Säilörehukuormat puntariin – mitä hyötyä maitotilalle?

Tämä kesä on ollut ihanan normaali rehunurmien kannalta! Lämmin alkukesä, sopivasti sateita ja välillä viileämpiä päiviä ovat luoneet nurmille luontaiset olosuhteet kasvamiseen.

Nurmet ovat kehittyneet niin hyvin, että ensimmäistä satoa päästiin korjaamaan jo reilusti ennen juhannusta. Ensimmäiset maitotilat aloittivat rehunteon eteläisessä Keski-Suomessa ja Jyväskylän ympäristössä viikolla 23. Juhannusviikolla päästiin täyteen vauhtiin myös Saarijärven alueella.

Rehukuormat puntarin kautta

Pääsääntöisesti karjatilat arvioivat keräämänsä sadon määrän. Tarkkoja tietoja rehukuormien painoista ei ole ja siten myös rehuvarastojen määrät ovat arvioita. Kuormien painot ja sitä kautta korjatun rehun määrä kiinnostavat karjatiloja – siispä teimme kokeilun aiheesta ja lähdimme vaakojen kanssa maastoon keskelle kiivainta rehuntekoa.

Punnitsimme Saarijärvellä kolmen maitotilan rehukuormia kolmena päivänä juhannusviikolla. Ensin Koskenkylällä kahden tilan rehuja ja lopuksi Kalmarissa yhden tilan. Koskenkylällä punnituspaikka oli peltojen läheisyydessä, jossa tilojen rehuliikenne kulki sopivasti ristiin. Kalmarissa punnituspaikka oli rehukeskuksessa laakasiilojen vieressä.

Punnituksissa otettiin painot rehukuormista kaikilta akseleilta ja myös traktoreiden etu- ja taka-akselista. Paluuliikenteessä otettiin akseleiden tyhjäpainot yhden tai useamman kerran, sen mukaan kuinka monta kuormaa rehua kärryllä ajettiin. Saaduista tiedoista laskettiin yksinkertaisesti vähennyslaskulla kuormassa oleva tuorerehun paino.

Punnituksen tulokset ja hyödyt

Koskenkylällä toisen tilan korjuuketju oli Claas 920 ja noukinvaunu Strautmann Giga-Vitesse III+ (38 m3). Toisella tilalla tarkkuussilppuri ja rehua ajettiin eri kokoisilla rehuvaunuilla (25-35 m3). Kalmarissa tilan rehut korjattiin ajosilppuriketjulla ja rehun siirrossa pellolta seitsemällä erikokoisella rehuvaunulla.

Noukinvaunulla keskimääräinen rehukuorman paino oli lähes 15 200 kg. Suunnilleen tätä määrää kuorman koko on arvioitu olevan, mutta nyt punnitus vahvisti asian. Kuormakohtaiset luvut kiinnostavat myös, sillä eri pelloilta tulee eri kosteista rehua ja nurmien kasvu vaihtelee. Keskimääräisten kuormapainojen avulla voi karkeasti laskea siiloon viedyn rehun määrän. Se että ollaan oikealla tuhat-luvulla per kuorma, on jo hyvä tilanne.

Tarkkuussilppurilla korjattuna tuorerehukuormien keskipainot olivat reilut 8 400 kg. Paino vaihteli sen mukaan, minkä kokoinen kärry oli ja oliko rehu kuivempaa vai hieman märempää. Punnituksien isoin hyöty oli tarkka tieto, paljonko kuormien paino on missäkin kärryssä märällä rehulla ja kuivalla rehulla. ”Punnitus vahvisti arvion, paljonko säilöntäainetta tarvitaan rehuun. Kuormien painon perusteella voidaan laittaa sitä täsmämäärä eli 20-70 litraa per kärry. Aikaisemmin riittävä säilöntäaineen määrä tehtiin arvioimalla rehumäärä.”: kertoo toisen maitotilan rehunteosta vastaava Pekka Muittari. Tulevalla sisäruokintakaudella onkin nyt mielenkiintoista vertailla rehun säilönnällistä laatua edellisiin vuosiin. Eri kärryjen painoista myös tuli pieniä yllätyksiä. Pienen rehukärryn paino olikin sama kuin selvästi isomman kärryn. Pienessä kärryssä pohjapinta-ala kompensoituu korkeilla laidoilla ja ajettaessa rehu tiivistyy kärryyn nostaen myös kuutiopainoa.

Ajosilppurilla korjattu tuorerehukuorman keskipaino oli lähes 8 000 kg. Kuormapainojen vaihteluvälit selittyvät eri kokoisilla vaunuilla. Rehun kuiva-aine% oli 30 ja keskimäärin kyydissä oli siis 2 400 kg ka per kuorma. 16 mm silpun pituus ja kuiva rehu näkyivät tiivistyneinä kuormina. Pellolla kukkupäiseksi täytetty vaunu painui selvästi vajaaksi matkalla rehuvarastoon. Tilan yhden isännän mukaan: ”Kuormat olivat kevyemmät kuin osattiin arvata. Myös pitkillä siirtoajoilla kuivemman ja siten kevyemmän rehun siirto pelloilta vähensi huomattavasti polttoaineen kulutusta.” Siirtomatkan pidentyessä kannattaa kuljettaa kärryssä mahdollisimman vähän vettä. Ensimmäisen säilörehun satotaso 57 ha:lta alalta, mistä punnituksia tehtiin, oli 3 957 kg ka/ha. Ihan huippu alkukesä siis!

Rehukuormien punnituksien koko data:

Koneketju, punnitut kuormat, rehukuormien paino ja yhdistelmän kokonaispaino rehun kanssa.

Vaakojen kautta saatava data kertoo tarkkoina lukuina sen mitä arvuutellaan. Hyötyjä saavat monet rehun teossa mukana olevat toimijat: karjatiloja kiinnostaa paljonko rehua saadaan varastoon ja mitä kesimäärin kuorma painaa, koneiden omistajat saavat vertailutietoa koneen ilmoittamiin lukuihin eli kuinka hyvin ne pitävät paikkansa sekä kuljettajat esim. kuorman painon vaikutuksesta polttoaineen menekkiin ja paljonko on yhdistelmän kokonaismassa.

Punnitustulokset ja käytännön rehunteko ovat hyvä yhdistelmä, mistä saa monta mielenkiintoista asiaa esille ja ajatuksia nurmituotannon kehittämiseen.

Anne-Mari Malvisto, projektiasiantuntija, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Biotalousinstituutti

Jätä kommentti