Voidaanko oikeanlaisella viestinnällä lievittää ilmastoahdistusta ja siitä aiheutuvaa stressiä?

Vuoden mittaan mediassa on puhuttu useampaankin otteeseen ilmastoahdistuksesta, jota yhä suurempi osa ihmisistä, mutta etenkin nuorista kokee. Joillekin stressi ilmaston tilasta voi näyttäytyä motivaationa vaikuttaa ja tehdä ilmastoystävällisiä tekoja omassa arjessaan. Toisille stressi voi olla jopa lamaannuttavaa syöden heidän motivaatiotaan ja uskoaan tulevaisuuteen.

Törmäsimme asiaan myös BLOOM-projektissa järjestäessämme työpajoja paikallisille vaikuttajille, jotka työskentelevät alalla tai ovat muuten kiinnostuneita biotalouden tai kestävän kehityksen edistämisestä. Työpajoja järjestettiin osana BLOOMin pohjoisen yhteistyöverkoston toimintaa niin Suomessa kuin Ruotsissa. Sidosryhmämme olivat samaa mieltä siitä, että nuoret ja erityisesti nuoret naiset ovat hyvin huolestuneita ympäristön tilasta.

Ilmiötä ilmentää hyvin myös se, että toukokuussa Jyväskylässä järjestettyyn kestävän kehityksen nuorisotyöpajamme saapui ainoastaan naispuolisia nuorison edustajia. Oli selvää, että he olivat hyvin tietoisia ympäristön tilasta ja globaalit ympäristöongelmat, kuten ilmastonmuutos, huolestuttivat heitä. Työpajan lomassa käydyissä keskusteluissa kävi ilmi, että he haluaisivat tehdä kestävämpiä valintoja arjessaan, mutta kokivat sen toisinaan hyvin haastavaksi ja turhauttavaksi johtuen hajanaisesta ja toisinaan myös ristiriitaisesta tiedosta, jota eri viestintäkanavat ovat pullollaan.

Kestävien valintojen tekeminen voi osoittautua haasteelliseksi kenelle tahansa sillä kestävä kehitys ja sen toteuttaminen on itseasiassa varsin moniulotteinen aihe: jotta tuote, prosessi tai palvelu on todellakin kestävän kehityksen periaatteiden mukainen, tulee sen täyttää kestävyyden kriteerit paitsi ekologisesti niin myös sosiaalisesti, kulttuurillisesti ja taloudellisesti. Ja siitäkin huolimatta, että nämä kaikki kriteerit täyttyisivät, on kestävyyden määrittelyssä silti epävarmuutta, sillä nuo kriteerit voivat vaihdella hyvinkin laajalla skaalalla tuottajasta tai palveluntarjoajasta riippuen. Jos eri tuotteiden välillä on käytetty erilaisia kriteerejä ja mittareita kestävyyden määrittelyyn, on tuotteiden vertailu erittäin hankalaa tai jopa mahdotonta. Tämän pulman ratkaisemista varten on kehitetty erilaisia ympäristömerkkejä ja –sertifikaatteja, jotka takaavat sen, että merkin saanut tuote tai palvelu täyttää tietyt kriteerit. Kuulostaa siis ratkaisulta! Paitsi että erilaisia ympäristömerkkejä ja –sertifikaattejakin alkaa olla maailma pullollaan ja niistä jokaisella on omat tapansa määritellä kestävyyttä ja kukin keskittyy vain tiettyyn kestävyyden osa-alueeseen. Eli vertailu ja priorisointi eri merkkienkin välillä on vaikeaa. Ei siis ihme, että kuka tahansa kuluttaja ja etenkin itsenäistymisen kynnyksellä oleva nuori on hämillään ja voi toisinaan tuntea jopa riittämättömyyttä omien vaikutuskeinojensa suhteen.

Oikeita vastauksia ei ole saatavilla

”Tee niin ja näin niin maailma pelastuu.”

Ihmiset kaipaavat suoria ja selkeitä ohjeita, miten he voisivat toimia oikein globaalien ongelmien ratkaisemiseksi, mutta valitettavasti oikeita vastauksia ei ole saatavilla. Maailma ei ole yksinkertainen.

Tämä kävi ilmi myös BLOOM-projektissa järjestämissämme työpajoissa ja etenkin työskennellessämme nuorten kanssa. Tulimme siihen tulokseen, että oikeiden vastausten etsimisen sijaan tärkeintä on kannustaa nuoria kriittiseen ajatteluun tarjoamalla heille monipuolista, eri näkökulmat huomioon ottavaa ja todennettuun tietoon perustuvaa informaatiota sekä luomalla tilaa avoimelle keskustelulle. Tämä antaa heille parhaat eväät omien vaikutustensa arvioimiseksi useammasta eri näkökulmasta.

Kuten kaikesta muustakin, on kestävästä kehityksestä ja erityisesti biotaloudesta tärkeää jakaa tutkittuun tietoon perustuvaa tietoa. Termi ”biotalous” voi monelle olla edelleen varsin tuntematon ja toisille voimakkaitakin tunteita herättävä, joten tärkeää on myös viestiä siitä neutraaliin sävyyn oikean viestin eteenpäin viemiseksi.

Uskomme, että nuorten ihmisten luottamus tulevaisuuteen on mahdollista palauttaa jakamalla asianmukaista informaatiota, tuomalla esiin erilaisia tapoja vaikuttaa sekä tarjoamalla heille mahdollisuuden osallistua kestävän kehityksen työhön.

Toivomme myös ihmisten löytävän BLOOM-projektin sekä monet muut vastaavanlaiset hankkeet ja aloitteet, jotka luovat kansalaisille mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa – niin paikallisesti kuin kansainvälisesti!

Haluatko tulla mukaan?

Me haluamme lisätä nuorien tietoisuutta ja kiinnostusta biotalouteen sekä sen tulevaisuuden mahdollisuuksiin. Tavoitteenamme on myös tuoda Biotalous ja metsäsektori osaksi ilmastokeskustelua. Jos haluat tulla mukaan suunnittelemaan toimintaamme tai vain antaa ideasi, ota rohkeasti yhteyttä projektiasiantuntija Aino Voutilaiseen tai projektipäällikkö Kirsi Knuuttilaan!

Sähköpostit ovat muotoa etunimi.sukunimi@jamk.fi

Projektiasiantuntija Aino Voutilainen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Biotalousinstituutti