaan. Kampuksen kahdeksan ravintolaa sijaitsevat lähellä toisiaan – yritysten omia ravintoloita ei ole. Työntekijöille järjestetään liikuntaa 14 erilaisessa urheilukerhossa, ja kampuksen yhteisiä tapahtumia on vuodessa noin 200.
Suiker Unien tehdas Dinteloordissa on Euroopan suurin sokeritehdas. Sokerijuurikkaita käsitellään joka päivä 25 000 tonnia. Sokerituotteiden ohessa syntyy kuitenkin enemmän muita tuotoksia kuin itse sokeria: mm. vettä, biokaasua ja juurikkaiden pesussa kerääntyvää multaa. Biokaasua käytetään tehtaan omissa prosesseissa, ja multa ajetaan tehtaan pelloille maan pinnan nostatukseen – Hollannissahan pyritään jatkuvasti pääsemään meren pinnankorkeuden yläpuolelle. Juurikkaista irtoava vesi on lämmintä ja puhdistuksen jälkeen käyttökelpoista kasvihuoneisiin, joita tavoitellaankin tehtaan naapuriin. Tällä hetkellä sokeritehtaan vieressä sijaitsee kaksi ulkopuolisten yrittäjien kasvihuonetta: toinen kooltaan 10 hehtaaria, toinen 13 hehtaaria.
Suiker Unie on linjannut, että kehittyäkseen se tarvitsee yhteistyötä muiden yritysten kanssa. Kasvihuoneyritykset ovat hyvä alku, mutta lisäksi alueelle toivotaan myös tuotekehitysyrityksiä. Siksi tehtaan vierestä tarjotaan tilaa myös uusille kumppaneille, ja tavoitteena onkin nostaa alueen työntekijämäärä nykyisestä 350:stä kahteentuhanteen.
Greenbrothers Zevenbergissä tuottaa 11 hehtaarin alueella 9 % Hollannin munakoisoista. Kasvihuoneviljelyä harjoitetaan jo kolmannessa polvessa, ja nykyiset yrittäjäveljekset ovatkin ryhtyneet etsimään uusia uria tuotannon tueksi. Munakoison kuituja ja pigmenttejä on tutkittu Greenbrothersilla tarkkaan ja löydetty mm. ihosyöpään vaikuttavia ainesosia.
Kuusi vuotta sitten yritystä johtava Johan Groenewegen ryhtyi etsimään keinoa, kuinka munakoison muita osia voitaisiin hyödyntää: satokauden jälkeen hävitettävänä oli 400 tonnia lehtiä, varsia ja juuria. Kaksi vuotta kestäneen aktiivisen etsimisen ja selvittämisen tuloksena löytyi kanadalainen teknologia, jolla munakoison sivutuotteet saadaan jalostettua rakennuslevyiksi. Rakentaminen oli Greenbrothersille ennestään tuntematon toimiala, mutta Johan Groenewegen lähti tutkimaan sitä rohkeasti. Neljän vuoden tuotekehitystyön ja lupaprosessien jälkeen tuotanto on juuri nyt käynnistymässä. Levyt ovat tulen- ja vedenkestäviä, täysin kierrätettäviä ja 90-prosenttisesti kasviperäisiä. Rakennuslevytuotantoa varten on perustettu Nova Lignum –niminen yritys, ja levyjä tuotetaan tuotenimellä Ceranex. Yrityksellä on Euroopan yksinoikeus kyseisen teknologian käyttöön, ja se etsii nyt aktiivisesti kumppaneita muista maista.
