Kiinnostus erikoiskasveihin alkoi opiskeluvuosina

Saarijärven Tarvaalassa on koulutettu agrologeja vuodesta 1988, ensin opistotasolla Tarvaalan maatalousoppilaitoksen toimesta. Vuodesta 1999 alkaen Jyväskylän ammattikorkeakoulu on vastannut agrologi (AMK) koulutuksesta.

Tässä sarjassa tutustutaan muutamiin Tarvaalan alumneihin, ja heidän uratarinoihinsa. Millainen agrologi sinusta tuli, Esa Siitari?

Lähdin opiskelemaan Tarvaalaan maitotilataustalta bioenergiayrittäjyys tavoitteenani. Toisen vuoden kohdalla etsin uutta suuntaa. Mainiot yritys- ja kasviopintojen lehtorit esittivät hyviä ohjaavia kysymyksiä maatalouden kehityssuunnista, minkä pohjalta kiinnostuin erikoiskasvituotannosta. Muuten ehdin opiskellessani touhuta uudelleen perustamassamme koulutusalajärjestössä jonka nimesimme TARMOksi, AMK-agrologiopiskelijat ry:ssä, JAMKOssa eri rooleissa ja STTK-opiskelijoiden johtoryhmässä.

Tein opinnäytetyöni toiminnallisia viherseiniä valmistavalle yritykselle, aiheesta yrttien vesiviljely vertikaalisesti heidän viherseinässään. Yritimme saada heidän päätuotteestaan tekemäni kotitarhuri-spinoffin Pohjois-Amerikan markkinoille joukkorahoituksella, mutta kuvio kaatui. Kesti kuusi vuotta, ennen kuin vastaavat tuotteet menivät läpi joukkorahoitusalustoissa – olimme vain aikaamme edellä!

Monen onnekkaan yhteensattuman ja vuosien kovan työn noste ei lopulta kantanut odotetusti, jolloin möksähdin toviksi. Palasin vuoden kuluttua työelämään lomituspalveluohjaajan sijaiseksi. Vaikka toimistotyö ja pilkunviilaus eivät lopulta viehättäneet sen kummemmin, huomasin tulevani hyvin toimeen maatalousyrittäjien kanssa. Tästä havainnosta oli hyötyä myöhemmin, kun Yrttipaja halusi rekrytoida minut viljelykonsultiksi.

Lomituspalvelun jälkeen tein erilaisia määräaikaisia pestejä mm. viherseinäfirmalle tuotekehityksen ja kasvitutkimuksen parissa, ja olin kerran vähällä lähteä mesimarjan vertikaaliviljelijäksi. Töiden lomassa ystäväni pyysi keksimään jotain käyttöä sukunsa omistuksessa olevalle, vuosikymmeniä sitten kylmenneelle maatilalle. Erilaisten kokeilujen jälkeen aloimme tuottaa luomupiparminttua. Meillä ei ollut juuri kalustoa tai pääomaa, joten teimme työt pääasiassa käsin tai improvisoimalla. Mönkijän perään kiinnitetyllä yksisiipisellä hevosauralla ja rullakarhilla voi valmistella raivion pelloksi kateviljelykuntoon, jos on aikaa ja hyvä porukka.

Luomuviljelymme asiakas Yrttipaja kannusti meitä laajentamaan muun muassa luonnonkeruutoimintaan. Kokeilimme viime kesänä luonnonkeruutoimintaa ja laajennamme sitä tulevana kautena palkatulla työvoimalla.

Nyt toimin Yrttipajan viljelykonsulttina, tehtävänäni on toimia linkkinä yrityksen tarpeiden ja tuottajien tavoitteiden välillä. Keskitymme pelkästään luonnonmukaisesti tuotettuihin ja kerättyihin materiaaleihin, sillä niillä on enemmän vientipotentiaalia kuin tavanomaisella tuotannolla. Suomen kokoiset markkinat on pian täytetty, minkä jälkeen laajennamme vientiin. Puhtaan, kestävästi tuotetun ja laadultaan erinomaisen luomuyrtin tulevaisuudennäkymät ovat erinomaiset.

Maataloudella on nyt ja tulevaisuudessa monia haasteita. Toisaalta japanilaista sanontaa mukaillen, et löydä kovin kummoista merimiestä tyyneltä mereltä. Tarvaalassa opin, ettei mitään saa valmiina ja usein hyvääkin tarkoittavat tienviitat osoittavat harhaan. Biotalouskampuksen kirjastossa satuin Bertalan Galambosin teosten äärelle – siitä hetkestä alkoi kehityskulku jonka myötä uskon puutarhamaisen, erikoiskasveja sivu- tai päätoimisesti tuottavan maatilan olevan yksi lähitulevaisuuden menestyviä tuotantomalleja useiden muiden lomassa. Erikoiskasvien viljelyyn tarkoitettu konekanta on olematonta Suomessa, mutta sitä voidaan tuoda ulkomailta tai rakentaa itse.

Millainen agrologi minusta tuli? Ensisijaisesti minua kiinnostaa toimiminen saman arvomaailman jakavien ihmisten kanssa kehityspainotteisesti. Tarvaalassa opiskelin arvosanoista välittämättä ja keskittyen mielenkiintoisiin asioihin. Opiskeluvuodet antoivatkin paljon sellaista, mitä ei mitata arvosanoilla. Se henkinen pääoma on kantanut eteenpäin ja tekemään uusia avauksia paremman huomisen vuoksi. Seuraavaksi minua kiinnostaa low-tech akvaponiikka, kasvutunnelit ja regeneratiivinen maatalous. Toivotan sinulle, nykyinen tai tuleva agrologiopiskelija, voitokkaita opiskeluvuosia.

Esa Siitari, viljelykonsultti, Yrttipaja / Nordic Herbs Oy