Hevosenlannan hyötykäytöstä
Suomessa on yli 70 000 hevosta, jotka tuottavat päivittäin lantaa. Lantaa kertyy siis lähes 800 000 m3 vuosittain. Tuollaiselle lantamäärälle olisi hyvä saada järkevää käyttöä. Hevosenlanta on eläinperäinen sivutuote ja se luokitellaan jätteeksi. Varsinkin taajama-alueilla hevosenlannan hävittäminen voi olla haastavaa. Kun hyviä sijoituspaikkoja tai hävityskeinoja ei ole, lantaa päätyy sille kuulumattomiin paikkoihin kuten pellonreunoihin ja kaatopaikoille. Lannan loppusijoituksesta voi koitua myös huomattavia kustannuksia.
Ensisijaisesti hevosenlantaa hyödynnetään maanparannusaineena pelloilla ja puutarhoissa sekä mullanvalmistuksessa. Energiarikas biopolttoainelähde joutuu siis kompostiin. Toki lannan kompostoinnilla parannetaan sen hyödynnettävyyttä maanparannusaineena. Kompostointi tuhoaa lannasta loiset sekä rikkakasvin siemenet, joten se on hygieenistä. Kompostoinnilla voidaan edistää lannan menekkiä sekä parantaa käytettävyyttä peltoviljelyssä. Kompostointi lisää bakteerien ja mikrobien kasvua ja stabiloi ravinteita. Kompostoinnin avulla lannan tilavuus pienenee ja hajuhaitat vähenevät, se myös tasaa lannan pH:ta.
Yhden hevosen päivässä tuottamassa kuivikelannassa on energiaa noin 30 kWh verran. Määrä vastaa kolmea polttoöljylitraa. Hevosenlannalla voitaisiin siis mahdollisesti korvata fossiilisia polttoaineita. Laskennallisesti 4-5 hevosen lanta riittäisi omakotitalon lämmittämisen ympärivuotisesti. Poltettaessa hevosenlantaa, se yleensä sekoitetaan energiarikkaamman orgaanisen materiaalin kanssa kuten hake. Aikaisemmin hevosenlannan poltto oli Suomessa lähes mahdotonta, mutta uusien asetusten myötä se helpottuu. Maa- ja metsätalousministeri Kimmo Tiilikaisen mukaan poltosta ei kuitenkaan ole tulossa jokamiehen hupia. (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/hevosenlannan-poltto-helpottuu-suomesta-l%C3%B6ytyy-jo-monta-sille-soveltuvaa-kaukol%C3%A4mp%C3%B6kattilaa-1.175814)
Hevosenlannasta saatavalle energialle on monia hyödyntämisvaihtoehtoja. Kompostointiprosessissa syntyvä lämpö voidaan ottaa talteen lantalan alle rakennettavan vesikierron avulla. Hevosen lanta voidaan myös mädättää eli tehdä siitä biokaasua. Eloperäiset materiaalit häviävät hapettomassa ja lämpimässä ympäristössä, josta saadaan lopputuloksena biokaasua. Hevosen lantaa on mahdollista kaasuttaa, jossa kiinteä polttoaine muunnetaan kaasumaiseen muotoon. Materiaalin optimaalinen kosteus on alle 50 %, ja hevosenlannan kosteus on n. 65 %, joten se vaatisi erillisen kuivatuksen ennen kaasutusta.
Fortum on hevosenlannan energiantuotannossa hyödyntämisen edelläkävijä Suomessa. Fortum on kehittänyt palvelun nimeltä Fortum HorsePower, jossa he toimittavat tallille puupohjaiset kuivikkeet ja huolehtivat lannan poiskuljetuksesta. Fortum käyttää kuivikelannan raaka-aineena energiantuotannossaan. Näin saadaan puhdasta ja ympäristöystävällistä energiaa, jolla voidaan korvata fossiilisia polttoaineita. Fortumin palvelu on paikallista kiertotaloutta parhaimmillaan. (http://www.fortumhorsepower.fi/)
Saara ja Eeva