Levät -tulevaisuuden resurssi
Osallistuimme huhtikuussa Berliinissä järjestettyyn European Algae Biomass -konferenssiin. Kolmipäiväinen tapahtuma sisälsi esitelmiä, paneelikeskusteluja, laite-esittelyitä, verkostoitumista ja tutustumisvierailuja levänkasvatuslaboratorioihin. Osallistujia oli eri puolilta maapalloa, yhteensä noin sata. Fossiilisten energialähteiden ehtyessä sekä ilmastonmuutoksen myötä uudet biomassapohjaiset energian- ja raaka-aineiden lähteet ovat kasvavan kiinnostuksen kohteena. Levät voivat teoreettisten laskelmien mukaan tuottaa biomassaa nopeammin kuin maalla elävät kasvit. Leväkasvattamot voidaan sijoittaa ruoantuotantoon kelpaamattomille maa-alueille tai mereen. Levät tarvitsevat kasvaakseen vain vettä, auringonvaloa, hiilidioksidia ja ravinteita. Ravinnelähteenä voidaan hyödyntää jätevesiä sekä hiilenlähteenä savukaasuja. Levien avulla voitaisiin siis puhdistaa jätevesiä sekä savukaasuja. Levistä voidaan jalostaa biopolttoaineita, lannoitteita, rehua sekä lisäravinteita ja terveystuotteita. Levien tutkimus biopolttoainetarkoitukseen on vasta alkuvaiheessa. Kustannustehokkaita ratkaisuja kaupallisen mittakaavan tuotantoon kehitetään kuitenkin maailmalla jatkuvasti.
Öljyn hinnan laskusta huolimatta, konferenssista kävi ilmi, että alan tulevaisuuteen uskotaan yhä, koska levät ovat kestävä tapa korvata nykyisiä raaka-aineita (proteiinit, öljyt, pigmentit, kalanrehu, kalaöljy ym.). Lähteestä riippuen eri levälajeja arvioidaan olevan noin 50 000 – 300 000. Levät ovat laaja ryhmä alkeellisia, yksisoluisia (mikrolevä) tai monisoluisia (makrolevä) organismeja. Levälajeja tunnetaan vasta murto-osa, joten niiden potentiaali on valtava. Leväbiomassan tuottajia vielä hyvin vähän, koska reaktoreissa tapahtuvaa levänkasvatusta ei ole saatu kustannustehokkaaksi. Tällä hetkellä mikroleviä kasvatetaan kaupallisesti lähinnä vain kalliiden terveystuotteiden valmistusta varten (esim. leväjauheet) Aasiassa, Australiassa ja Yhdysvalloissa. Näissä tapauksissa yleisin levänkasvatusmenetelmä on ulkotiloissa sijaitseva avoin rengasallas, joiden olosuhteita säädellään erilaisin keinoin leväbiomassatuotannon maksimoimiseksi. Terveystuotteiden kapallinen allasviljely keskittyy vain muutamaan levälajiin (Dunaliella, Sprirulina ja Chlorella), jotka pystyvät menestymään ulkoaltaiden olosuhteissa.
Konferenssi antoi meille hyvän kokonaiskuvan leväbisneksen toimialasta maailmalla tällä hetkellä. Myös meillä Tarvaalan Biotalouskampuksella on meneillään kosteikkoleviin liittyvää pilottitutkimusta ravinteiden kierrätykseen liittyen.
Kuvassa pilottimittakaavan fotobioreaktori levänkasvatukseen.