Slovenia – metsätalousmaa sekin

Syksyn aikana vieraili neljä Biotalousinstituutin metsäalan asiantuntijaa Sloveniassa yhdessä virolaisten ja latvialaisten kollegojen kanssa tutustumassa maan metsätalouteen. Vierailu liittyi EU:n ERASMUS+ vaihto-ohjelman rahoittamaan projektiin NEEFO – Network for Educated European Forest Owners. Vastaavanlaiset noin viikon kestävät tutustumiskäynnit tehdään kaikissa osallistuvissa maissa, Latviassa, Virossa, Sloveniassa, ja viimeisenä kohteena ensi talvena Suomessa ja erityisesti Keski-Suomessa.

Slovenia on reilun 2 miljoonan kansalaisen pienialainen valtion Italian, Itävallan, Unkarin ja Kroatian välissä. Maa ulottuu Adrianmeren rannalta Balkanin vuoristoalueille ja Alpeille. Maalla on 47 kilometriä Adrianmeren rantaa. Huomattava osa maa-alasta kuuluu Juliaanisiin Alppeihin. Slovenia on ollut historiansa aikana niin roomalaisten kuin Itävallan Habsburgien vallassa. Slovenia kuului Jugoslaviaan vuosina 1918–1990 ja erosi siitä lyhyen sodan jälkeen. Nykyisin maa kuuluu Natoon ja EU:hun ja sillä on euro valuuttana. Pääkaupunki on Ljubljana. Rion olympialaisissa maa sai yhden kullan, kaksi hopeaa ja yhden pronssin.

Monipuolinen ohjelma

Sloveniassa vierailun järjestelyistä vastasivat Slovenian Forestry Institute ja Slovenian Forestry Service. Viiden päivän ohjelmaan sisältyi varsin kattava katsaus liittyen metsätalouden eri ulottuvuuksiin: hallintoon, metsänhoitoon, puun korjuuseen, puunjalostukseen, metsien virkistyskäyttöön, koulutukseen ja metsätalouden haasteisiin. Retkeilykohteet sijaitsivat maan länsi- ja pohjoisosissa, sisältäen pääkaupungissa Ljubljanassa sijaitsevat organisaatioiden päämajat. Juliaanisilla Alpeilla tutustuttiin turismin ulottuvuuksiin. Alempana karstimailla esiteltiin metsitysohjelmia, metsän kasvatusta ja metsäpalojen torjuntaa. Adrianmeren vaikutuspiirissä katseltiin parin vuoden takaisen jääsateen aiheuttaman metsätuhon jälkiä. Vierailukohteina olivat myös metsäoppilaitos, kuitulevytehdas ja yliopiston biopolttoaineiden laboratorio. Vierailtiinpa jopa pien-CHP –laitoksella, joka perustui termiseen kaasutukseen. Ohjelmaan suunnitellut puunkorjuunäytökset vuoristossa eivät toteutuneet sateisen sään vuoksi.

Metsät palaavat Sloveniaan

Puuntuotannoltaan maa on hieman suurempi kuin Keski-Suomen maakunta, mutta puunjalostuksessa lilliputti verrattuna Keski-Suomen puunjalostuslaitoksiin. Metsämaata on noin 1,2 Mha (K-S 1,45 Mha), joka on lähes 60 % maa-alasta. Metsäalan kasvu on ollut voimakasta viime vuosikymmeninä. Jo roomalaisten ajalta lähtien metsiä on ylihakattu, joka on johtanut laajoihin puuttomiin alueisiin. 1900-luvulla käynnistyneet metsitysohjelmat ovat palauttaneet metsät alueille, joilla ei ole maatalouskäyttöä. Nykyisin pyökki on valtapuuna, mutta kuusta ja tammea esiintyy myös runsaasti. Mustamäntyä (Pinus Nigra) on istutettu erityisesti karstimaille luonnonsuojelullisista syistä. Kaikkiaan 71 eri puulajia löytyy luontaisena Slovenian alueelta.

Metsät kasvavat 8,4 Mm3 (7,1 m3 / ha) vuodessa ja keskimääräinen puumäärä on varsin korkea, 285 m3 / ha. 75 % metsistä on jo yksityisessä omistuksessa. Toinen merkittävä omistajataho on valtio. Yksityistämisprosessi jatkuu edelleen ja vähentänee valtion omistusta noin 20 prosenttiin. Yksityisten metsäomistukset ovat varsin pieniä, keskimäärin 2,7 ha. Alle 30 % tiloista on yli 5 hehtaaria. Suunnitteen mukainen hakkuupotentiaali on 5,7 Mm3 vuodessa, mutta toteutus on jäänyt 4 Mm3 tai alle. Lainsäädäntö on kieltänyt avohakkuut, jollaisiksi tulkitaan yli 0,5 ha hakkuualat, jo vuodesta 1947 lähtien. Puuta korjataan poimintahakkuina, pienaukkohakkuina ja kaistalehakkuina.

Yleissilmäys metsiin antoi vaikutelman, että jatkuvan kasvatuksen tasapainoa ei oltu saavutettu, vaan puusto oli pääosin erittäin järeää ja vanhenevaa vallitsevaa latvuskerrosta. Alla saattoi esiintyä pientä tammen taimikkoa, mutta muut latvuskerrokset puuttuivat tai olivat edustettuina harvoilla pienaukoilla. Sen sijaan maassa yleisesti esiintyvillä metsäpaloalueilla oli normaali metsäsuggessio käynnissä.

Metsätaloutta suojelun ehdoilla

Puuston korjuu on aika tehotonta ja työvaltaista. Päämenetelmänä on moottorisahalla tehtävä kaato, karsinta ja katkonta, ja maataloustraktorilla tehtävä vinssijuonto. Tätä ennen metsäammattilainen on käynyt merkitsemässä poistettavat puut. Vain 10 % hakkuista tehdään motolla. Metsäkuljetusta helpottamaan rinteisillä maastoilla tasataan eräänlaisia juontouria tai –pengerryksiä. Pääsääntönä on, että traktori ei saa poistua uralta. Jyrkillä vuorten rinteillä puut kuljetetaan tien varteen kaapelihisseillä. Uudistaminen pyritään etupäässä tekemään luontaisesti alikasvoksena. Metsäpaloalueilla joudutaan käyttämään myös kylvöä.

Parina viime vuonna puun korjuu on yltänyt ennätykseen, noin 5 miljoonaan kuutioon vuodessa, johtuen erityisesti jääsateen aiheuttamasta tuhosta ja sitä seuranneesta hyönteistuhosta. 2,7 miljoonaa kuutiota menee vientiin, lähinnä Itävaltaan ja Italiaan. Maassa on joukko pieniä sahoja ja hakekattiloita sekä yksi MDF –tehdas, Lesonit, jonka tuotanto perustuu märkäprosessiin.

Metsätalouden harjoittamista rajoitetaan erittäin paljon erilaisilla suojeluohjelmilla. Lähtökohtana on biologisen monimuotoisuuden maksimoiminen ja turvaaminen sallimalla ainoastaan jatkuva kasvatus metsänhoitomenetelmänä. Huomattava osa metsistä kuuluu myös Natura 2000 –ohjelmaan. Maassa on yksi kansallispuisto, Triglav, joka on saanut nimensä vuoriston korkeimman huipun (2864 m) mukaan. Puiston koko on 880 neliökilometriä ja sen on pääasiassa vuoristoa. Slovenian metsissä vallitsee varsin suuri biologinen monimuotoisuus erilaisten kasvuolosuhteiden johdosta. Jopa karhuja ja susia esiintyy varsin yleisesti. Turismi on yksi maan keskeisistä tulonlähteistä.

Metsäpalot ja poikkeuksellinen sääilmiö riesana

Karstialue muodostaa merkittävän kokonaisuuden Slovenian maa-alasta (429 km2). Kyseessä on kalkkikivilaakio, joka nousee ympäröivää maastoa ylemmäksi. Kalkkikiven reagointi veden kanssa aiheuttaa ajoittain maan sortumia, mikä tekee alueella asumisen jossain määrin vaaralliseksi. Alueella esiintyy myös ns. bora –tuuli, jonka nopeus voi nousta 240 km tunnissa. Yksi kolmannes Karstialueesta on metsitetty. Erityisen kuuluisaksi alueen tekevät sen kalkkikiviluolat. Metsäpalot vaivaavat Karstialuetta. Yli 90 % Slovenian metsäpaloista tapahtuu siellä ja rannikkoalueella. Kaikkiaan maassa palaa vuosittain keskimäärin 700 ha metsää, pääosin ihmisen aiheuttamissa paloissa.

Slovenian metsätalous kohtasi nykyajan suurimman katastrofinsa vuonna 2014, kun tammi – helmikuun vaihteessa satoi useana päivänä alijäähtynyttä vettä. Se kuorrutti kaiken jopa yli 10 cm paksulla jääkerroksella. Sähkölinjat katkesivat, tiet muuttuivat liikennöintikelvottomiksi, ja 9,3 miljoonaa kuutiometriä puustoa tuhoutui metsissä. Pahin tuho kohdistui maan lounaisosaan ja Postojnan alueelle. Muuallakin tuhoja syntyi, sillä ilmiö kohdistui yli 600 000 hehtaarin metsäalueelle. Välittömän tuhon suuruus oli vähintään 214 miljoonaa euroa. Tätä on seurannut laajeneva hyönteistuho. Kaarnakuoriaistuhot viisinkertaistuivat yli 2 miljoonaan kuutioon vuodessa. Tuhojen korjaamiseksi on laadittu restaurointiohjelma, joka muun muassa velvoittaa metsänomistajat korjaamaan hyönteisten vaurioittamat puut pois metsästä, mutta ilmiö etenee vauhdilla ja kaikkialle ei ole mahdollista mennä puuta korjaamaan, esim. jyrkille rinteille.

Ekskursiolle osallistuivat Laura Vertainen, Jaakko Tukia, Tero Vesisenaho ja Markku Paananen Biotalousinstituutista 4. – 9.9.2016.

Kirjoittaja ja kuvat: Markku Paananen

Tunnelmapaloja ekskursiolta

Soca –joki on suosittu retkeilykohde ja kuuluisan marmoritaimenen kotipaikka.

Vuoriston retkeilymahdollisuuksia selostetaan retkikunnan osallistujille Vrsic’n solassa.

Jääsade tuhosi laajoja metsäalueita talvella 2014. Kuva Markku Paananen

Gaj Les –yhtiön puukaasuvoimala Kranj’n kaupungissa.

Retkikunta tutustumassa slovenialaiseen puunkorjuun teknologiaan ja metsäopetukseen.