Apua, mistä löytyy vessa?

Vain pienellä osalla ghanalaisista on asianmukainen käymälä. Eteenkin maaseudulla sanitaatiotilanne on kurja. Perinteisesti asioidaan puskassa tai kuoppakäymälässä. Puskassa käynnillä on omat vaaransa, mutta myös syvät ja sortuilevat kuoppakäymälät ovat vaarallisia. Joskus jopa lapsia tipahtaa ulosteen sekaan kuoppaan. Kuoppakäymälät saastuttavat helposti myös pohjavedet ja talousvesikaivot. Puutteelliset hygieniaolosuhteet aiheuttavat sairauksia. Vesivessa ei ole hyvä ratkaisu, kun putken päästä puuttuu jätevedenpuhdistus ja puhdasta talousvettä ei ole vessan huuhtomiseen haaskattavaksi.

Tänä keväänä käynnistettiin nelivuotinen kestävän sanitaation kehityshanke ghanalaisten hätää helpottamaan. Hankkeen toimet tehdään asukasmäärältään Tampereen kokoisessa Ho:n kunnassa, joka sijaitsee noin 150 kilometriä sisämaahan pääkaupungista Accrasta. Rahoitus saadaan Suomen ulkoministeriöltä. Hanke on jatkumoa Lahden kaupungin, LAMKin ja Ho:n kunnan pitkäaikaiselle yhteistyölle. Anna Aalto toi hankeidean meille LAMKista mukanaan. Nykyisessä hankkeessa on mukana JAMKin Biotalousinsituutin lisäksi LAMK ja käymäläseura Huussi ry.

Mitä sitten on kestävä sanitaatio? Sanitaatio on kestävää, kun ulosteita ja virtsaa ei jätetä tai ohjata maahan, vaan ne saadaan takaisin ravinnekiertoon. Käymälöissä on käsienpesumahdollisuus. Käymälät ovat siistejä ja huollettuja eikä niistä aiheudu saastumisvaaraa pohjaveteen, talousvesikaivoihin eikä maaperään.

Toukokuussa hankehenkilöstö teki projektin käynnistämismatkan Ho:n kuntaan. Tutustuimme paikallisiin yhteistyökumppaneihin sekä aikaisempien hankkeiden aikana rakennettuihin virtsan erotteleviin kuivakäymälöihin kylissä ja kouluissa. Lyhyessä ajassa näimme vain muutaman kylän ja koulun tilanteen, mutta paikkakunnalle jääneet opiskelijat Riikka ja Sara kartoittivat kolmen kuukauden aikana kaikki 15 kylää ja 7 koulua, joihin oli hankerahoituksella rakennettu kuivakäymälät.

Kylissä käymälät olivat kotitalouksien omia käymälöitä, joihin oli hankerahoituksella rakennettu vain perustus vuoden 2018 aikana. Kotitalouksien piti itse rakentaa käymälään seinät ja katto. Peruskartoituksen aikana selvisi, että 56 käymälästä 26 oli kesken, 7 oli valmis, mutta ei otettu käyttöön ja 23 oli käytössä. Asukkaiden vastaukset siihen, miksi käymälää ei oltu rakennettu loppuun, olivat moninaiset. Esille nousivat rahanpuute, terveysongelmat tai yksinkertaisesti laiskuus. Syyt, miksi jo rakennettua käymälää ei oltu otettu käyttöön, olivat hämmästyttäviä. Syinä olivat mm. ajanpuute opettaa perhettä käyttämään käymälää, halu käytettä ensi kuoppakäymälä loppuun tai se, että malli ei ole sopiva naisille istuimen suunnittelusta johtuen. He, jotka olivat ottaneet käymälän käyttöön, olivat tyytyväisiä, eivätkä mistään hinnasta siirtyisi tekemään tarpeitaan puskassa tai kuoppakäymälässä.

Ensimmäisen kartoituskierroksien jälkeen harjoittelijat tekivät kuukauden päästä uuden kartoituskäynnin. Ilahduttavasti 9 uutta käymälää oli rakennettu valmiiksi, mutta vain yksi käymälän käyttäjä oli tullut lisää. Väistämättä tulee pohdittua, miksi uusia käymälöitä ei oteta käyttöön. Yhtenä syynä on, ettei totuttuja tapoja ole helppo muuttaa ja ajatus uuteen siirtymisestä tuntuu oudolle. Onhan virtsan erotteleva kuivakäymäläteknologia ja kompostointi alueella vielä uusi juttu. Hankkeen aikana kyläläisiä tukevat Ho:n kunnan ympäristöterveys- ja maatalousviranomaiset, joiden tarjoama pitkäjänteinen ja käytännönläheinen koulutus sekä kannustus ovat tarpeen, jotta vessat saadaan valmiiksi ja käyttöön. Toivottavasti jo ensi vuonna näemme parempia tuloksia ja lisää tyytyväisiä kuivakäymälän käyttäjiä.

Koulujen käymälöiden tilanne oli hyvin vaihteleva. Osassa kouluista käymälät olivat siistejä, hajuttomia ja niiden käytössä ja huollossa ei ole ollut ongelmia. Toisaalta oli kouluja, joiden käymälät olivat epäsiistejä ja huonosti hoidettuja. Ainakin yhden epäsiistin koulukäymälän tilanne parani huomattavasti ensimmäisen kartoituskäynnin jälkeen. Oppilaiden ja koulun henkilökunnan opastuksella on suuri merkitys. Se, että koulussa on käymälä, on tyttöjen koulunkäynnin kannalta oleellista. Käymälä antaa mahdollisuuden käydä koulua myös kuukautisten aikana.

Sanitaatiotietouden edistämisen lisäksi JAMKin Biotalousinstituutin rooli on edistää virtsan ja kompostin turvallista ja tehokasta käyttöä lannoitteena paikallisen maatalouden ja omavaraisviljelyn tuottavuuden parantamiseksi. Kaupallisista lannoitteista on Ghanassa pulaa ja ne ovat kalliita maaseudun asukkaille. Hankkeen aikana kuivakäymälähankkeen hyödynsaajat perustavat kyliin ja kouluille peltodemonstraatioita, joissa virtsalannoitteen ja kompostin käytön vaikutuksia tuodaan esille ja havainnoidaan lähiyhteisöiden viljelijöille.

Hanke jatkuu ainakin seuraavat neljä vuotta yhteystyössä paikallisten yhteystyökumppaneiden (Ho:n kunta, maatalousministeriö, Ho Technical University, Voltan alueen vesi- ja sanitaatiovirasto ja ympäristöterveysviranomaisten korkeakoulu School of Hygiene)  kanssa. Hankeasiantuntijat Huussi ry:ltä, JAMK:sta ja LAMK:sta valvovat hankkeen etenemistä ja kouluttavat paikallista toimijaverkostoa kahdesti vuodessa. Lisäksi vuosittain järjestetään kolmen kuukauden harjoittelujakso, jonne osallistuu JAMK:n agrologiopiskelijoiden lisäksi ympäristöteknologian ja muotoilun opiskelijoita Lahdesta.

Tavoitteet ovat haastavat: saada kaikille Ho:n asukkaille kestävä sanitaatio vuoteen 2030 mennessä. Tässä hankkeemme ei toki ole yksin, vaan tavoitteena on yhdistää laajoja investointi- ja kehitysohjelmia Ghanan maaseudulla ja kaupungeissa. Meidän roolimme on tukea sopivien ja kestävien sanitaatioratkaisujen kehittämistä paikallisiin olosuhteisiin sekä kouluttaa viranomaisia ja sidosryhmiä. Hanke vahvistaa yhteistyötä maatalousviranomaisten, ympäristöterveysviranomaisten, korkeakoulujen sekä tutkijoiden välillä luoden verkoston, joka voi tehokkaasti edistää kuivakäymäläteknologiaa ja tukea paikallisia käyttäjiä, rakentajia ja viljelijöitä.

Projektiasiantuntija Tuija Manerus, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Biotalousinstituutti

Jätä kommentti