Lampureiden verkostot ja osaaminen vahvistuvat etänäkin
LaTu-hankkeen ensimmäinen vuosi on nyt takana ja millainen vuosi se onkaan ollut! Ehdimme järjestää viime syksynä hankkeen alussa kaksi koulutuspäivää ja juuri vetää läpi ruokinnan alueelliset pienryhmät Keski-Suomessa ja Etelä-Pohjanmaalla, kun koronapandemia iski ja Suomi laitettiin kiinni. Onneksi olimme kevään karitsointikauteen muutenkin suunnitelleet vain webinaareja, joten siirtyminen verkkokoulutuksiin kävi ketterästi.
Etämoodin myötä kokeilimmekin kevään säilörehukoulutuksen yhteydessä uudenlaista toteutusmallia, jossa osa etäkoulutuksesta vietiin käytännön ympäristöön pellolle. Palaute toteutustavasta oli pelkästään positiivista ja rohkaisi meitä jatkamaan samalla tiellä myös syksyn jalostuspäivän toteutuksessa. Kesällä pääsimme jo kerran kokoontumaan ja näkemään toisiamme alueellisten nurmipienryhmien parissa ja syksyllä toteutimme kaksi koulutuspäivää hybridimallilla, mutta nyt olemme taas siirtyneet verkon puolelle, ehkä jopa kevääseen asti.
Verkkokoulutuksissa on toki omat hyvät puolensa. Kiireen keskellä lampurin on helppo osallistua koulutuksiin kotoa käsin. Tuvasta ehtii lounas- tai kahvitauolla käydä tarkistamassa eläinten voinnin ja älypuhelimella koulutusta voi hyvin kuunnella vaikkapa lampolatöiden lomassa. Nykyisin lähes jokaisen taskusta löytyykin riittävät välineet etäkoulutuksiin osallistumiseen. Mikäli omat digitaidot epäilyttävät, saa hankkeelta apua ja tukea etäyhteyskuvioiden opetteluun ja yhteyksiä voidaan tarvittaessa testata ennakkoon ennen koulutuksen alkua. Koulutuksista on myös saatavilla tallenteita, joita on helppo katsoa jälkikäteen.
Hankkeella on kuusi koulutusteemaa: ruokinta, peltoviljely, talous, lampaan hyvinvointi, jalostus sekä muut lammastalouden tuotteet ja lampurin hyvinvointi. Kaikkiin teemoihin liittyen olemme järjestäneet koulutusta ensimmäisen toimintavuotemme aikana. Talousasiat kulkevat läpileikkaavana myös kaikissa muissa koulutusteemoissa. Selkeästi kiinnostavimpia ovat olleet eläinten hoitoon liittyvät koulutusaiheet. Hyvin tärkeä osa kannattavaa lammastuotantoa ovat myös peltoviljely ja talousasiat. Kannustaisinkin lampureita tarttumaan myös näihin koulutusaiheisiin aktiivisesti. Jotta koulutuksemme palvelisi lampureita ja täyttäisi heidän tiedonjanonsa ja -tarpeensa, meidän tulisi herkällä korvalla kuunnella heidän toiveitaan koulutusaiheiden suhteen. Olemmekin valmistelemassa koulutusaihekyselyä ja toiveita koulutusaiheista saa myös esittää suoraan meille hankkeessa toimiville.
Harmittavasti emme koronan takia päässeet toteuttamaan syksylle suunniteltua Ruotsin opintomatkaa ja sen tilalle suunniteltu kotimaanopintomatka jäi myös toteuttamatta, koska emme lopulta halunneet ottaa turhia riskejä koronaan liittyen. Meillä on vielä vuosi toiminta-aikaa jäljellä.
Toivon kovin, että koronatilanne viimeistään keväällä hellittäisi ja pääsisimme tutustumaan länsinaapurimme lammastalouteen. Ulkomaanmatka on usein koulutushankkeen suola. Matkan aikana nähdään ja opitaan monenlaista, voidaan miettiä parannuksia oman lampolan arkeen ja verkostoidutaan, unohtamatta rentoutumista lampurikaverin kanssa. Kun ollaan useampi päivä yhdessä reissussa, tulee myös purettua kaverille omia huolia ja haasteita, saatua vertaistukea sekä hankittua uusia tuttavuuksia ja tiivistettyä yhteistyötä toisten lampureiden kanssa. Usein innostus omaan tekemiseen kasvaa, kun käy vähän katsomassa, miten hommia muualla tehdään. Reissu on myös hyvä irtiotto omasta lampola-arjesta ja vaikuttaa siten myös lampurin omaan hyvinvointiin.
Jotain positiivistakin tässä erikoisessa ja vaikeassa koronavuodessa on lammasalalle ollut. Suoramyyjät kertovat kysynnän lisääntyneen huomattavasti ja onpa tihkunut huhuja, että teurashinnatkin olisivat ensi vuonna nousemassa. Myös kotimainen villa on kovassa nosteessa ja villan hinnoittelussa on tapahtunut parannusta.
Näiden kuulumisten myötä toivotan rauhallista ja rentouttavaa joulua sekä parempaa uutta vuotta 2021!
Marianne Niinikoski, projektipäällikkö, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Biotalousinstituutti
Kirjoittaja on Lammastalouden tuotannontekijät -hankkeen projektipäällikkö.
Lammastalouden tuotannontekijät -hanketta rahoittavat Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto sekä Keski-Suomen ELY-keskus ja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus.