Kesäterveiset European Bioeconomy Scene 2019 –konferenssista!

Kun suurin osa suomalaisista, ja kenties jo sinäkin, on heittäytynyt lomalle ja tyytyväisenä sujauttanut varvassandaalit jalkaansa, kokoontui noin 400 biotaloudesta innostunutta asiantuntijaa 42 eri maasta Helsinkiin 9. heinäkuuta 2019. Myös minä hyppäsin sateisena tiistaiaamuna edustushousuihini ja otin suunnan kohti Hotel Scandic Park Helsinkiä. Kyseessä oli European Bioeconomy Scene 2019 –konferenssi, jonka Maa- ja metsätalousministeriö järjesti yhdessä Euroopan komission kanssa osana Suomen EU-puheenjohtajakautta.

Vaikka Suomi ei tuona heinäkuisena tiistaina näyttänyt aurinkoisinta puoltaan ulkomaalaisille vieraillemme, saimme siitäkin huolimatta kuulla Suomi-hehkutusta kerta toisensa jälkeen esiintyjien viitatessa koulutuksemme laatuun sekä Suomen vahvaan asemaan biotalouden edelläkävijänä. Nämä vahvuudet nivoutuivat hienosti yhteen jo heti konferenssin lähtökuopissa, kun tilaisuuden juontajana toiminut Yleisradion journalisti Kirsi Heikel saatteli lavalle avauspuheenvuoron pitäjän, EU komission varapuheenjohtaja Jyrki Kataisen. Heikel kertoi heidän kummankin olevan kotoisin Siilinjärveltä, noin 20 000 asukkaan kunnasta Pohjois-Savossa, joka näyttää upeasti esimerkkiä aloittamalla tänä syksynä biotalouden opetuksen yläkoululaisille. Tämä oli mieltäni ilahduttava uutinen ja näkisinkin, että bio- ja kiertotalouden opettamista olisi lisättävä kaikilla koulutusasteilla niin meillä kuin muuallakin Euroopassa, jotta biotalousstrategioissa kirjatut ja tämänkin päivän aikana esiin nostetut tavoitteet voidaan aidosti saavuttaa.

Megatrendit ajavat muutosta

Päivän aikana puhuttiin paljon siirtymävaiheesta kohti kestävää yhdyskuntaa ja siitä, mitä se vaatii. Puhetta oli niin työpaikkojen luomisesta maaseudulle, investointien saamisesta tutkimus ja kehitystyöhön kuin digitalisaatiostakin. Tutkimus ja kehitystyötä biotalousalalla on jo paljon, mutta Euroopan komission biotalousjohtaja John Bellin mukaan siihen tarvittaisiin edelleen rohkeita avauksia ja riskinottoa – uskallusta tutkia ja kokeilla.

”Biotaloutta on harjoitettava ekologisesti kestävästi ja sitä varten on selvitettävä biotalousratkaisujen elinkaari- ja ympäristövaikutukset”, kertoi Giovanni De Santi Euroopan yhteisestä tutkimuskeskuksesta.

Erityisesti katseet tulisi kohdistaa kiertobiotalouteen sekä tekoälyyn, jotka Kataisen mukaan ovat tulevia megatrendejä. Hän painotti, että Euroopan unionin tulisi ottaa edelläkävijän rooli megatrendien luomisessa ja eteenpäin viemisessä globaalien haasteiden ratkaisemiseksi. Vaikkakin Suomi-hehkutus saattoi olla hieman ylitsepursuavaa, on minun silti todettava, että kelläpä muulla kuin Suomella olisi nyt ainutlaatuinen mahdollisuus toimia tämän junan veturina. Osaamistahan meiltä kyllä löytyy ja tulevaisuudessa vieläkin enemmän, kun nyt alakoulussa koodauksen aloittaneet koululaiset tulevat työikään. Koodaustaitojen merkitys perusopetuksessa tulevaisuuden työpaikkojen kannalta on jo ymmärretty – olisiko seuraavaksi vuorossa kiertobiotaloustaidot?

Olemmeko me valmiita yhden maapallon kokoiseen elämäntapaan?

Vastaus on kyllä. Kuten Bell sanoi, meillä on tieto, meillä on ymmärrys ja meillä on keinot korjata elämäntapamme ekologian asettamissa rajoissa.

Suurimmaksi haasteeksi nostettiin kuitenkin tavallisten kansalaisten, kuluttajien, osallistaminen muutokseen. Saksan biotalousneuvoston Christine Langin mukaan ihmiset haluavat muutosta ja suhtautuvat biopohjaisiin tuotteisiin myönteisesti, mutta tämä ei kuitenkaan näy heidän kulutuskäyttäytymisessään. Kuluttaja on enemmän kiinnostunut terveellisyysnäkökulmasta kuin ympäristöstä. Tosin nämähän on helppo yhdistää ja usein kuluttajat valitsevat biopohjaisia tuotteita juurikin siksi, että ne mielletään myös terveyden kannalta paremmiksi vaihtoehdoiksi.

Langin mukaan ihmiset haluavat kantaa vastuuta, mutta ne eivät halua tehdä sitä yksin: vastuu tulisi jakaa niin viranomaisten, yritysten kuin kuluttajien kesken. Moni kaipaa viranomaisilta selkeitä linjanvetoja ja sääntelyä. Moni voi varmasti samaistua siihen, että tällä hetkellä kuluttaja usein tuntee olevansa erilaisten suositusten, ohjeiden, merkintöjen ja vaihtoehtojen viidakossa, jossa on vaikea hahmottaa, miten pitäisi toimia, jos haluaa toimia kestävästi kaikki kestävän kehityksen osa-alueet huomioiden (ekologinen, sosiaalinen, kulttuurinen ja taloudellinen kestävyys). Tämän korjaaminen vaatisi hallituksilta johdonmukaista ohjausta, mutta myös selkeää ja ymmärrettävää viestintää.

Miten biotaloudesta oikein tulisi viestiä?

Päivän aikana tuntui selvältä, että kiinnostus biotalouteen niin valtioiden, yritysten kuin kuluttajien keskuudessa on korkea ja nyt on oikea aika lähteä rohkeasti rakentamaan uusia ratkaisuja kestävämpään, yhden maapallon kokoiseen elämäntapaan. Viestinnän merkitys muutoksen eteenpäin viemisessä on selvä. Mitä jäin itse päivän aikana kuitenkin kaipaamaan, oli yhteisen viestin selkeyttäminen: Miten meidän tulisi viestiä biotaloudesta? Mikä on se viesti, jota todella haluamme jakaa?

Jokaisella lienee oma näkemyksensä viestistä riippuen, mistä he tulevat. Jokaisella on myös oma käsityksensä biotaloudesta ja nuo käsitykset voivat olla hyvinkin pinttyneitä. Yksi ajattelee, että biotalous on vain ja ainoastaan bioenergian tuotantoa, toinen ajattelee sen olevan metsänhoitoa ja kolmas jotain ihan muuta. Näiden käsitysten murtaminen ja ymmärryksen avartaminen on tärkeää, jotta voimme saavuttaa EU:n biotalousstrategiassakin mainitut tavoitteet kuten työpaikkojen lisäämisen, etenkin maaseudulle. Käsitystä biotalouden työpaikoista on päivitettävä. Siihen on myös tuotava mukaan ajatus kiertotaloudesta ja digitalisaatiosta. Ehkäpä meidän tulisikin siirtyä puhumaan kiertobiotaloudesta pelkän biotalouden sijaan?

Eväät reppuun ja kesälaitumille!

Päivä oli erittäin antoisa herätellen paljon ajatuksia. Nämä ajatukset lähtevät nyt yhdessä tämän naisen myötä kesälaitumille ottamaan itselleen tilaa elää ja kasvaa. Lomien jälkeen nuo ajatukset ovat toivon mukaan ehtineet kypsyä konkreettisiksi ideoiksi siitä, miten me lähdemme BLOOM-projektissamme toteuttamaan biotalousviestintää entistä paremmin. Näitä ja tulevia mietteitä voit lueskella projektin sivuilta: bloom-bioeconomy.eu
Ja suosittelen ehdottomasti osallistumaan myös Tulevaisuuden biotalous –seminaariimme 4.9.2019 – saatat vaikka muuttaa käsitystäsi biotaloudesta!

Aurinkoista kesää!

Aino Voutilainen, projektiasiantuntija, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Biotalousinstituutti / BLOOM-hanke