”Synteettistä ruokaa tullaan totta kai syömään tulevaisuudessa.”

Tästä Winston Churchillin vuonna 1931 lausumasta, kauas katsovasta kommentista Lauri Reuter muistutti meitä esityksessään Ikuinen satokausi -tapahtumassa 25.9.2020. Esityksessään ruoantuotannon murroksesta ja biotekniikasta, Reuter toi esiin tosiasiat ilmastonmuutoksesta ja sen haasteista ruoantuotantoon sekä ruokajärjestelmän osuudesta esimerkiksi päästöihin.

Ruokajärjestelmä siis tuottaa 20 – 30% kasvihuonepäästöistä, jotka aiheuttavat sään ääri-ilmiöitä ja makean veden puutetta, jotka taas tekevät ruoantuotannon onnistumisesta nykyisillä viljelymenetelmillä epävarmaa: katovuodet lisääntyvät. Samaan aikaan rikkain 10% väestöstä tuottaa puolet maapallon päästöistä ja kun maapallon väestö kasvaa, tarvitaan 60% enemmän ruokaa vuonna 2050 muuttuvassa ympäristössä. Haastava yhtälö nykymenetelmillä, tarvitaan siis uusia ratkaisuja.

Kaikki ratkaisut eivät edes ole uusia, esimerkiksi fermentaatio. Mikrobeja on käytetty muuttamaan asioita toisiksi kauan. Kuten olut: mikrobit muuttavat sokerit maltaista alkoholiksi ja aromeiksi. Mäntän sellutehtaalla tuotettiin 1970-luvulta 1990-luvulle täysin suljetuissa olosuhteissa metsäteollisuuden sivuvirroista pekiloa, hyvin proteiinipitoista sientä, joka kerättiin talteen ja käytettiin sekä rehuna että syötettiin sotilaille ja vangeille. Pekilo-makkaraa, hieman erikoisen makuista, mutta aivan kelvollista ihmisravintoa. Sitten selluteollisuuden prosessit muuttuivat, jätesivuvirtoja ei enää muodostunut vaan ne poltettiin, ja pekilon kasvatus loppui. VTT:llä on kokeiltu kananmunan tuotantoa ilman kanaa, ja maailmalla myydään jäätelöä, joka on valmistettu oikeasta maidosta ilman lehmää.

Biotekniikka ei ole enää scifiä, vaan todellinen mahdollisuus. Se tosin tarvitsee paljon energiaa, ja uusiutuvien energiantuotantomuotojen kehittyessä mahdollistuu ruoantuotannon sijoittaminen olosuhteisiin, joissa se ei muutoin olisi mahdollista. Ruoantuotanto voidaan irtikytkeä ilmasta, pellosta ja eläimistä. Ja mikä parasta, teknologia ei ole maun vihollinen. Oikeasti maukasta ruokaa ilman eläintä.

Virpi Reinikainen, agrologiopiskelija (YAMK), Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Biotalousinstituutti

Jätä kommentti