Biotaloutta Latvian malliin
Latviassa puhuttavat meille tutut aiheet – päivitellään muuttuvaa talvisäätä ja seurataan maan NBA-tähden menestystä rapakon takana. Entä biotalous? Onko latvialaisten visio biotalouden kehityksestä sama kuin Suomessa?
Sain joulukuun alussa hankkeemme latvialaisilta partnereilta kutsun osallistua RDI2CluB:n paikalliseen aloitusseminaariin Riikassa ja tulla samalla tutustumaan yhteistyökumppaniemme innovaatioekosysteemiin ja kehityshankkeisiin paikan päällä Vidzemen alueella. Agendalla olisi myös suunnitella huhtikuulla siintävää vertaisarviointivierailua Hollantiin sekä tulevia biotalouden alueellisia tiekarttoja, joiden valmistelua Vidzemen aluehallinto vetää hankkeessamme. Kaiken kaikkiaan siis hieno tilaisuus perehtyä kumppanialueen toimintamalleihin, verkostoihin ja päämääriin sekä edistää kevään työsuunnitelmien sujuvaa toteutusta.
Ilmoittauduttuani mukaan ymmärsin nopeasti ilmoittautuneeni samalla myös pitämään inspiroivaa puhetta biotalouden kansallisista ja alueellisista kehitysnäkymistä ja -strategioista aluekehityksen ja klusteritoiminnan asiantuntijayleisölle, johon kuuluu mm. ministeriöiden edustajia. Uusi kohderyhmä ja uusi aihealue on aina melko haastava yhtälö innostavan puheen suunnitteluun, mutta kuulosti hyvältä perehdytystehtävältä tuoreelle projektipäällikölle – Challenge accepted!
Isokenkäisten keskellä ja kielimuurin takana
Aloitusseminaariin 30.1 oli saatu vaikuttava osanotto korkean tason virkamiehiä, tutkijoita ja yritysmaailman edustajia henkilökohtaisten yhteydenottojen ja liitännäispartnereidemme – Nordic Council of Ministers’ Office in Latvia ja Latvian high added value and healthy food cluster (LFC) tuella. Paikalla oli noin 30 henkilöä, jotka edustivat muun muassa viittä yliopistoa, valtion tutkimuslaitoksia ja kehitysyhtiöitä, kolmea ministeriötä, sekä metsä- ja maatalousalojen edunvalvojajärjestöjä. Mukana olivat muun muassa Latvian kansallisen biotalousohjelman tekijät.
Keskustelu oli aktiivista, eikä lasittuneita katseita näkynyt edes oman puheeni aikana, joten päättelin, että hyvin meni. Henkilökohtaisesti en valitettavasti saanut tilaisuudesta paljoa irti sen aikana, sillä keskustelu ja muut esitykset pidettiin latvian kielellä. Onneksi partnereidemme yksityiskohtaisten muistiinpanojen ja käymiemme keskustelujen kautta sain kuvaa keskustelun kulusta jälkikäteen.
Biotalouden potentiaali tiedossa, seuraavat askelmerkit uupuvat
Seminaarissa nousi esille moninaisia puheenvuoroja kansallisen tason yhteistyön tiivistämisestä sekä haasteista ja mahdollisuuksista biotalouden kehittämisessä. Latvialla on kansallinen biotalousohjelma, mutta se vaatisi vielä toimenpidetason suunnittelua. Tässä RDI2CluB hankkeemme biotalouden tiekartta voi toimia yhtenä osana ja inspiraationa. Lisäksi biotalouden esilletuominen uudistuvassa maatalouspoliittisessa ohjelmassa sai kannatusta, mm. maatalousministeriön edustajalta.
Yksi Latvian haasteista tuntuu olevan Riika-keskeisyys. Pääkaupunkiseutu on pienen maan ehdoton talouden veturi ja investoinnit syrjäseuduille ovat jääneet vähäisemmiksi. Maaseudun autioituminen muuttoliikkeen ja vähäisen syntyvyyden vuoksi näkyy Latvian aluekehityksessä sitä dramaattisemmin mitä kauemmas Riikasta siirrytään. Lisäksi metsätalouden kehitystä jarruttaa valtion suuri maanomistus. Biotalouden kehittäminen avaa mahdollisuuksia juuri maaseudulle, mutta vaatii osittain myös asennemuutosta ja rohkeita avauksia alueilta.
Biotalouden innovaatioiden edistämiseksi kaivattiin lisää monialaista tutkimus- ja kehitystoimintaa sekä tutkimustoiminnan kaupallistamisosaamista. Yliopistojen välinen yhteistyö todettiin myös riittämättömäksi ja aluekehitysnäkökulmasta koettiin ongelmallisena se, että korkeakoulujen painopisteet ja aluestrategiat eivät kohtaa paikallisesti. Esimerkiksi Vidzemen alueella ei ole biotalouden opintoja saatavilla.
Keskustelu RDI2CluB hankkeen digitaalisen innovaatioalustan mahdollisuuksista nosti esiin erityisesti tiedonvälittämisen tarpeen. Alustalta voisi löytyä toisaalta hyvin seulottua tutkimustietoa maaseutuyrittäjien tarpeisiin, toisaalta keskitetysti tietoa alueen biotalouden osaamisesta investointien houkuttelemiseksi. Alustan kehittämisessä painotettiin tarvetta luoda kestävä palvelu, joka jatkuu myös hankkeen jälkeen sekä tarve luoda selvää lisäarvoa käyttäjälle, joka painii digitaalisten järjestelmien viidakossa.
Keskiaikaa, Neuvostoaikojen romantiikkaa ja hyvää ruokaa
Seminaarin loputtua seuraava kohteemme oli Cēsis, joka on yksi Vidzemen alueen keskuksista ja toisen partnerimme Institute of Environmental Solutionsin kotipaikka. Cēsis on hansa-ajalta peräisin oleva linnoituskaupunki Gauja-joen laaksossa. Väkiluku on vajaa 20 000. Cēsis on noin 90 kilometrin etäisyydellä Riikasta ja alueen suosio on kasvanut myös pääkaupunkiseudulla työskentelevien joukossa. Kerrostaloasunnoille olisi kuulemma suuri kysyntä, mutta uutta ei juuri rakenneta. Nykyinen kerrostalokanta on suurimmalta osin Neuvostoajoilta, eikä vastaan kysyntään määrältään tai laadultaan.
Alueella on kesäisin paljon matkailijoita, erityisesti Riikasta, nauttimassa luonnosta ja hyvästä ruoasta. Kaupungin vetonauloihin kuuluu keskiaikainen linnake. Pikaisen kaupunkikierroksen ja illallisen perusteella Cēsis on viehättävä kaupunki, jolla on elävä ravintola- ja ruokakulttuuri. Ketju- tai kebabravintolojen sijaan pienet ja tasokkaat bistrot tarjoavat paikallista ruokaa hyvistä raaka-aineista. Ei ihme, että Cēsis on pääkaupungin vilinään kyllästyneiden riikalaisten ykköskohteita.
Oman osansa kaupungin vetonauloihin on tuomassa Institute of Environmental Solution hankkeellaan, jossa hylätystä panimosta kaupungin ytimessä ollaan kunnostamassa tiede-, taide- ja gastronomiakeskusta. Valtavaa 11 000 m2 kompleksia kunnostetaan osissa. Ensimmäisenä yleisölle on tarkoitus avata interaktiivinen ja kokemuksellinen luonnonyrttinäyttely. Suunnitteilla on myös tiloja tutkijoille ja taiteilijoille, sekä yhteistyötä ruokkiva pianobaari.
Kuvissa näkyy Institute of Environmental Solutions –instituutin pienlentokenttä ja paikallinen yrttien esikäsittelylaitos. Keltainen jauhe on pulveroitua kamomillaa.
Työyhteisö, joka metsästää yhdessä, pysyy yhdessä?
Pääsin tutustumaan innovaatiomallin pilotoinnista vastaava partnerimme Institute of Environmental Solutions (IES) –tutkimusinstituutin hankkeisiin, sekä toimipisteisiin. IES on omaleimainen tutkimusorganisaatio, jonka osaamisaloihin kuuluu luonnonvarojen ja maa-alojen kartoitus sekä käytön suunnittelu ja hallinta. Yksityinen instituutti on voittoa tavoittelematon, mutta toteuttaa myös laajoja kaupallisia projekteja julkisella rahalla pyörivien hankkeiden rinnalla.
Työntekijöitä on noin 20 edustaen eri aloja. Tiimiin kuuluu muun muassa meribiologeja, kemistejä, geenitutkijoita, fyysikoita, astrofyysikoita, IT-osaajia ja politiikan tutkijoita. Avainasemassa organisaation toiminnassa on kehittää ja tarjota erikoisosaamista markkinaraoissa, joissa kilpailua ei juuri ole. Kilpailuetu ei muodostu hinnasta, vaan mahdollisuudesta tarjota erikoisasiantuntemusta sekä erikoistunutta, osin myös itsekehitettyä, laitteistoa.
Institute for Environmental Solutions vaikuttaa hauskalta työyhteisöltä, joka tunnetaan riippumattomana, suoraan puhuvana ja ketteränä organisaationa. Tässä tutkijayhteisössä kehitetään rohkeasti uutta monialaisessa huippuosaajajoukossa. Monimuotoisuuden vaalimiseen kiinnitetään erityistä huomiota rekrytoinneissa luovuuden takaamiseksi. Moni on unelmatyössään. Esimerkiksi lennokkien tutkimukseen hiljattain palkattu pilotti vaihtoi vanhan uransa täysipäiväiseen lennokkitestaukseen ja –rakentamiseen, eikä häntä tahdo saada kotiin edes viikonlopuksi.
Instituutin johtaja Inese Suija-Markova kertoo myös, että työyhteisö käy kerran vuodessa yhdessä metsästämässä. Jokaisen kokeneen metsästäjän seuraan arvotaan kokematon kollega ja illalla laitetaan yhdessä ruokaa. Kasvissyöjät hyväksytään myös mukaan, kunhan heille sentään kelpaa vodka. Täytyyhän tutkijakammiosta välillä tuulettumaan päästä.
Kaikki alkoi metsästä
Organisaation ja paikallisen yritysryppään taustalla on Vidzemen alueelta lähtöisin oleva yrittäjä, Gundars Skudriņš, joka minulla oli kunnia tavata henkilökohtaisesti. Gundarsin yritysryppään taival alkoi Latvian itsenäistymisen jälkeen metsäalan parissa. Maanomistuksen muutoshanke 1992-1997 siirsi noin puolet Latvian metsäalasta yksityisomistukseen, mistä alkoi uusien yksityisten metsänomistajien toiminnan kehittäminen. Gundars perusti yhden maan ensimmäisistä metsänomistusyhtiöistä sekä metsäalan konsulttiyhtiön, joka auttoi uusia metsänomistajia metsien inventaarioissa ja metsiensä käytön kehittämisessä.
Nykyisin Latviassa on noin 153 000 yksityisesti omistettua metsäalaa, joista noin puolet on perheyritysten hallussa. Metsäala on ollut kasvussa Latviassa ja puuntuotto on useiden maaseutualueiden viljelijöiden tärkein tulonlähde. Vuonna 2015 metsäsektorin osuus Latvian vientituloista oli noin 20 prosenttia.
Ilmakuvauksen etulinjaa ja yrttitutkimusretkiä
Myöhemmin yritysryhmän toiminta on laajentunut erityisesti ilmakuvauksen ja luomuyrttien viljelyn aloille. Yritysrypäs kattaa tällä hetkellä seitsemän yritystä, joiden rinnalla toimii Institute of Environmental Solutions, joka etsii aktiivisesti uusia kaupallistettavia ideoita.
Ilmakuvaus on ollut yritysryhmän ja instituutin keskeistä osaamista lähes alusta alkaen. Instituutilla on käytössä oma pienkonelentokenttä ja ainutlaatuinen ilmalaboratorio. He ovat investoineet jatkuvasti uusiin sensoreihin ja kehittyneempään teknologiaan tuottaen hyvin laadukasta dataa vaihteleviin tarkoituksiin rajavalvonnasta luonnonsuojeluun. Tästä on ollut tuloksena myös muun muassa kaksi menestynyttä metsänkäytön tutkimukseen Pohjoismaissa keskittynyttä yritystä ruotsalaisten ja norjalaisten kumppaneiden kanssa sekä muun muassa miljoona hehtaaria kattava metsävarojen inventaario Latvian valtion toimeksiantona.
Yrttien luomuviljely on laajan mittakaavan toimintaa ja paikallinen yritys on kehittänyt viljelytapoja sekä omaa erikoistunutta kalustoa mm. yrttien korjuuseen. Tuotteet menevät vientiin hienoksi leikattuna tai pulverina. Asiakkaat ovat Euroopan johtavia kosmetiikka-, lääke- ja ruokayhtiöitä, joiden toimittajaksi pääsy on ollut haastava prosessi, sillä kyseessä on hyvin suljettu markkina ja toimittajilta vaadittavat tuotantomäärät ovat suuria.
Yrttien viljelyn kehittämisessä on ollut tukena tutkimusinstituutin TKI-työ. Instituutti on muun muassa toteuttanut hankkeen, jossa kerättiin perinteisesti lääkekäytössä olleita kasveja sekä tarinoita niiden käytöstä ympäri Latviaa. Tutkimusretkien saannista muodostettiin perinnekasvien geenipankki, joka tukee myös uusien innovaatioiden syntyä.
Kuten alueen slogan kuuluu, “Vidzeme – The Only way is up!”
RDI2CluB hanketta viedään Latviassa eteenpäin korkealla kansallisella profiililla strategisesti valittujen liitännäispartnereiden tuella. Partnerimme ovat piinkovia asiantuntijoita aloillaan sekä hyvin kokeneita kansainvälisten hankkeiden toteuttajia. Vidzeme Planning Region oli viime kierroksella mukana kuudessa Interreg BSR hankehakemuksessa, joista viisi meni läpi. Lisäksi Vidzeme Planning Region on aktiivinen Interreg Europe –hankkeissa. Innovaatiojärjestelmää kehitetään määrätietoisesti parhaiden eurooppalaisten käytäntöjen ja vertaisoppimisen tuella.
Tiimityönä vedettävissä hankkeissa on mukana kokeneen ja arvostetun asiantuntijan rinnalla myös tuoreempia kasvoja hyvässä opissa luomassa verkostoa. Toimivan varahenkilöjärjestelmän lisäksi mieltä lämmittävät hankkeille nimetyt PR–asiantuntijat. Meidän hankkeemme PR-asiantuntijan vastuulla on yhteensä neljän hankkeen viestintätoimet ja sisällöntuottaminen. Ammattilaisen tuottama sidosryhmäviestintä mahdollistaa viestien kohdentamisen ja muotoilun eri kohderyhmille sekä aktiivisen sosiaalisen median sisällöntuottamisen.
Kun alun perin kuulin Vidzemen alueen sloganin – “Ainut suunta on ylöspäin” kuulosti se lähinnä siltä, että ”pohjalla ollaan”. Suomalaisesta sarkasmista huolimatta toimiva yhteistyön aloitus, ja viimeistään tämä matka, ovat vakuuttaneet minut partnereidemme kovan luokan osaamisesta.
Hanke on hyvissä käsissä ja partnereilla on kiinnostusta myös laajentaa yhteistyötä kanssamme. Vidzeme on kehittänyt aktiivisesti muun muassa paikallista ruokaklusteria, joka keskittyy erityisesti korkean arvon luomu- ja erikoisruokiin. Klusterin intresseissä on tehdä kansainvälistä yhteistyötä biotalouden, ruokainnovaatioiden, ruokajätteen hyödyntämisen, ruokapakkausmuotoilun, ruokalogistiikan ja ruokamatkailun aloilla.
RDI2CluB – Rural RDI milieus in transition towards smart Bioeconomy Clusters and Innovation Ecosystems on EU:n Itämeristrategian lippulaivahanke ja EU:n aluekehitysrahaston osarahoittama hanke.
Lisätietoa toiminnastamme löydät osoitteesta: rdi2club.eu
Kirjoittanut:
– Anna Aalto, projektipäällikkö, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Biotalousinstituutti