Sisarkampus norjalaisessa vuoristoidyllissä: hirviä ja suomalaista teknologiaa

JAMKin Biotalousinstituutin vetämä RDI2CluB –hanke tuo yhteen Itämeren alueen maaseudun biotalouden tutkimusympäristöjen verkoston, joka kehittää ja kokeilee innovaatioyhteistyön verkkoalustaa ja toimintamalleja keväästä 2019 alkaen. Verkostoomme kuuluu norjalainen luonnonvara-alan koulutukseen keskittynyt Evenstad kampus, jonka toimintaan pääsimme tutustumaan loka-marraskuun vaihteessa osana hankkeen benchmarking vierailua.

Alansa vetovoimaisin Evenstad on toiminut oppilaitoksena jo yli 100 vuotta

Evenstad kampus on ollut kampuksena toiminnassa jo yli 100 vuotta. Kampuksen historia on värikäs, ja sen alkuvaiheisiin liittyy muuan alueella asunut Anna Evenstad, joka testamenttasi omaisuutensa metsätaloudelle ja paikallisen yhteisön kehittämiseen. Matkan varrelle mahtuu suurpalo ja tulvavahinkoja, mutta kuten kampuksen historiasta tehty sarjakuva kertoo, tulevaisuus näyttää valoisalta.

Evenstad campus on vuoden 2017 alusta alkaen osa Inland Norway University of Applied Sciences –korkeakoulua (INN University). INN Universityllä on kampukset Lillehammerissa, Hamarissa, Blaestadissa, Elverumissa, Renassa ja Evenstadissa. Kampuksilla opiskelee yhteensä reilut 13 000 opiskelijaa, ja työntekijöitä on noin 950. INN University tarjoaa monitieteellisesti 42 alemman korkeakoulututkinnon koulutusohjelmaa, 31 ylempää korkeakoulututkinto-ohjelmaa sekä 5 tohtorikoulutusohjelmaa. Evenstadin kampuksella sijaitsee metsätalouden sekä riistaeläintalouden yksikkö (Forestry and Wildlife management department), ja siellä on noin 200 opiskelijaa.

Evenstadin kampuksella on tutkimusympäristöjä sekä -projekteja peto- ja kasvinsyöjäeläinten, makean veden kalojen sekä metsätalouden ekologian aiheisiin liittyen. Opetus perustuu alueella tehtävään tutkimukseen ja opiskelijat ovat tiivisti mukana tutkimustoiminnassa ja hankkeissa.

Kampusta ympäröivät vuoristot sekä metsät, ja kampuksen ohi virtaa joki Glomma. Kampus on hyvin kansainvälinen, ja noin 20 prosenttia opiskelijoista ovat kansainvälisiä. Opiskelijoita tulee noin 20 eri maasta, pääosin Erasmus+ tai NordNatur –ohjelmien tuilla. Tohtoriopiskelijat ovat osa kansainvälistä tutkijakoulua, jota koordinoidaan Evenstadista käsin. Lisäksi kampuksella järjestetään kesäisin korkeatasoinen kesäkoulu.

Kampuksen vetonaulana ja viestintästrategian tähtenä toimivat hirvet, joihin matkailijat ja paikalliset pääsevät tutustumaan erityisesti kesäkaudella. Hirvien hoidosta vastaavat toimeen palkatut opiskelijat. Hirvet tuovat ihmiset kampukselle, jossa samalla kuullaan yksikön tutkimustoiminnasta. Evenstad kampus pyrkii viestimään tutkimustoimintansa tuloksista ja vaikuttamaan niin lähiyhteisöön kuin globaaleihin haasteisiin soveltamalla tutkimusta ekologiasta kestävien liiketoimintamallien luomiseen. Paikallisia yrityksiä tässä palvelee Evenstadin innovaatiokeskus.

Evenstad Kampus tähtää nollapäästöihin uusiutuvalla energialla ja puurakentamisella

Evenstadin kampus lämpiää bioenergialla, jota tuotetaan suomalaisen Volterin pienCHP-laitteistolla. Varajärjestelmänä lämmitykseen ovat pellettikattila sekä sähkövaraaja. Sähköä tuotetaan aurinkopaneeleilla. Kampuksen uudehko päärakennus on nollaenergiarakennus, joka on huomioitu yhtenä Norjan ympäristöystävällisimmistä rakennuksista (v. 2017). Rakennukseen on käytetty puuta sekä kierrätettyjä ikkunamateriaaleja. Kampus on mukana norjalaisessa pilottihankkeessa, joka tähtää hiilineutraaliin asumiseen huomioiden niin rakentamisen kuin huollon ja käytön aikaisen päästöt. Kampus toimii living lab –hengessä kokeiluympäristönä, jossa hiilitasetta seurataan tutkimustarkoituksessa tavoitellen CO2 –neutraaleja malleja rakennusten päivittäiseen käyttöön.

Hedmark on Norjan biotalouden kärkialueita

Evenstadin kampus sijaitsee Hedmarkin alueella Ruotsin rajan tuntumassa eteläisessä Norjassa. Hedmark kattaa noin 20 prosenttia Norjan metsäresursseista ja on Norjan johtavaa metsäklusterialuetta. Hedmarkin metsäklusteriin kuuluu lähes 300 yritystä. Puurakentaminen on vahva sektori klusterissa, mutta alue on Norjan tärkeimpiä bioenergiatoiminnan keskittymiä. Kun Norjassa keskimääräinen bioenergian osuus energiankulutuksesta on 10 prosentin luokkaa, Hedmark pääsee poikkeukselliseen 25 prosentin osuuteen. Klusteriyhteistyö ulottuu Ruotsin puolelle Värmlandin alueelle, jossa sijaitsee muun muassa tärkeä Paper Province -yritysklusteri.

Hedmarkin seudun biotalous nojaa metsätalouden ohella vahvaan maataloussektoriin. Hedmarkissa tuotetaan 1/3 Norjan perunantuotannosta, 1/5 viljasta ja yksi neljästä kanasta. Eläintuotannon osuus maatalouden tuotosta on 75 prosenttia. Tuotanto on moninaista ja siihen kuuluu nautakarjaa, lampaita, vuohia, sikoja, siipikarjaa ja turkiseläimiä. Vahvaa maataloussektoria tukevat alueen ammatti- ja korkeakoulut. Ammattikoulutasolla tutkinnon voi suorittaa mm. perinne- ja luomuviljelystä, eläintuotannosta, green care eläinhoidosta, hevostenhoidosta, luontomatkailusta ja luonnonhoidosta. Inland Norway University of Applied Sciences tarjoaa opintoja biotekniikan, maatalousinsinööriopintojen tai luomuviljelyn aloilta. Bioteknologian keskus, BIOINN, Hamarissa tuo yhteen bioteknologian tutkimustoiminnan ja yritysklusterin vetäen lisää alan osaajia ja yrityksiä alueelle.

Hedmarkin 4000 maatilan joukosta löytyy erikoistuneita liiketoimintamalleja, jotka auttavat maaseudun elinvoimaisuuden säilyttämisessä. Alueella toimii 250 luomutilaa sekä perinteisiä kulttuuriympäristöjä kunnioittavia maatilayhteisöjä. Esimerkiksi Østerdalin kunnassa toimii noin 200 karjatilaa, jotka harjoittavat perinteistä laiduntamista vuorten nurmilaitumilla pitäen yllä perinnemaisemaa. Perinnetilojen toimintaa yhdistyy erilaisia luonto- ja seikkailuturismin palveluja. Lisäksi Hedmarkin alueella toimii noin 60 ’Green Care’ maatilaa, jotka tarjoavat opetus-, terveys- ja sosiaalipalveluja. Maatiloilla toimii esimerkiksi päiväkoteja, iltapäiväkerhoja sekä nuorisoseurojen toimintaa, joissa lapset ja nuoret oppivat maatilan arkea vuoden ympäri.

Yhteistyömalleja kehitetään kevään aikana ja pilotointi alkaa syksyllä 2019

RDI2CluB –hankkeen aikana luodaan innovaatioyhteistyön toimintamalleja ja verkkoalusta, jotka tuovat Biotalouskampuksen, Evenstadin kampuksen sekä Latvian ruokaklusterin ja Puolan Świętokrzyskie alueen biotaloustoimijat yhteen ratkomaan maaseudun biotalouden kehityshaasteita. Verkkoalustalla kohtaavat biotalouden yritykset, klusterit, yritystoiminnan kehittäjät sekä tutkijat.

Hankkeen verkkoalusta otetaan käyttöön elokuuhun 2019 mennessä ja yhteistoiminnan malleja pilotoidaan syksyllä 2019 ja keväällä 2020. Innovaatioyhteistyö verkkoalustalla vakiintuu pilotointivaiheen jälkeen pysyväksi verkostoyhteistyöksi, joka laajentunee jatkossa uusien maaseudun biotalouden tutkimusyhteisöjen liittyessä mukaan. Yhteistyö kampuksien välillä tuo yhteen myös opiskelijat.

Mahdollisuuksiaopiskelijavaihtoihin, yhteisiin opintototeutuksiin ja opiskelijaprojekteihinkartoitetaan 2019 vuoden aikana. Evenstadin valtteina opiskelijalle ovaterityisesti kiinnostava kenttätyö tutkimushankkeissa, sijainti keskellä luonnonrauhaa sekä kansainvälinen ja tiivis opiskelijayhteisö. Tapasimme kampuksellamyös suomalaisen opiskelijan, joka suoritti maisteriopintoja Evenstadissa, jasuositteli Evenstadia lämpimästi.

Kirjoittajat:
– Anna Aalto, projektipäällikkö, JAMK Biotalousinsstituutti & Hannariina Honkanen, yliopettaja, JAMK

Kuva 1. Terveisiä Norjan sisarkampukselta (HannariinaHonkanen)

Kuva 2. Syrjäinen sijainti luonnonrauhassa ja kampuksenpalvelut, kuten oma opiskelijabaari ja liikuntasali, luovat uniikin opiskeluympäristön.(Hannariina Honkanen)

Kuva 3. Kampuksen nollaenergiarakennus on norjalaisellepuurakentamiselle tärkeä pilottikohde (Anita Āboliņa)

Kuva 4. Työpajassa kampuksella pohdittiin biotaloudeninnovaatioyhteisöjen yhteistyöalustan kehittämistä JAMK:n IT Instituutin AnttiHäkkisen johdolla (Anna Aalto)

Kuva 5. Kampuksen vetonaulat (Anita Āboliņa)

Jätä kommentti