Vihreää kultaa kaupunkiasumisessa
Metsistä puhutaan usein vihreänä kultana. Tuolle sanonnalle on myös hyvin perusteita. Metsäsektori vastaa viidenneksestä koko Suomen viennistä saaduista tuloista ja tarjoaa työtä noin 200 000 työntekijälle. Jos Suomen metsät jaettaisiin tasan kaikille, saisi jokainen suomalainen vajaan viiden (4,6ha) hehtaarin oman metsäpalstan.
Suomen metsät kasvavat huimaa vauhtia. Jos kaikki Suomessa vuosittain rakennettavat asunnot rakennettaisiin puusta, kestää vain vajaa kymmenen tuntia, että rakentamiseen kulutettu puumäärä on kasvanut takasin. Niin sanottua runkopuuta metsissä kasvaa noin 110m3 vuodessa, josta vain 60-65% hyödynnetään rakentamisessa. Metsämme siis kestäisivät huomattavasti suuremman kuormituksen.
Maassamme rakennetaan vuosittain noin 30 000 uutta asuinrakennusta, joista noin puolet on pientaloja, eli omakoti- ja paritaloja. Näistä pientaloista 80% on puurunkoisia ja 75% puisella julkisivulla verhoiltuja. Tästä voimmekin päätellä, että suuri puurakentamisen kasvumahdollisuus on puukerrostaloissa. Tätä tukee myös tilastofakta, että 44% kaikista Suomen asunnoista on kerrostaloasuntoja. Näin ollen Suomi onkin Euroopan tilastoissa toisella sijalla Espanjan jälkeen, kun mitataan kerrostalovaltaisuutta.
Aikaisemmin suurien puukerrostalojen rakentamista on estänyt ja vaikeuttanut palomääräykset. Uusien vuonna 2011 voimaan tulleiden määräysten mukaan Suomessa saa nyt rakentaa maksimissaan 8-kerroksisen puukerrostalon. Vuonna 2016 aloitettiinkin yli 6000 uuden puukerrostaloasunnon rakentaminen.
Miksi valita puu materiaaliksi?
Puu on uusiutuva rakennusmateriaali. Kuten jo yllä on mainittu, Suomen metsät kasvavat enemmän puuta kuin sitä kulutetaan. Lisäksi puun jalostuksesta rakennuskelpoiseksi aiheutuu huomattavasti vähemmän ympäristöhaittoja ja päästöjä kuin esimerkiksi betonin tai tiilen valmistuksesta. Puurakentaminen siis myös hidastaa ilmastonmuutosta. Rakennustuotteiden valmistus aiheuttaa noin 5-10% Suomen hiilidioksidipäästöistä, ja näistä päästöistä yli 90% aiheutuu teräksen ja sementin valmistuksesta. Puutalon hiilijalanjäljen kehittyminen vastaavalle tasolle kuin betonitalon hiilijalanjälki on sen valmistumishetkellä, kestääkin 30 vuotta! Voimme varmasti yhdessä todeta, kuinka ympäristöystävällinen puutalo on. Lisäksi, huolellisesti rakennetun puutalon on todettu kuluttavan noin 5-10% vähemmän energiaa kuin vastaavanlaisen kivitalon.
Tiedetään myös, että Suomen metsät toimivat hiilinieluina, joskin Euroopassa asiaa ei meinata ymmärtää. Kun puu käytetään rakentamiseen, varastoituu sen kasvuun käyttämä hiilidioksidi rakennukseen koko rakennuksen elinajaksi. Samaan aikaan metsässä kasvaa samalla paikalla uusi puu sitomassa hiilidioksidia. Myös rakentamisen aikaiset kustannukset jäävät alhaisemmiksi käytettäessä puuta. Tämä selittyy esimerkiksi kuljetuskustannuksista saaduilla säästöillä, onhan puu betonia kevyempää.
Faktojen täyttämän alun jälkeen on syytä hetki pysähtyä ajattelemaan.
Suomen rannikko on täynnä isoja ja pieniä kaupunkeja, joissa on vielä nähtävissä ja koettavissa vanhan puutalo kaupungin ilme. Itse olen käynyt ihailemassa Naantalin vanhaa kaupunkia. Onkin sääli, että puutaloja ei olla osattu aina arvostaa. 1960-luvulla ns. Turun tauti vaivasi koko maata ja useita hienoja ja vanhoja puutaloja purettiin tehokkaamman, silloisen uudisrakentamisen alta pois. Vauhtia ja into purkamiseen ja uuden rakentamiseen oli jopa niin suuri, että vasaran alle joutui myös täysin hyväkuntoisia rakennuksia. Nykyään onneksi Museovirasto pitää huolen, ettei mitä vaan saa mennä tuhoamaan. Turkulaisten puolustamiseksi on mainittava, että myöskin isot tulipalot ovat tuhonneet suuren osan vanhasta puutalokannasta.
Asiaa hetken pohdittuani, mietin, että olisiko nyky-Suomessa mahdollista luoda puutalokeskustoja? Ainakin täällä Jyväskylässä aika ajoin puheeksi nousee keskustan rakentaminen ylöspäin. Olisiko korotukset mahdollista tehdä puusta? Puun keveys rakennusmateriaalina ainakin puoltaisi asiaa. Lisäksi puuta on helppo työstää ja muokata, joten uskoisin myös julkisivujen olevan vähintäänkin kelvollisia. Eihän nuo keskustan kaikki rakennukset nytkään mitään kaunokaisia ole.
Onhan meillä täällä Kuokkalassa Puukuokka-talo. Ja sille on nousemassa kaksoisveli siihen viereen. Puukuokka on kahdeksan kerroksinen vuonna 2014 valmistunut komea puukerrostalo. Omaa silmään talo miellyttää huomattavasti enemmän kuin perinteisen mallinen betonielementtitalo. Asukkailta kuultua on myös, että asumismukavuus on vähintäänkin hyvä. Itse voin haaveilla omaan kerrostalokaksiooni puupintoja esimerkiksi kattoon. Voisin sen kuvitella tuovan tietynlaista ”lämpöä” asumiseen kaupungissa.
Puurakentamisen yleistyminen kaupungeissa tulee lisääntymään ennemmin tai myöhemmin, jos ilmastonmuutosta halutaan hillitä. Uskon, että uusiutumattomien luonnovarojen käyttöä tuotanto- ja rakennusvaiheessa tullaan suitsimaan joko kepin tai porkkanan avulla. Suomi voisi olla edelläkävijä ja suunnannäyttäjä puurakentamisen kehittämisen osalta koko maailmassa. Raaka-aineista asia ei ainakaan jäisi kiinni. Pidetään siis edelleen huolta omasta vihreästä kullastamme.
Lisää tietoa puusta, rakentamisesta ja muusta puuhun liittyvästä saat osoitteesta puuinfo.fi