Tiekartasta tekoihin: kiertotaloudestako Suomelle uusi kasvun moottori?

Osallistuin 21.9. Finlandia-talossa Sitran järjestämään Suomen kiertotalouden tiekartan julkistamistilaisuuteen. ”Loppuunmyyty” tilaisuus houkutteli paikalle n. 400 osallistujaa hyvin monipuolisesti eri toimialoilta; niin yrityksistä, kansalaisjärjestöistä kuin myös julkiseltakin sektorilta.

Innostavia puheenvuoroja ja uusia näkökulmia
Suomen kiertotalouden tiekartan tavoitteena on tehdä Suomesta kiertotalouden johtava maa maailmassa. Maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen totesi, että tiekartan toimeenpanon pitäisi muistuttaa urheilijan valmennusohjelmaa, jolla konkreettisesti tähdätään maailman ykköseksi. Kari Herlevi Sitrasta korosti konkreettisia toimenpiteitä erityisesti skaalautuviin kokonaisratkaisuihin, joilla olisi kansainvälistä kysyntää. Ministeri Lauri Ihalainen teki puolestaan aloitteen, että Suomi voisi järjestää aloitteellisena suunnannäyttäjänä globaalin huippukokouksen kiertotaloudesta.

Kuva 1. Ministeri Ihalaisen jäsentely kiertotaloudesta ja sen liittymäpinnoista muihin rinnakkaiskäsitteisiin.

Suomen ympäristökeskuksen tutkimusjohtaja Per Mickwitz toi esille tärkeän näkökulman, että muutoksessa kiertotalouteen on voittajien lisäksi myös häviäjiä. Muutoksen mahdollistamiseksi tämän tunnustaminen ja huomiointi voinee helpottaa muutosta nykyistä kestävämpään talouteen. Jorma Turunen Teknologiateollisuudesta totesikin, että institutionaaliset rahoittajat ovat jo nyt vähitellen vetäneet rahojaan pois fossiilisesta teollisuudesta. Maailmalla on siis tällä hetkellä paljon rahaa, joka etsii uusia sijoituskohteita.
Mickwitz korosti lisäksi digitaalisten ratkaisujen vahvampaa integroimista tiekartan toteutukseen sekä esimerkiksi nuorten osallistumisen ja sitoutumisen tärkeyttä.

Kestävän kehityksen ja edunvalvonnan johtaja Riikka Joukio MetsäGroupista peräänkuulutti yritysten roolia muutoksen toimeenpanossa. Hän totesikin osuvasti kiteyttäen, että ”kun kestävä kehitys ja talous yhdistyvät, niin asiat lentävät”! Joukion mukaan yritysten ja koko Suomen pitäisi kertoa enemmän jo toteutetuista kiertotalouden ratkaisuista.

Elinkeinojohtaja Marko Mäki-Hakola MTK:sta toivoi puheenvuorossaan maaseutuyritysten säätelyn vähentämistä. Samalla hän kuitenkin osuvasti korosti verkostoitumisen merkitystä todeten, että ”paras tapa edistää uutta liiketoimintaa on etsiä uusia kavereita”. Maatalouden tämänhetkisestä kriisistä pitäisi nyt päästä nopeasti yli, jotta uuden kehittämiseen avautuisi mahdollisuuksia.

Kestävän liiketoiminnan johtaja Sari Siitonen EK:sta korosti kuluttajanäkökulmaa ja arjen valintojen merkitystä. Toisaalta kokonaisvaltaisessa kiertotaloudessa on yritysten välinen yhteistyö tärkeää, sillä prosessit eivät välttämättä tapahdu yhden yrityksen aitojen sisällä, vaan eri osissa laajaa arvoketjua. Tämä avaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia myös pk-yrityksille ja uusille start-upeille. Digitaalisuuden ajaminen mukaan kiertotalouteen on Siitosen mukaan loistava idea.

Biotalousinstituutti on oikealla tiellä

Erittäin mielenkiintoisessa ja innostavassa tapahtumassa tuotiin vahvasti esille aivan samoja teemoja ja tavoitteita, joita olemme olleet edistämässä Jyväskylän ammattikorkeakoulun Biotalousinstituutissa kuin myös koko Biotalouskampuksen yhteistyöverkostoissakin. Tämä antaa vahvasti uskoa siihen, että valittu kotimaisen ja kansainvälisen yhteistyön, vahvojen osaamisverkostojen, käytännön kokeilujen ja yrittäjälähtöisen tekemisen suunta on oikea myös tulevaisuudessa.

Tilaisuuden keskusteluissa korostui siis vahvasti verkostoituminen yli toimialarajojen, ihmisten kohtaamisten edistäminen, kokonaisvaltainen tarkastelu, nuorten ja koko kansalaisyhteiskunnan sitouttaminen, liiketoimintanäkökulmat ja kuluttajakäyttäytymisen merkitys muutoksien edistämisessä. Toisaalta peräänkuulutettiin regulaatioiden purkamista ja yleisemminkin mahdollistavaa, ei rajoittavaa lainsäädäntöä.

Useissa puheenvuoroissa korostettiin myös konkreettiset kokeilut mahdollistavien pilotointialustojen merkitystä uuden kehittämisessä. Saarijärven Tarvaalassa sijaitseva Biotalouskampus voisikin kehittyä tulevaisuudessa entistä vahvemmaksi käytännönläheiseksi pilotointialustaksi erilaisille bio- ja kiertotalouden palveluille, prosesseille ja teknisille ratkaisuille.

Pekka Äänismaa, Biotalousinstituutin johtaja, Jyväskylän ammattikorkeakoulu