Potkua alueelliseen lammastalouteen
Jyväskylän ammattikorkeakoulun luotsaama ja yhdessä ProAgria Etelä-Pohjanmaan kanssa Keski-Suomen ja Etelä-Pohjanmaan alueella toteuttama Lammastalouden tuotannontekijät (LaTu) -koulutushanke on lähtenyt vauhdikkaasti käyntiin. Hanke aloitti toimintansa lokakuun alussa ja joulukuun alkuun mennessä on pidetty aloituskoulutukset sekä Keski-Suomessa että Etelä-Pohjanmaalla, sekä aloitettu lampaiden ruokintaan keskittyvä pienryhmä Keski-Suomessa. Etelä-Pohjanmaan ruokintapienryhmä aloittaa vuoden 2020 alussa.
Koulutuksissa on ollut hyvin osallistujia sekä paikan päällä että verkossa. Laajasta hankealueesta johtuen koulutuspäiviin tarjotaan mahdollisuus osallistua myös etäyhteydellä, jolloin koulutukset ovat koko hankealueen lampureiden hyödynnettävissä. Kaiken kaikkiaan hankkeen ympärillä on ollut positiivinen alkupöhinä ja koulutuksista kiinnostuneita lampureita on ollut mukavasti.
Lammastuotannon haasteena heikko kannattavuus
Hankkeen tavoitteena on kehittää hankealueen lammastuotannon kilpailukykyä koulutuksen keinoin. Edellisestä lammastalouden koulutushankkeesta alueella ehti vierähtää kymmenisen vuotta. Viime vuosina lammastilojen määrä alueella on kasvanut ja koulutukselle nähtiin olevan tarvetta. Uudet lampurit ovat usein maallemuuttajia tai tuotantosuunnan vaihtajia. Joskus taas tuotanto lähtee kehittymään muutaman kesälampaan pidosta. Jotta lammastaloudesta tulisi työpaikka, toiminnan tulee olla suunniteltua, tehokasta ja kannattavaa.
Lammastilojen kannattavuudessa on edelleen parantamisen varaa. Lampaan lihan hinta on alhainen ja markkinat toimivat huonosti. Menekissä ja tarjonnassa esiintyy kausivaihtelua, eikä tuotanto vastaa tasaisesti kysyntään. Välillä teurastamoille kertyy ruuhkaa ja karitsat jumittuvat tiloille. Pahimmassa tapauksessa venyvät teurasruuhkat aiheuttavat merkittävän hinnan laskun, jos karitsat ehtivät täyttämään vuoden ennen teurastusta. Lisäksi eläinten pidempi ruokinta-aika aiheuttaa ylimääräisiä kustannuksia. Monet tilat myyvätkin tuottamansa lihan suoraan kuluttajille, mutta sekin vaatii markkinointiosaamista ja myös ylimääräistä työtä. Näihin haasteisiin LaTu-hanke pyrkii vastaamaan kouluttamalla lampureita lampaiden ruokinnan ja hoidon lisäksi myös peltoviljelyn ja talouden hallinnan osalta.
Lammastalous tarjoaa monipuolisia mahdollisuuksia
Lammas sopii märehtijänä hyvin nurmialueiden maataloustuotantoon. Lisäksi lammas on hyvä maisemanhoitaja, mikä auttaa perinnebiotooppien ja luonnon monimuotoisuuden ylläpitämisessä. Lammas sopii loistavasti myös luomutuotantoon. Lammas tarjoaa paljon erilaisia tuotteiden ja palveluiden kehittämisen mahdollisuuksia villan, lihan ja maidon sekä sosiaalisen merkityksen, kuten Green Care -toiminnan kautta.
Juuri julkaistun tutkimuksen mukaan lähes miljoona suomalaista miettii vakavasti maallemuuttoa. Nähtävillä on pientilojen trendi ja lammas onkin yksi vaihtoehto pientilojen toimintaan ja kehittämiseen. Monipuoliset mahdollisuudet tuovat maaseudulle elinvoimaa. Näiden mahdollisuuksien hyödyntämiseen tarvitaan koulutusta niin tuotantotoiminnasta, taloudesta kuin markkinoinnistakin.
Lampurin oma hyvinvointi on myös tärkeää
Lampurin oma hyvinvointi parantaa myös eläinten hyvinvointia. Kun lampuri voi hyvin, hän jaksaa huolehtia eläimistään ja kiinnittää paremmin huomiota niiden terveydentilaan ja käyttäytymiseen. Hyvinvoiva lampuri on myös kiinnostunut työstään ja sitä kautta innokkaampi kehittämään sekä eläinten hyvinvointia että tilan taloudellista tulosta parantavia ratkaisuja.
Lampurin hyvinvointi onkin LaTu-hankkeessa mukana yhtenä teemana. Koulutuksiin pyritään sisällyttämään esimerkiksi hyvinvointiluentoja ja taukojumppaa. Koulutuksia järjestetään esimerkiksi kylpylöissä, jolloin koulutuksen jälkeen lampuri voi jäädä vielä huolehtimaan omasta hyvinvoinnistaan kylpylässä rentoutuen. Koulutuksissa ja pienryhmissä verkostoituminen ja vertaistuen saaminen parantavat lampurin henkistä hyvinvointia. Samanhenkisen porukan kanssa keskustellessa huomaa, että ei olekaan yksin ongelmien kanssa ja viisaat päät yhteen lyömällä ongelmiin syntyy myös ratkaisuja. Koko lammasketju hyötyy yhteistyöverkostojen ja toiminnan kehittämisestä.
Lähteet:
Siirilä, M. 2019. Lampaanlihan tuotanto vaikeuksissa – tuhansien lampaiden teurasruuhka rasittaa tuottajia. Artikkeli Ylen verkkosivuill 1.2.2019.. Viitattu 17.12.2019. https://yle.fi/uutiset/3-10619900.
Vainio, A. 2019. Lähes miljoona suomalaista miettii vakavasti maallemuuttoa – yrittäjistäkin lähes kolmasosa. Artikkeli Maaseudun tulevaisuuden verkkosivuilla 16.12.2019. Viitattu 17.12.2019. https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/artikkeli-1.764349.
Marianne Niinikoski, Projektipäällikkö, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Biotalousinstituutti