Eri-ikäisrakenteinen metsänkasvatus vaihtoehtona avohakkuuta karsastavalle
Suomessa on metsänomistajia pitkälti yli puoli miljoonaa ja näin ollen metsänomistajilla on myös monia erilaisia tavoitteita metsilleen. Toiset tavoittelevat mahdollisimman suurta taloudellista tuloa metsistään, kun taas toinen arvostaa enemmän metsänsä virkistysarvoa. Jollekin metsänomistus voi olla vain tae metsästysseuraan kuulumiseksi ja joillain ei välttämättä ole mitään tavoitteita metsilleen. Monet kuitenkin ovat monitavoitteellisia ja tavoittelevat taloudellisen tulon lisäksi metsiltään esimerkiksi virkistysarvoja. Ennustettavaa jopa on, että yrittäjämäinen metsänomistus supistuu ja metsän muut arvot nostavat päätään entisestään. Huolimatta siitä, että EU:ssa parhaillaan yritetään terrorisoida Suomen metsätaloutta, olisi Suomessa hyvä saada puuta liikkeelle myös niiltä metsänomistajilta, jotka arvostavat enemmän metsänsä luontoarvoja. Siksipä perinteisen tasaikäisrakenteisen metsänkasvatuksen vaihtoehdoksi voidaan esittää eri-ikäisrakenteinen metsänkasvatus.
Perinteiseen metsänkasvatukseen kuuluu, että jossain vaiheessa uudistuskypsä metsikkö lyödään matalaksi ja uudistetaan esimerkiksi mätästämällä ja istuttamalla. Mikäli avohakkuuta ei omassa metsässä haluta tehdä, voidaan harkita siirtymistä eri-ikäisrakenteiseen metsänkasvatukseen. Silloin metsää ei hakata aukoksi, vaan siellä pysyy jatkuvasti puupeitteisyys. Siirtymävaiheessa metsästä hakataan jonkun verran isoja puita pois, jotta uusille taimille riittää valoa ja tilaa kasvaa. Tavoite olisi saada metsään kaiken ikäistä puustoa pienistä taimista uudistuskypsiin puihin. Puustoa tulee kasvattaa riittävän harvana, jotta uusia taimia saadaan nousemaan ja pieniä puita pitää olla paljon enemmän kuin suuria.
Tutkimustulokset eri-ikäisrakenteisesta kasvatuksesta (puhutaan myös jatkuvasta kasvatuksesta) ovat vielä osittain niukkoja, mutta puuntuotannollisesti ei pitäisi olla suuria eroja tasaikäisrakenteisen ja eri-ikäisrakenteisen kasvatuksen välillä. Luontaisen uudistumisen onnistumista ja metsän kehittymistä eri-ikäisrakenteisella kohteella ei nykyisellään vielä osata kunnolla ennustaa ja metsän alttius erilaisille tuhoillekin on kysymysmerkki. Varmasti ainakin siirtymävaiheessa tuulenkaatoja syntyy, kun tiheämmässä kasvatettu metsä hakataankin yhtäkkiä melko harvaksi. Kokemuksia eri-ikäisrakenteisesta metsän kasvatuksesta tulee toki koko ajan lisää ja metsänomistajat voivat paremmin vertailla näitä kasvatustapoja. Toisaalta suuria riskejä investointien suhteen ei tarvitse tehdä, kun maata ei muokata, taimet syntyvät luontaisesti ja taimikonhoidon tarvekin on vähäisempää kuin tasaikäisrakenteisessa metsänkasvatuksessa.
Viime talvena Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopiston mailla tehtiin Sykettä Keski-Suomen metsiin -hankkeen tiimoilta näytöshakkuita, joiden myötä kaksi metsikkökuvioita muuttuvat pikkuhiljaa eri-ikäisrakenteisiksi metsiksi. Toiselle kuviolle tehtiin pienaukkoja, joiden odotetaan taimettuvan luontaisesti. Toisella kuviolla taas on harvennettu kauttaaltaan reilusti isoja puita ja säästelty pieniä. Näiden kuvioiden kasvillisuuden muutosta tutkitaan parhaillaan opinnäytetyönä ja kasvillisuuden seurantaa on tarkoitus jatkaa myös tulevina vuosina. Aiheesta kiinnostuneille löytyy myös Metsäkustannuksen kirja ”Metsän jatkuvasta kasvatuksesta”, josta löytyy kattavasti tarkempaa tietoa kyseisestä kasvatustavasta. Metsälehden verkkosivuilla on myös vastikään julkaistu blogi, joka käsittelee jatkuvaa kasvatusta.