Paalimuovien kierrättämistä Suomessa tulisi kehittää

Muovi ja sen käyttö maatiloilla

Suomen maatiloilla säilötään vuosittain valtavat määrät säilörehua paalaamalla. Huolellisesti paalaamalla säilötty rehu on käytössä helppoa käsitellä, se säilyy taivasalla ja sen laatu säilyy hyvänä. Paalisäilöntä tuo mukanaan myös ikävämpiä asioita, nimittäin muovijätettä. Paljon.

Perus muoviraaka-aine on väriltään läpinäkyvää. Mikäli paalimuovista halutaan valkoista, vihreää tai vaikkapa mustaa, siihen täytyy lisätä väripigmenttiä. Paalimuoveja valmistetaankin useissa eri väreissä vaaleista mustaan. Meillä täällä Suomessa ei ole rajoitettu sitä, minkä väristä paalimuovia saa käyttää, toisin kuin esimerkiksi Saksassa ja Sveitsissä, joissa yhteneväinen paalien väri nähdään maisemallisena elementtinä. Väreillä rehujen erottelu esimerkiksi eri satojen välillä on helppoa, erillisiä merkintöjä paaleihin kun ei silloin tarvitse tehdä.

Yksi muovin pääraaka-aineista on öljy. Se on fossiilinen, uusiutumaton aine. Muovien polttaminen kotioloissa aiheuttaa ilmakehään haitallisia päästöjä, niinpä Suomessa muovia ei saa hävittää itse polttamalla. Se ei myöskään ole kompostoitavaa materiaalia, Suomessa muovi luetaan energiajätteeksi.

Kierrätyksen kannalta muovi on hyvä raaka-aine

Muovi itsessään on hyvää ainetta uusiokäyttöä ajatellen, se on hyödynnettävissä monin tavoin ja lähes kaikki muovijäte voidaankin hyödyntää joko materiaalina uusille tuotteille tai energiana sähkön ja lämmön tuotantoon. Kuluttajat ovatkin jo heränneet kierrättämään kotitalousmuoveja ilmaisissa kierrätyspisteissä täällä Suomessakin.

Maanviljelijää tämä ei kuitenkaan auta, koska näihin kotitalousjätteille tarkoitettuihin keräysastioihin ei paalimuoveja saa laittaa. Mikäli maanviljelijä halua muovijätteestä eroon, hän joutuu siitä maksamaan. Lisäksi keräilyä tarjoaa vain harva yritys ja usein maanviljelijän täytyykin kuljettaa jätteensä itse lähimmälle jäteasemalle. Jäteasemien aukioloajat ovat rajalliset ja etenkin pienemmillä paikkakunnilla ne saattavat sijaita kaukana tilalta.

Lähes kaikki Suomesta kerätty paalimuovi kierrätetään tällä hetkellä ainoastaan polttamalla se energiaksi.  Paalimuoveihin on kuitenkin sitoutunut paljon öljyä ja hupenevien öljyvarojen ajatteleminen pistää miettimään, kannattaako kaikkea muovia suoraan polttaa savuna taivaalle. Voisiko paalimuovejakin käyttää vielä muutaman kerran, ennen kuin se poltetaan energiaksi?

Maatalousmuovien kierrättäminen maailmalla

Biotaloutta opiskellessamme selvitimme, kuinka muualla maailmassa paalimuoveja ja muita maatilan muoveja kierrätetään. Käytäntöjä oli monia, joten malleja olisi suomalaisillekin tarjolla siitä, kuinka paalimuovitkin saataisiin tehokkaammin hyötykäyttöön.

Iso- Britanniassa on lähestytty ongelmaa selvästi kepin avulla. Siellä on säädelty tarkasti miten maatilajätteitä saa varastoida ja kierrättää. Rangaistukset rikkeistä ovat suuret. Muoveista valmistetaan muun muassa auton runko-osia, roskapusseja, kalvoja rakennustyömaille, tiekartioita, puutarhakalusteita, muovilevyjä ja vaateripustimia.

Irlannissa taas toimii ainoa kansallinen maatilamuovin kierrätysyhdistys. Tämä yhdistys on voittoa tavoittelematon ja järjestää keräyspisteitä ympäri maata. Toiminta rahoitetaan kierrätysveroilla ja – maksuilla. Kierrätetyistä maatilamuoveista valmistetaan muun muassa jätesäkkejä, putkistoja, puutarhakalusteita sekä suojapeitteitä rakennustyömaille.

Saksassa puolestaan on yhteisvastuullinen EARTH- konsepti, jossa valmistajat, jälleenmyyjät ja viljelijät ovat yhdistäneet voimansa. Toimintaa rahoittavat muovipakkausten valmistajat ja vähittäiskaupat yhdessä, myös taustayhdistykseen voi liittyä tukijäseneksi jos niin haluaa. Heidän kierrätyspisteensä sijaitsevat maatalouskauppojen yhteydessä, jonne viljelijät voivat muovijätteensä tuoda samalla kun ostavat uusia tuotteita tilalleen, palautetuista muoveista saa hyvitystä uusia tuotteita ostettaessa. Muoveista valmistetaan muovigranulaatteja, joista konseptissa mukana olevat valmistajat valmistavat uusia tuotteita.

Ruotsissa puolestaan paalimuovien ostohintaan on sisällytetty kierrätysmaksu, joten kierrättämisestä ei enää koidu tilalliselle erikseen kuluja. Kierrätyspisteitä, jonne tilallinen voi jätteensä itse viedä, on ympäri Ruotsia. Kierrätetyistä muoveista valmistetaan muun muassa muovikasseja ja esimerkiksi uutta paalimuovia. Ruotsissa on lisäksi kokonaan kierrätysmuovista valmistettuja tuotteita, siellä myös kehitetään uutta tekniikkaa, jolla muovi saadaan ohuemmaksi. Tämä vähentää merkittävästi muovijätteen määrää.

Yhdysvalloissa Wisconsinissa taas toimii yritys nimeltään Revolution Plastics, joka tarjoaa tilalliselle jäteastian, keräilyn ja kierrättämisen täysin ilmaiseksi suoraan tilalta. Muoveista valmistetaan muun muassa roskapusseja, rakennus- ja maatalousmuoveja sekä kasteluletkuja.

Jopa Australiassa, jossa pääosa eläinten ravinnosta tulee joko suoraan laitumista tai kuivasta heinästä, kierrätetään paalimuoveja. Siellä infra-, rakennus- ja turvallisuusteollisuudelle tuotteita tarjoava yhtiö Tapex kerää käytettyjä paalimuoveja ja muuta maatalousjätteitä raaka-aineekseen. Paalimuoveista yhtiö valmistaa maan alle sijoitettavien sähkö-, vesi-, tietoliikenne- ja kaasukaapeleiden suojuksia. Keräily on viljelijälle maksutonta.

Miksi paalimuovit ovat meillä yhä ongelma?

Jos kerran maailmalla on paljon erilaisia tapoja kierrättää ja käyttää paalimuoveja uusien tuotteiden valmistukseen, miksi meillä Suomessa edelleen paalimuovien kierrättäminen on niin vähäistä? Tilalliset tuskailevat paisuvan muoviongelman kanssa samaan aikaan kun tuotteiden valmistajat ostavat neitseellisiä raaka-aineita tuotantoonsa. Olisiko Suomessakin jo aika siirtyä parempaan maatilamuovin kierrättämiseen? Vaatiiko tämä asia valtion puuttumista peliin, vai jätetäänkö ongelma markkinoiden ratkaistavaksi, yrittäjien innovaatioita odottamaan?

Muovi itsessään on moneen asiaan hyvä raaka- aine niin uudelleen käytettävänä kuin energianakin. Miksi siis paalimuovien hyödyntäminen on yhä edelleen, 2018- luvun Suomessa, aivan lapsen kengissä?

-Aija Hytönen, agrologi AMK -opiskelija

Jätä kommentti