Pieni tutustumismatka glyfosaattiin
Sen lisäksi, että agrologin pitää tietää veden virtaavan aina alaspäin, tehtiin ensimmäisenä opiskeluvuonna hyvin selväksi, että koskaan ei puhuta myrkyttämisestä vaan kasvinsuojelusta. Tiedot ja mielipiteet voivat kuitenkin muuttua. Vesi tulee jatkossakin virtaamaan alaspäin mutta tehokas ja turvallinen kasvinsuojelu-aine voikin paljastua vähemmän turvalliseksi. Halusin lähteä tutustumaan kasvinsuojeluaineista tunnetuimpaan ja käytetyimpään eli glyfosaattiin.
Monsanto toi glyfosaatin markkinoille 1970-luvulla nykyään kaikkien tuntemalla tuotemerkillä Roundup. Vuonna 2000 Monsanton patentti raukesi ja markkinoille tuli myös muita tuotemerkkejä. Ainetta on pidetty turvallisena, sillä sen on ymmärretty vaikuttavan vain kasveihin ja sitä on pidetty luonnossa nopeasti hajoavana. Suomessa glyfosaattia käytettiin 2000-luvulle asti melko vähän mutta sittemmin sen myynti on kiivennyt jyrkästi ylöspäin.
Kuvio 1 Glyfosaatin myynti Suomessa https://www.luke.fi/glyfosaatti-hajoaa-hitaasti/
Glyfosaatin on ajateltu vaikuttavan vain kasveihin, koska eläimillä ei ole sitä entsyymiä, jonka toiminnan aine estää. Oikeasti glyfosaatti vaikuttaa muihinkin kuin kasveihin, koska joillakin mikrobeilla se entsyymi löytyy ja mikrobit vaikuttavat monin tavoin ympäristöönsä. Niillä on esimerkiksi tärkeä osa ihmisen ruoansulatuksessa ja ne vaikuttavat pellon maan rakenteeseen. Glyfosaatti ei edes hajoa niin nopeasti kuin on väitetty. Tai noh, kyllä se hajoaisi luvatussa kahdessa viikossa, jos olisi lämpimämpää. Suomen viileydessä hajoamisaika kuitenkin vaihtelee muutamista viikoista 7-8 kuukauteen. Syksyllä maahan levitettynä glyfosaatilla hajoaminen on kaikkein hitainta. Mitä pidempään aine säilyy maassa sitä pidempään se vaikuttaa myös maan mikrobeihin. Tällaiset tiedot herättävät epäilyjä siitä, onko aine sittenkään niin turvallinen kuin väitetään.
Sitten keväällä 2015 WHO:n alainen syöpätutkimusjärjestö IARC julkisti tiedon, että glyfosaatti on toden-näköisesti ihmiselle syöpää aiheuttava aine. Ja vielä glyfosaattia vaarallisemmaksi paljastui sen apuaine POEA (polyetoksyloitu talialkyyliamiini). Syöpäriski oli katastrofi maataloudelle. Euroopassa elintarviketurvallisuudesta vastaava EFCA kiirehti julistamaan heidän tutkimustuloksensa, joiden mukaan glyfosaatista ei ihmisille aiheudu vaaraa. Samoin tekivät maailmalla myös muut vastaava organisaatiot.
Samoihin aikoihin EU:ssa päätettiin glyfosaatin jatkoluvasta. IARC:n ja EFCA:n ristiriitaiset tutkimustulokset näyttivät mutkistavan päätöksentekoa. Kasvinsuojeluaineiden tehoaineet hyväksytään EU:ssa aina noin kymmeneksi vuodeksi kerrallaan ja glyfosaatin ja 2015 syksyllä piti päättää jatkosta. Mutta sinä syksynä päätöstä ei saatu tehtyä. Keväällä 2016 yritettiin saada päätöstä aikaan uudestaan. Komission kasvinsuojelu-aineita käsittelevä komitea oli valmis hyväksymään glyfosaatin jatkoluvan mutta päätös ei saanut riittävää jäsenvaltioiden määräenemmistön hyväksyntää taakseen. Myöhemmin parlamentti kuitenkin hyväksyi myyntiluvan seuraavaksi seitsemäksi vuodeksi. Komission piti vielä kesällä antaa oma lopullinen päätöksensä asiasta mutta lopulta äänestysajankohdan siirtelyn jälkeen äänestys peruttiin kokonaan, kun näytti siltä, että jäsenmailta ei saada tarpeeksi suurta kannatusta jatkoluvalle. Lopulta komissio päätyi jatkamaan glyfosaatin myyntilupaa 18 kuukaudella, vuoden 2017 loppuun. Käytännössä siis päätöksentekoa vain siirrettiin vähän tulevaisuuteen. Ainoa aikaansaatu päätös oli se, että apuaine POEA kiellettiin ja tämän takia useita tuotteiden, kuten Roundupin reseptin oli muututtava, tai niitä ei enää saisi myydä. Koska keväällä tehdään taas päätöksiä glyfosaatin jatkosta, voi vain kuvitella millainen lobbaus Brysselissä on meneillään. Arvelisin että keväällä on taas monta otsikkoa glyfosaatti-äänestyksistä. Lopputulosta on vaikea arvata mutta voin yrittää: Veikkaukseni on, että glyfosaattia ei tulla kieltämään vuoden 2017 jälkeen. Se saa lyhyen jatkoluvan äänestyksen toisensa jälkeen, kun glyfosaattia valmistavat yritykset ja sen käyttöä vastustavat tahot käyvät väsytystaistelua toisiaan vastaan.
Mahdollista kuitenkin on myös se, että glyfosaatti kielletään kokonaan. Siihenkin vaihtoehtoon on syytä varautua. Suoraviljely on ollut vesistöjä säästävä viljelytapa. Se kuitenkin perustuu vahvasti kasvinsuojeluaineiden käytölle, erityisesti glyfosaatin. Kyntäminen on yksi tapa torjua juolavehnää ja muita rikka-ruohoja; samoin kevytmuokkaus kultivaattorilla. Rikkojen torjunnassa voidaan hyödyntää myös aluskasveja, kuten raiheinää, joka kilpailee pellolla juolavehnän kanssa mutta ei häiritse viljaa. Samoin seosviljely vähentää rikkakasveja. Ja eihän glyfosaatti ole ainoa kasvinsuojeluaine.
Glyfosaattia ei Suomessa oikeastaan ole käytetty vielä kovin pitkää aikaa, joten sitä ei tarkalleen tiedetä, mitkä täällä sen pitkäaikaisen käytön vaikutukset maahan olisivat. Koska ei tiedetä, on hyvä noudattaa varovaisuusperiaatetta. Suomessa onneksi kasvinsuojeluaineita käytetään maltillisemmin kuin monessa muussa maassa. Esimerkiksi viljan pakkotuleennuttaminen on kielletty. Glyfosaatin kielto iskisikin Suomeen ehkä heikommin kuin vaikkapa Puolaan. Täällä se saattaisi vaikuttaa enemmän metsätalouteen, sillä 60 % Suomessa myydystä glyfosaatista käytetään metsässä juurikäävän ja vesakon torjunnassa. Tämä käyttö on noussut roimasti, sillä vielä vuonna 2003 metsätalouden osuus glyfosaatin käytöstä oli alle prosentin.
https://www.efsa.europa.eu/en/press/news/151112
https://www.luke.fi/glyfosaatti-hajoaa-hitaasti/
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/haku?q=glyfosaatti&fq=&page=5&sort=vanhin
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/pro-luomu-vilja-kasvaa-ilman-glyfosaattiakin-1.153401