Luentojen antimet Kiinan matkalta 2017
Kiinan opintomatkalla saimme erilaisia luentoja eri alojen profesoreilta. Aiheena olivat mm. Biotalous, maatalous, vesistö ja kulttuuri. Luennot olivat mielenkiintoisia ja opettavaista oli nähdä, miten eri asiat opetetaan kiinassa. Tässä on joitakin luentoja, joita kävimme läpi vierailumme aikana
Maanantai 16.10.2017
Biomass conversion, Dr. Zhou Yuzhen
Tämä luento oli hyvä, mutta aika loppui vähän kesken. Luennoitsija kertoi biojätteen/biomassan ongelmista, sen poltosta (paljon savua) sekä siitä, että nykyäänsiitä tehdään biokaasua. Oljet laitetaan nykyään sulatukseen (-> biokaasua) polttamisen sijaan.
Introduction of local culture and scenic spots, Zhao Xi
Profesori kertoi Zhou Enlaista, joka oli uuden Kiinan pääministerinä 1949-1976. Vanha kaupunki on 2500 vuotta vanha. Hänen mukaansa Huaian on erinomainen matkailukaupunki. Paljon puhuttiin matkailusta ja paikallisesta kulttuurista. Ruoka on heillä erittäin tärkeä kulttuurillinen näkökohta.Tässä kohdassa tuntui, että tämä olisi ollut hyvä luento myös matkailun opiskelijoille, toki meidänkin hyvä tietää, mistä asiat juontavat juurensa. Opettaja osasi hyvin englantia, mutta ihmetteli kovasti, kun emme tietäneet Kiinan kulttuurista sen kummempia.
Tiistai 17.10.2017
Characteristic aquaculture, Dr. Wang Hui and Chang Guoliang
Luennoitsijat kertoivat kiinalaisesta ravuista, rapujen (crayfish) ja riisipeltojen yhteiselosta sekä kaloista. Chinese mitten crab parantaa veden laatua vesiruohojen kanssa. Ravut ja riisipellot auttavat toinen toisiaan, joka myös parantaa veden laatua. Tämä perustuu siihen, että ravut toiminnallaan kuohkeuttavat maaperää sekä niiden ulosteista syntyy ravinteita. Rice–crayfish–cocultureksi nimetty viljelytapa mahdollistaa myös kahden sadon saamisen vuoden aikana, mikä parantaa tuottoja. Kävimme tutustumassa myös koulun laboratorioihin.
Keskiviikko 18.10.2017
Modern Agriculture Techniques and Utilization of Agriculture Resources, Dr. Hu Weicheng
Tämän päivän luento oli asian ytimessä: Kiina käyttää aivan liikaa lannoitteita, jopa 320 kg/ha. Olkia voidaan käyttää esim. sähköksi, biokaasuksi, rakennusmateriaaliksi, tehdä bio-orgaanista lannoitetta tai palauttaa takaisin peltoon.
On kehitetty muovi, joka hajoaa peltoon yhden vuoden sisällä. Tähän mennessä muovit on täytynyt kerätä pelloilta koneen avulla. Onkohan tuo peltoon hajoava muovi kovin terveellistä? Tässäkin on vaan ratkottu ihmisten ongelmaa, että ei tarvitse niitä pellolta kerätä. Ei varmastikaan ole ajateltu sitä, minkälaista kemikaalikuormaa tuosta aiheutuu.
Sitäkin ihmettelin, että miksi ihmeessä esim. vesimeloneita kasvatetaan neliönmuotoisissa laatikoissa? Miksi tarvitsee saada neliön muotoisia meloneita? Mielestäni aivan turhaa, ja luonnonvaroja kuluttavaa, sekä mitä kemikaaleja muoveista siirtyy meloneihin? Toisaalta, tällöin melonit vievät vähemmän tilaa. Vuorovuosin viljellään riisiä ja nurmea. Kasvinsuojeluaineiden käytöstä tiedotetaan, mutta niiden käytölle ei ole ylärajoja (eivät saa tukia).
Kiinassa käytetään lannoitteita keskimäärin 318kg/ha sekä karjanlantaa ja siipikarjanlantaa käytetään vuodessa yhteensä 3,8 miljardia tonnia. Nämä ovat valtavia määriä, ja olen vahvasti sitä mieltä, että Kiinan täytyisi ryhtyä toimenpiteisiin, jotta liiallinen kemikaalien la lannoitteiden käyttö saataisiin kuriin. Valumat vesistöihin ovat yksi eniten saastuttavia tekijöitä, ja ymmärtääkseni Kiina ei tällä hetkellä kontrolloi paljoakaan lannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden käyttöä.
Suomen lannoitteiden käyttöä määrittelee paljolti EU ja monet tukiin liittyvät ehdot joita olemme sitoutuneet noudattamaan.
Torstai 19.10.2017
Aquatic plants for water remediation and biomass production, Prof. Nikolai Borisjuk
Duck weedistä valmistetaan jatkojalostamalla mm. bioetanolia ja biokaasua. Se sisältää paljon tärkkelystä ja on siksi koostumukseltaan todella hyvää raaka-ainetta kyseiseen käyttöön. Sillä on myös vettä puhdistavia vaikutuksia. Sen keruuseen pitäisi kehittää kone, joka vähentäisi ihmistyötä.
Torstain toisella luennolla (Olena Kishckenko) oli liian yksityiskohtaista tietoa kemiasta. Myös esitystyyli oli hieman erikoinen. Oli erittäin vaikea aihe ja kun puhetta ei kuulunut eikä opettaja ottanut mitään kontaktia, oli luento aika turha mielestäni.
Perjantai 20.10.2017
Monitoring and protection of water environment in Hongze Lake, Dr. Jiang Xiaojian and Liu Naisen
Dr. Jiang Xiaojianilla ja Liu Naisenilla oli kummallakin mielestäni selkeä ja hyvä tyyli luennoida. Tällä luennolla kävimme läpi Hongze-järven vesistönsuojeluun sekä-tarkkailuun liittyviä asioita. Opimme esimerkiksi, että Hongze-järvi on neljänneksi suurin sisämaajärvi Kiinassa, ja se on merkittävä juomaveden lähde sekä maatalouden tukipylväs. Pinta–alaltaan järvi on 1960 km2, mutta keskisyvyys on vain noin 1,8 metriä syvimmän kohdan ollessa noin 4,4 metriä. Kyseessä on siis erittäin matala järvi, jonka veden lämpötila on jopa 40 astetta. Luennolla oli puhetta myös kaukokartoituksesta(remote sensing), jota käytetään järven tutkimuksessa ilmasta käsin.
Kahtena viimeisenä päivänä, meillä ei ollut enää perinteisiä luentoja. Vaan me saimme opetella Kiinan kulttuurin ns. taidetta ja käsitöitä.
Lauantai 21.10.2017
Chinese cultural experience course 1: Handcraft, paper-cutting: Harjoittelimme kiinalaisten paperitöiden tekoa.
Sunnuntai 22.10.2017
Chinese cultural experience course 2: Chinese painting, calligraphy
Kokeilimme kiinalaista maalausta, kirjoittamista siveltimien avulla. Mukaan saimme itse tehdyn ”taulun”, johon kirjoitimme kiinalaisten opiskelijoiden avustuksella monenlaisia koukeroita tai siis kyllähän ne jotain tarkoittivatkin..
Päällimmäisenä mieleen jäi huoneen pitkä ja leveä ”pirtinpöytä”, jonka ääreen mahduimme istumaan koko porukka mukaan lukien opettajamme joka omisti ehkä hienoimmat viikset ikinä. Pensseli oli vuohen jouhista tehty ja sitä piti pitää oikeassa kädessä määrätyllä otteella sekä käden oli oltava noin 90 asteen kulmassa. Tämä teetti allekirjoittaneelle vasurille hieman ongelmia, mutta tästäkin selvittiin. Huomasimme kyllä sen, miten tärkeää heille oli se, että kaikki maalasivat oikein ja että kaikki pitivät pensseliä oikein kädessä. Perinteisten ja heille tärkeiden asioiden opettaminen meille suomalaisille oli heille silminnähden kunnia-asia.
Kiinan reissu olikin hyvin mielenkiintoinen ja avarsi silmiä. Hauskaa oli ja oli hienoa tutustua uusiin ihmisiin. Kannatti käydä Kiinassa!
Kirjoittajat:
– Jussi Sahra, Sanna Tyrväinen, Birgitta Noponen ja Iida Parikka
– Mari Hakkarainen, lehtori, +358 50 406 6057, etunimi.sukunimi@jamk.fi, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Biotalousinstituutti