Metsäpalveluyrittäjyys ja metsäomaisuuden hallintaa: Työprosesseista tietojärjestelmiksi

Maaseutu 2.0 –projektin tavoitteena on ollut luonnonvaratietojärjestelmiä hyödyntävien yhteistoimintakonseptien rakentaminen ja käyttöönottopilotointi. Tarkoituksena on ollut alan yrittäjyyden aktivoiminen sekä osaamisen ja kilpailukyvyn parantaminen kehittämällä ja pilotoimalla joustavia ja yleistä standardia hyödyntäviä työkohteiden kartoitusmenetelmiä. Lisäksi tavoitteena on ollut kehittää yleisiä verkko- ja mobiilipalveluja, joilla edistetään sekä metsän- ja maatilanhoidon että puunhankinnan kannattavuutta.

Hankkeen tarkoituksena on ollut lisäksi tukea metsäpalveluyrittäjyyttä ja metsäomaisuuden hallintaa kehittämällä sekä pilotoimalla yhtenäistä toimintaprosessia ajantasaisen maastotiedon keruuseen ja päivittämiseen, töiden laadunvalvontaan sekä tarvittavien viranomaisilmoitusten tuottamiseen.

Vastaavasti hankkeella on ollut tarkoitus kehittää monipuolistuvaa yritystoimintaa myös maatalouden ympärillä. Erityisesti panostettiin maataloussektorillakin lisääntyvän urakointiprosessin ja tilojen välisen yhteistyön toimintamallien kehittämiseen. Tavoitteena on ollut tuoda maatilojen toimintaan liittyvät keskeiset paikkatietoaineistot palvelun kautta kaikkien käyttäjien saataville. Tämä tukee ajatusta, että tiukentuvien ympäristövaatimusten aiheuttamat rajoitteet pystyttäisiin ottamaan paremmin huomioon työkohteiden käsittelyssä.

Yhtenä painopistealueena on ollut kaukokartoitusaineistojen hyödyntäminen ja kuvauskopterien käyttö kaukokartoitusaineistojen tuotannossa.

Tavoitteista kohti toteutusta

Käytännön työ Maaseutu 2.0-hankkeessa on ollut työprosessien kehittämistä niin, että toimijoiden työ tehostuu, asiakaspalvelu parantuu ja vuorovaikutteisuus työprosessissa otetaan huomioon. Perusteena toimijoiden käyttämälle palvelulle ovat laadukkaat, monipuoliset ja käytännön työtä helpottavat tausta-aineistot. Tätä varten hankkeessa on luotu Bitcompin valmiita tietojärjestelmäratkaisuja käyttäen pilottiympäristö avoimen toimintamallin pilotointia varten, jossa avoimet tietolähteet voidaan yhdistää sovellustasolla erilaisiksi karttanäkymiksi.

Tausta-aineistojen julkaisuväylän kautta käyttäjälle näytettäviä aineistoja ovat esimerkiksi erilaiset maastokarttaelementit, ilmakuvat ja kiinteistörajat. Lisäksi kartastossa pystytään esittämään metsäkuvioaineistoja. Kuvauskopterien tuottamat tarkat ilmakuvat ja niistä tehdyt pidemmälle tulkitut kuvat voidaan julkaisuväylän kautta myös jakaa toimijoille.

Toinen tärkeä tavoite on ollut rakentaa menetelmiä työkohteiden tunnistamiseksi. Ajatuksena tässä on ollut, että työkohteiden tunnistaminen ja saatavuus tarkentuvat, kun käytössä ovat ketterät kartoitusmenetelmät ja näiden jatkeena tehokkaat analyysit. Kun tulokset ovat lisäksi julkaistavissa edellä kuvatun integraatiorajapinnan kautta, niin tiedot ovat helposti toimijoiden saatavilla.

Toimenpiteiden suunnittelu, kohdentaminen, ilmoittaminen ja seuranta ovat myös olleet keskeisiä teemoja. Tässä perusajatuksena on ollut se, että havainnollisen karttakäyttöliittymän kautta työkohteita on helppo ilmoittaa, minkä jälkeen palveluntarjoaja pystyy analysoimaan työkohdetta ja ohjaamaan sen työn suorittajalle. Lopputuloksena on toimijoiden aktivoituminen, parantunut palvelu, työprosessin tehostuminen ja sitä kautta kustannussäästöt. Työprosessin kokonaisuus on esitetty kuvassa 1. Integraatioväylä toimii sovelluksina selaimen kautta, ja sitä voidaan jakaa kolmeen osaan: Työkohde-ehdotus metsänomistajan mobiilisovelluksella (kuva 2), työkohde-ehdotus palveluntarjoajan työnhallinnassa (kuva 3) ja työkohde työnsuorittajan mobiilisovelluksessa (kuva 4).

Kuva 1: Kuvaus työprosessista

Kuva 2: Työkohde-ehdotus metsänomistajan mobiilisovelluksella

Kuva 3: Työkohde-ehdotus palveluntarjoajan työnhallinnassa

Kuva 4: Työkohde työnsuorittajan mobiilisovelluksessa

Maastokokeilu lokakuu 2017

Edellä kuvattua prosessia ja menetelmäkehitystä testattiin käytännössä lokakuun 2017 alussa Saarijärven metsissä. Maastokäynnillä kerättiin mobiilisovelluksen prototyypin avulla tietoa useista metsäkohteista. Työparina toimivat Reijo Mykkänen (Bitcomp Oy) ja Jussi Linnala (Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomi). Työvälineinä olivat Android-älypuhelin, siinä toimiva tiedonkeruusovellus ja kosketusnäyttökynä.

Maastokäynnillä paikannus todettiin erittäin tärkeäksi toiminnallisuudeksi. Samoin normaalivärinen ilmakuva auttoi hahmottamaan, missä tarkkaan ottaen oltiin. Tuon aikaisessa pilotointisovelluksen versiossa ei kuviotietoja saatu vielä näkyviin, niitä kyllä kaivattiin. Tietoa kaivattiin myös siitä, mitä kohteella oli tehty ja milloin sekä tietoa siitä, mitä toimenpiteitä kohteelle oli suunniteltu.

Jokaisesta metsäkohteesta merkittiin karttasovellukseen ns. paikkatietomerkintä. Jokaiseen tällaiseen merkintään kirjoitettiin sanallista lisätietoa ja lisäksi valokuvia. Valitut kohteet olivat pääasiassa taimikonhoitokohteita, oli joukossa yksi hakkuun ennakkoraivausta vaativa kohdekin.

Mobiilisovelluksen käytettävyys korostuu maasto-oloissa. Toimintojen pitää olla selkeitä ja itseohjaavia. Erilaisia valintoja kohteen merkitsemiseksi ei saa olla monta. Havaittiin myös, että kun kohteesta teki oman ilmoituksen mobiilisovelluksen kautta, kohteen toimenpidetarvetta tuli ihan eri tavalla mietittyä kuin normaalisti maastossa liikuttaessa.

Maastokäynnin tulosten esittelyä Tarvaalassa 20.11.2017

Maaseutu 2.0-hanketta esiteltiin maanantaina 20.11.2017 Tarvaalassa. Paikalle oli kutsuttu yli 50 metsänomistajaa, joista 14 henkilöä tulikin paikalle. Keskeisenä teemana oli esitellä maastokäynnin tuloksia ja koko työketjua siitä, miten metsänomistajan itse ilmoittama työkohde siirtyy metsäpalveluiden tarjoajalle ja siitä edelleen metsurille toteutukseen. Tätä työketjua pystyttiinkin kokonaisuudessaan esittelemään sekä tietokonetta että mobiililaitetta käyttäen.

Esitelty menetelmä herätti mukavasti keskustelua. Valokuvien käyttöä työkohteen yhteydessä pidettiin hyvänä. Valokuvia kaivattiin myös tilanteesta, jossa työkohteelle esitetyt työt on jo tehty. Parhaimmillaan paikkatietomerkinnästä löytyisivät siis sekä ’ennen’- että ’jälkeen’-kuvat.

Myös vuorovaikutteisuutta kaivattiin. Tämä voisi olla erilaisten lisätietojen välittämistä mobiiliratkaisun kautta, ja myös kustannusarvioiden ja muiden dokumenttien välittämistä.

Pohdintaa

Maaseutu 2.0-hankkeessa pystyttiin luomaan ja kuvaamaan toimintaprosessi sille, miten luonnonvaratietoa voidaan eri tavoin kartoittaa, julkaista ja tarjota se käyttäjille niin, että aineistosta on hyötyä käytännön työssä. Projekti tuotti runsaasti hyödyllistä tietoa työprosessien kehittämiseen niin maaseutuyritysten, aineistotoimittajien kuin järjestelmätoimittajienkin näkökulmasta. Jatkoselvittelyjen asiaa ovat sitten noiden työprosessien sujuvoittaminen niin, että tieto siirtyy vaivattomasti järjestelmästä toiseen ja toimii näin aidosti päätöksenteon tukena ja operatiivisen työn helpottajana.

Kirjoittanut:

-Reijo Mykkänen, Tuotejohtaja, Bitcomp OY, s-posti: etunimi.sukunimi@bitcomp.fi
-Gilbert Ludwig, Projektipäällikkö, JAMK IT-Instituutti, etunimi.sukunimi@jamk.fi