Suomalaiset ammattikorkeakoulut siirtyvät kohti kiertotaloutta – niin myös EU

Syys-lokakuun vaihteessa astelin jälleen Finlandiatalolle, jossa olin viimeksi vieraillut neljä kuukautta sitten vastaavassa Sitran järjestämässä tapahtumassa. Tällä kertaa kyseessä oli Euroopan kiertotalouspäivät (the European Days for Sustainable Circular Economy), joka järjestettiin osana Suomen EU:n puheenjohtajuuskautta. Tapahtumalla pyrittiin edistämään vähähiilistä kiertotaloutta tukien samalla Suomen puheenjohtajuuskaudelle laaditun ohjelman tavoitetta vahvistaa EU:n asemaa globaalina ilmastojohtajana.

Saavuin hyvissä ajoin paikalle pystyttämään hankeposteriani. Talolla oli vielä melko hiljaista, mutta kauaa ei minun tarvinnut yksin posterini kanssa puhkua, kun sain jo auttavan käsiparin seurakseni. Kevyt puheensorina levisi tilaan ja tunnin kuluessa Finlandiatalo täyttyi niin tutkijoista, TKI-asiantuntijoista, yritysten edustajista, sijoittajista kuin julkisen sektorin toimijoista ja heitä kaikkia yhdisti sama intressi: kiertotalous.

Kuva: Aino Voutilainen

Tapahtuma koostui kolmesta rinnakkaisesta konferenssista:

  • Circular Economy 2019
  • Manufuture 2019
  • Sustainable Innovation 2019

Osallistuin itse kiertotalouskonferenssiin ja ilokseni näin paikalla paitsi paljon uusia niin myös monia tuttuja kasvoja. Kaiken kaikkiaan tapahtuma kokosi 800 osallistujaa 40 maasta yhteen jakamaan kokemuksiaan ja etsimään uusia käytänteitä kiertotalouden jalkauttamiseksi käytäntöön sekä systeemisen muutoksen vauhdittamiseksi kohti kestävää ja vähähiilistä yhteiskuntaa.

JAMK edistää kiertotalouden opetusta ammattikorkeakouluissa

Projektiasiantuntija Aino Voutilainen JAMK:sta esittelemässä KiertotalousAMK-posteria. Kuva: Katariina Torvinen

Jyväskylän ammattikorkeakoulu on mukana edistämässä kiertotaloutta ja sen opettamista ammattikorkeakouluissa. Kyseessä on 19 suomalaista ammattikorkeakoulua yhdistävä Kiertotalousosaamista ammattikorkeakouluihin –hanke, jota koordinoi Lapin amk. Hankkeessa kehitetään kiertotalousopetusta ammattikorkeakouluissa luomalla kiertotalouden opetusmateriaaleja ja tunnistamalla soveltuvia opetusmenetelmiä, lisäämällä ammattikorkeakoulujen keskinäistä sekä yritysten välistä yhteistyötä kiertotalouden opetukseen soveltuvien oppimisympäristöjen hyödyntämisessä sekä luomalla suuntaviivoja ammattikorkeakoulujen ympäristötyölle.

Kiertotaloushankkeessa tehty työ sai kiertotalouspäivillä näkyvyyttä, sillä olin JAMKin edustajana paikalla esittelemässä hankkeemme posteria. Tapahtuman vierailijoilla oli mahdollisuus tutustua hankkeeseen ja sen tavoitteisiin sekä työhön, jota JAMKssa on hankkeen puitteissa jo tehty.

Kävijöitä posterialueella soljui tasaisena virtana. Ideoita vaihtui niin eri aiheiden sisällyttämisestä hankkeessa tuotettaviin opetusmateriaaleihin eli ”nuggetteihin” kuin kestävän kehityksen ja kiertotalouden opettamisen sisällyttämisestä perus- ja korkeakouluopetukseen eri maissa.

Systeemistä muutosta ja todellisia vaikutuksia

Kiertotalouskonferenssissa oli esillä paljon tuttua asiaa kiertotaloudesta ja sen tarpeellisuudesta globaaleihin haasteisiin tarttumiseksi ja vähähiiliseen yhteiskuntaan siirtymiseksi. Erityisen ilahduttavaa oli kuulla niin tapahtuman otsikossa kuin puheissakin painotus kestävästä kiertotaloudesta, sillä valitettavasti kaikki ratkaisut eivät hyvistä tarkoitusperistään huolimatta välttämättä aina ole kestävän kehityksen mukaisia.

Hyvän esimerkin tähän keskusteluun toi Euroopan komissiossa toimiva Pavel Misiga, joka herätteli yleisöä pohdinnallaan, ovatko useiden kaupunkien katukuvaan viimevuosina ilmestyneet sähköpotkulaudat todella edistäneet vähähiilistä liikkumista kannustaen autoilijoita sähkölautojen päälle vai ovatko ne pikemminkin lisänneet liikkumisen hiilipäästöjä, kun muutoin jalan kulkevat ihmiset taittavatkin nyt matkansa sähköisesti.

Sen sijaan, että muutoksessa mentäisiin kiertotalous edellä, tulisi pikemminkin mennä vaikutukset edellä. Huolellista harkintaa ja kriittistä tarkastelua tarvitaan erilaisten kiertotalousratkaisujen vaikutusten arvioimisessa ja niiden käytön edistämisessä.

Todellisten vaikutusten arvioinnin lisäksi puhujat peräänkuuluttivat systeemisen muutoksen tärkeyttä. Heidän mukaansa kaikki yhteiskunnan kerrokset läpileikkaava, koko systeemiä koskeva muutos on välttämätöntä kestävään ja kiertotalouden mukaiseen yhteiskuntaan siirtymiseksi.

Kuva Hans Bruyninckxin esityksestä liittyen keskeisimpiin systeemeihin, joissa muutoksen on tapahduttava.

Aiheesta puhui muun muassa Hans Bruyninckx Euroopan ympäristökeskuksesta. Hänen mukaansa systeeminen muutos on välttämätöntä niin energia-, liikenne- kuin ruokajärjestelmissä. Myös monet muut puhujat toivat esiin viestiä, että ilman systeemistä muutosta yhteiskunnan toiminnassa ja muutosta ajattelu- ja toimintatavoissa, kiertotalous jää pinnalliseksi ja irralliseksi toimenpiteeksi eikä se pysty saavuttamaan sille asetettuja odotuksia.

Kiertotalouden edelläkävijä

Finlandiatalolla on aina ilo vierailla paitsi loistavien puitteidensa puolesta niin myös erinomaisen sijaintinsa takia. Finlandiatalo on vain parin jalan heilautuksen päässä rautatieasemalta ja sitä ympäröivät loistava paikallisliikenteen verkosto sekä ympäri kaupunkia luikerteleva polkupyöräbaana. Nyt kun Töölönlahden ympäristökin hehkui monenkirjavassa syysvärissään, en keksisi parempaa paikkaa, missä kiertotalouteen ja vähähiilisyyteen keskittyvää tapahtumaa voisi järjestää.

Suomi painottaa EU:n puheenjohtajana, että EU:n täytyy nostaa profiiliaan globaalina ilmastojohtajana ja jälleen tämänkin tapahtuman jälkeen uskon vahvasti, että viestimme kuullaan. Suomella on hyvät edellytykset johtaa muutosta omalla esimerkillään, sillä niitähän maamme on pullollaan – koulutuksesta lähtien.

Kuva: Aino Voutilainen

Projektiasiantuntija Aino Voutilainen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Biotalousinstituutti

Jätä kommentti