Menestyviä ravihevosia valmennetaan Pihtiputaalla
Hevosvoimaa-hanke kävi tutustumassa kesällä 2014 Luomalan tilaan, jossa valmentajina toimivat Jutta Ihalainen ja Antti Ojanperä. Tallin menestynein hevonen on Jokivarren Kunkku, joka voitti suvereenisti ravikuninkuuden vuoden 2015 Kuninkuusraveissa Joensuussa.
Julkaisemme tässä Hevonen ja Keski-Suomi -kirjassa julkaistun jutun Luomalan tilasta. Tämä juttu sekä paljon muuta mielenkiintoista asiaa keskisuomalaisesta hevostaloudesta löytyy Hevonen ja Keski-Suomi -julkaisusta. Lue julkaisu kokonaisuudessaan tästä!
Pitkäjänteinen kehittäminen vie tuloksiin
Sukupolvien ajan karttunut hevosmiestaito, kouluista haettu alan viimeisin ammattiosaaminen, tunnollinen perustyön tekeminen ja tilan määrätietoinen kehittäminen ovat avaimia Luomalan tilan menestykseen.
Pihtiputaalla Kolimajärven rannalla sijaitsevalla Luomalan tilalla on päästy viime vuosina nauttimaan ravihevosten menestyksestä. Antti Ojanperän ja Jutta Ihalaisen tallin kuningas on Jokivarren Kunkku, joka on voittanut kolmasosan starteistaan – joukossa mm. suurkilpailuvoitot Pikkupelimanni-ajosta, Pikkukunkusta, suomenhevosten Derbystä, kylmäveristen Suur-Hollola-ajosta sekä Kuninkuusravit-kenraalista. Ojanperän valmennettavat ovat juosseet yli 440 000 euroa rahaa 1040 startissa.
Menestyksen tuonut työ on aloitettu jo vuosikymmeniä sitten.
– Työhevosilla ajettiin harrastukseksi kilpaa jo 1950–60-luvuilla, kertovat tilan omistajat Martti Ihalainen ja Päivi Luomala.
Luomalan tila on perustettu vuonna 1756 ja hevosia on ollut tilalla lähes aina, 1980-lukua lukuun ottamatta. Kun tila siirtyi Päivi Luomalalle ja Martti Ihalaiselle vuonna 1995, hevoset tulivat takaisin taloon, mutta lehmät lähtivät. Entiseen navettaan ja pihapiiriin tehtiin tiloja maatilamatkailulle. Tallinvintille mahtuu juhlimaan sata henkilöä, ja majoitustiloja on kesäisin neljässä aitassa ja muutamassa huoneessa.
– Kyllähän täällä mahtuisi kuninkuuskilpailun voittoakin tanssimaan, mutta sitä ei uskalla vielä toivoa, Ihalainen toppuuttelee.
Martti Ihalaisen rakennuttamat 16 hevosen talli ja kahden kilometrin harjoitusrata mahdollistivat Jutalle ja Antille hyvän alun tilanpitoon. Martti omistaa tilan edelleen ja vuokraa tallia ja tarhoja nuorille. Omassa tallissaan Martilla on viisi hevosta. Päivi Luomala toimii perhepäivähoitajana – ja vapaaehtoisena lastenhoitoapuna myös muulloin kuin virka-aikaan.
Sukutilalla on väkeä hevostenhoitoon niin sopivasti, että ulkopuolisia työntekijöitä ei ole tarvinnut harjoittelijoiden lisäksi palkata. Antti on pystynyt myös itse ajamaan valmentamiaan hevosia, kun muut ovat hoitaneet ajamista kotona. Tilan väellä on avulias ystäväverkosto, joka tulee hoitamaan ja ajamaan hevosia tarvittaessa. Kiuruvedeltä käy tilalla harjoittelijoita, joista etenkin viimeisin, Minna Koskelo, saa paljon kiitoksia.
Martti Ihalaisen Jutta-tytär kasvoi hevosten kanssa ja halusi niistä myös ammatin. Jutta löysi rinnalleen tilanpitoon Antti Ojanperän Kiuruvedeltä hevosalan opinnoista. Molemmat ovat ammattivalmentajia, ja Antti on lisäksi suorittanut taloushallinnon merkonomin ja kengittäjän ammattitutkinnot.
– Täällä pääsee näkemään myös raviurheilun menestystä, joten tämä on haluttu paikka, Koskelo paljastaa.
Investoinnit työn tehostajina
Luomalan tilalla on kehitetty toimintaa ja investoitu jatkuvasti tulevaisuutta ajatellen. Tukea on saatu niin matkailutoimintaan kuin talliinkin eri laitteineen.
– Erityisesti on kiitettävä Witas-kehittämisyhtiössä töissä ollutta Niemelän Markkua. Hän teki näitä laskelmia ja innosti investoimaan, Ihalainen kiittelee.
Tallissa on mietitty turvallisuuden, puhtaan ilman ja muiden hevosten hyvinvointiin liittyvien tekijöiden lisäksi työajan säästöä investoimalla ruokinta-automaatteihin. Hevosten aamuruoat laskeutuvat ruoka-astioihin ajastetusti aamuisin.
Hoitomaksuja on nostettu investointien myötä, mutta se ei ole vähentänyt asiakkaiden määrää – ennemmin kysyntä on vain lisääntynyt, vaikka maksu on jonkin verran korkeampi kuin alueella keskimäärin.
– Asiakkaat ovat olleet oikein hyviä: hoitomaksut on maksettu ja valmennusammattilaisten asiantuntemukseen on luotettu, Ihalainen kehuu.
Tallin kuudellatoista hevosella on kymmenittäin omistajia. Kimppaomistaminen on tullut tarpeeseen.
– Tavalliselle työntekijälle hevosen hoitomaksu on kova yksin maksettavaksi, Ihalainen miettii.
Tilan kehittämistä on jatkettu uusilla investoinneilla. Keväällä 2014 hankittu vesikävelytysmatto on ollut suuri investointi, mutta se tuo monenlaista hyötyä.
– Kahluuttaminen tekee hevosen jalkojen ja selän lihaksistolle hyvää. Kun hevonen liikkuu tässä koneessa, sen liikkumista pystytään paremmin säätelemään. Tämä vapauttaa myös monen ihmisen työaikaa: veneellä uitettaessa tarvittiin ainakin soutaja ja hevosen kiinnipitäjä matkaan. Nyt hevosen voi laittaa koneeseen ja tehdä sillä aikaa tallitöitä. Toki hevosia uitetaan perinteiseenkin tapaan edelleen, hevostenhoitaja-harjoittelija Minna Koskelo kertoo.
Vesikävelytysmaton viereen rakennetaan myös hevosten infrapunasaunaa ja suolahuonetta.
– Infrapunalämpö menee lihaksistoon kolme kertaa syvemmälle kuin tavallinen lämmin ilma, Martti Ihalainen kertoo.
Investoinnit ja tunnollinen perustyön tekeminen tukevat toisiaan.
– Kaikki riippuu hevosesta, mutta hyvää hevosta pitää auttaa, että se pysyy terveenä ja pystyy parhaaseen suoritukseen, Ihalainen linjaa.
