ArgriResearch conference

Toukokuun alussa komissio järjesti AgriResearch -konferenssin Brysselissä, tarkoituksena luodata tulevien hankkeiden painopisteitä ja käydä läpi onnistumisia viime vuosilta. Kahden päivän aikana saatiin kuulla monta mielenkiintoista puheenvuoroa, kuulla onnistumista ja pohtia tulevaisuuden haasteita. Tapahtuma ei sentään pelkkää kuuntelua ollut, osallistujilla oli käytössä vuorovaikutusta lisäävä sli.do –appsi, jonka avulla pystyi esittämään kysymyksiä jo puheenvuorojen aikana ja toisten kysymyksistä myös tykkäämään.

Mitä sitten jäi mielenpäälle tästä tapahtumasta? Aika monta juttua, kuten teknologia, ilmastonmuutos, ruokavalio, biodiversiteetit, nuoret ja data. Vahva viesti komission tutkimusrahoituksen Horisontti –ohjelman yhteiskunnallisten haasteiden –rahoitusohjelmasta on viljelijöiden sitouttaminen mukaan tutkimus- ja kehityshankkeisiin. Tutkijoiden ja viljelijöiden vuoropuhelua tulee lisätä ja erityisesti näin ammattikorkeakoulun edustajan silmiin nuorten ja maatalousalan opiskelijoita ottaa mukaan toimintaan. Tosin rahoituksissa saattaa olla haasteita hidastamassa erityisesti opiskelijoiden osallistumista. Nuoria viljelijöitä taas ei pilvin pimein ole. Suomessa on Euroopan nuorimmat viljelijät ja meilläkin keski-ikä on 52,4 vuotta (LUKE, 2017). Nuoret viljelijät tuntuvat kautta Euroopan olevan koulutettuja ja potentiaalisin ryhmä hyödyntämään uutta teknologiaa ja sen tuomia mahdollisuuksia, tämä kävi ilmi kahden päivän aikana.

Nuorten lisäksi tapahtumassa nousivat esiin voimakkaasti ruokaturvallisuus ja ruoantuotannon läpinäkyvyyden lisääminen. Eurooppalaisittain on paljon eroja siinä, kuinka paljon viljelijät käyttävät erilaisia teknologisia ratkaisuja ja kuinka hyvin ruoantuotannosta viestitään kuluttajien kanssa. Laajasti ottaen kuluttajat ovat vieraantuneita ruoantuotannosta ja ruoantuotannon ympärillä olevaa mystiikkaa tulee avata. Avata tulisi tähän liittyen myös sitä dataa, jota tällä hetkellä ja jatkossa tullaan ruoantuotannon osana keräämään. Monipuolisen datan avulla voidaan lisätä ruokaturvallisuutta ja hallita ruokajärjestelmään liittyviä riskejä sekä lisätä avoimuutta vijelijöiden ja kuluttajien välillä.

Ja vielä eräs seikka joka puhutti erityisesti ensimmäisenä päivänä oli, maatalouden rooli terveellisen ruoantuottajana. Tämän rinnalla keskusteltiin myös laajemmin maatalouden roolista ilmastonmuutoksen hallinnassa sekä biodiversiteettien ylläpitäjänä.

Näiden kahden päivän antia olen hetken aikaa ehtinyt pohtimaan ja miettimään. Ehdottomasti kannattaa tällaisiin tapahtumiin osallistua ja tietoa näistä löytyy mm. Länsi-Suomen Eurooppa –toimiston kautta www.wfeo.fi ja tietysti komission maatalouteen liittyvien sivujen kuten EIP-Agrin kautta https://ec.europa.eu/eip/agriculture/en.

Kevätterveisin,
-Susanna Lahnamäki, projektipäällikkö, JAMK Biotalousinstituutti

Jätä kommentti