Parainen – kestävän kehityksen kunta

24.5 JAMKin Tarvaalan Biotalousinstituutti teki tutustumismatkan Paraisten kuntaan. Parainen on usean saaristokunnan yhteenliittymä. Se käsittää  Paraisen, Nauvon, Korppoon, Houtskarin, Iniön sekä ulkosaariston, joista vain Parainen ei kuulu Saaristomeren Unescon biosfäärialueeseen.

Luonnon lisäksi Paraisilla on paljon nähtävää kuten historialliset paikat ja rakennukset sekä Suomen suurin kalkkiavolouhos. Tunnin opastetulla kävelyretkellämme pystyimme näkemään tämän kaiken ja paljon muuta; kalkkikivi avokaivos keskellä kaupunkia, upea keskiaikainen kirkko, luonto ja vanha Malmi. Kirsikkana kakussa – Paraisilta pystyt sujuvasti starttaamaan Saariston Rengastielle, joka on valittu Mondon parhaaksi kotimaankohteeksi 2017.

Ennen kävelyretkeämme kävimme tutustumassa aivan upeaan Ilkka Herlinin ja Saara Kankaanrinnan omistamaan Qvidja Gårdiin, jossa tuotetaan ruokaa ja energiaa, päästöjä kerää­västi ja hiiltä sito­vasti ja samalla ravin­teita kier­rättäen. Alueella on peltojen ja metsän lisäksi keskiai­kainen kivi­linnan ja kymmeniä raken­nuksien ansiosta arvokas ja kiin­nostava historia.

Qvidja Gård oli todella mielenkiintoinen tutustumiskohde. Ihanan luonnon lisäksi tutustuimme alueella olevaan Qvidjan bioener­gia­lai­tos­ko­ko­nai­suuteen, jonka muodostaa neljä laitosta: hake­läm­pö­laitos, biokaa­su­laitos, puukaa­su­laitos ja biome­ta­noin­ti­laitos. Biome­taanin tuotanto sekä reak­to­ri­myynti tapah­tuvat Qvidja Kraft -yrityksen puit­teissa. Alueella toimiin myös BSAG -säätiö ja Soilfood Oy.

Qvidja Gårdenin mailla näimme hevosia, ylämaan­karjaa ja lampaita. Qvidjan vanhasta navetasta on tehty pihattotalli, josta hevoset pääsevät vapaasti kulkemaan laitumella ja takaisin. Hevosten esteettömän kulun vuoksi tallin edestä menevää tietä on siirretty kauemmaksi pihapiiristä. Nautoja varten on rakenteilla 600 naudan pihatto bioenergialaitoksen läheisyyteen. Näkemäni ja kuulemani perusteella voin sanoa, että alueella panostetaan paljon eläimien hyvinvointiin.

Matkalla opimme miten oikeilla valinnoilla pystymme vaikuttamaan ja muuttamaan hiilijalanjälkeämme. Viljeltävät kasvit valitaan sekä tuottamaan satoa, että parantamaan maata. Oikeanlaisella laiduntamisella ei pilata laitumia ja eläinten lannasta tuotetaan energiaa. Valumavedet kerätään ja puhdistetaan kosteikon avulla jne. Todella kestävää ja vastuullista toimintaa, isoilla kirjaimilla!

Kuva ja teksti:

-Eija Viitanen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Biotalousinstituutti

Päijänne Brändiksi -hankkeella vahvistetaan ja edistetään Päijänteen alueen kestävää ja vastuullista toimintaa ja selvitetään edellytyksiä hakea Unescon biosfääristatusta.

Lähteet:

Qvidja Gård

http://www.parainen.fi/web/fi_FI/framsida/

http://www.saaristonrengastie.fi/