BioKas-hanke on ajan hermolla

Puutarha & kauppa-lehden (3/2019) artikkelin mukaan kasvualustojen käytön arvioidaan jopa nelinkertaistuvan vuoteen 2050 mennessä. Samalla turpeen osuus kasvualustoissa tulee pienenemään, joten uusille, vaihtoehtoisille kasvualustoille on entistä enemmän kysyntää ja tarvetta. Maailmanlaajuisesti kasvualustojen käytöksi vuonna 2050 arvioidaan noin 244 miljoonaa kuutiota, joten aivan pienestä puuhastelusta ei ole kysymys. Suurinta kasvua ennakoidaan erilaisten puupohjaisten kasvualustojen, kuten kuidun ja kuoren, käytölle.

BioKas-hankkeen visiona on parvekkeella tai puutarhassa toimiva, turpeeton kasvatusratkaisu, jonka voi käytön jälkeen kompostoida tai laittaa sellaisenaan biojätteeseen. Olemme kehittäneet ja testanneet parin viime vuoden aikana lukuisia koealustoja metsäteollisuuden puupohjaisista sivuvirroista, mm. kuorihiekasta, kuitujakeesta ja -lietteestä sekä lietteiden mädätysjäännöksestä. Lisäksi olemme kokeilleet ruokohelpeä sekä pelletöitynä, rouhittuna että kompostoituna. Hankkeessa kehitetään erilaisista teollisuuden sivuvirroista myös suojaruukkua, jonka tehtävä on pitää kasvatusalusta koossa sekä olla kompostoitava ja ulkoasultaan käyttäjää miellyttävä.

Uuden kasvualustan kehittäminen ei ole helppoa hommaa. Pelkästään mekaanisesti käsitellyissä sivuvirroissa ravinnetalous nousee haasteeksi, sillä metsäteollisuudesta tulevan materiaalin emäksisyys ja kuitujen ja lietteiden lahoaminen kasvualustassa sitovat ravinteet tehokkaasti pois kasvien ulottuvilta. Lisäksi kasvualustan rakenteen tulee olla oikeanlainen; sen tulee pidättää riittävän hyvin vettä ja olla ilmava eikä se saa painua kasaan kasvukauden aikana. Metsäteollisuudessa syntyvilla kuitulietteillä ja erilaisilla kasvikuiduilla on kasvualustakäyttöä ajatellen paljon hyviä ominaisuuksia, mutta ne voivat myös mahdollisesti sisältää haitallisia ominaisuuksia, esimerkiksi raskasmetalleja, jotka rajoittavat niiden käyttöä.

Kasvualustoja koskee sama lainsäädäntö kuin lannoitevalmisteita eli lannoitteita, kalkitus- ja maanparannusaineita sekä mikrobivalmisteita. Maa- ja metsätalousministeriön asetus lannoitusvalmisteista mahdollistaa metsäteollisuudessa syntyneiden ravinne- ja kuitupitoisten sivuvirtojen hyödyntämisen lannoitevalmisteina tai niiden raaka-aineina. Lainsäädännön asettamat laatuvaatimukset varmistavat, että käytetään ainoastaan sellaisia jätteitä ja sivuvirtoja, joiden haitta-ainepitoisuudet ovat turvallisella tasolla.

Tällä hetkellä BioKas-hankkeessa on meneillään toinen kompostointikoe Biotalousinstituutin kuivuritilaan rakennetussa lämmitetyssä kompostorimoduulissa. Ensimmäiset kompostit laitettiin käyntiin toukokuussa 2018 kahden pikakompostorin voimin, syksyllä kompostoreita hankittiin kaksi lisää. Komposteihin on tehty yhdistelmiä sivuvirroista ja ruokohelpikuidusta. Kompostoinnilla pyritään eliminoimaan materiaaleissa mahdollisesti olevia kasvua estäviä tekijöitä, tasaamaan sivujakeissa esiintyvää vaihtelua ja saamaan ravinteet vapautumaan paremmin kasvien käyttöön. Tämän kuun aikana valmistuvat kompostoidut kasvualustat lähetetään Piikkiöön Lukelle kasvihuonekokeisiin, joissa niistä testataan kasvuominaisuudet, ravinnetalous ja rakenne kesällä petunian ja syksyllä kurkun kasvua seuraamalla. Sitä ennen tutkimme niistä Tarvaalassa mm. juurenpituusindeksin ja teemme kasvatuskokeen kiinankaalilla osana agrologin opinnäytetyötä.

Tähän mennessä olemme tehneet useita idätyskokeita sekä kompostoiduilla että tuoreilla kasvualustaseoksilla. Olemme kokeilleet erilaisia lannoitustasoja ja pH:n säätöä, testanneet biohiilen vaikutusta ravinnetalouteen, mitanneet vedenpidätyskykyä ja rakennetta. Viime kesänä Kankaan seudun kaupunkiviljelijät Jyväskylässä testasivat yhtä koekasvualustaa lavakaulusviljelyssä. Monia lupaavia kasvualustamateriaaleja on löytynyt, vaikka suurta läpimurtoa ei vielä ole tullut. Olemme oppineet, että kasvualustan kehittäminen kierrätysmateriaaleista ei ole kiireisen puuhaa ja siinä tulee ottaa huomioon lukemattomia asioita aina happamuudesta ja johtoluvusta vedenpidätyskykyyn, tiivistymiseen ja rakenteeseen. Luonnonlait pätevät kaupunkiviljelyssä aivan samalla tavalla kuin pellollakin.

BioKas-hanke on JAMKin ja Luken yhteinen hanke, jota rahoittavat EAKR, Maiju ja Yrjö Rikalan puutarhasäätiö, CP Kelco Oy sekä Metsä Group.

Tiina Siimekselä, projektipäällikkö, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Biotalousinstituutti