Pellolta peltoon – Kestävällä sanitaatiolla ravinteet hyötykäyttöön

Pellolta pöytään on tutuksi tullut käsite, mutta jos tarkemmin ajattelee, niin tämähän ei ole vielä kiertotaloutta. Kierto ei sulkeudu. Kun ihmisperäiset ravinteet saadaan takaisin peltoon, voidaan jo puhua kiertotaloudesta. Kierto saadaan onnistumaan mm. virtsan erottelevilla kompostoivilla kuivakäymälöillä, joita voidaan kutsua myös ”lannoitetehtaiksi”. Ghanan kestävän kehityksen sanitaatiohankkeen yhtenä tavoitteena onkin arvokkaiden ihmisperäisten ravinteiden kerääminen talteen ja hyödyntäminen peltoviljelyssä. Kierrätyslannoitteiden turvallisuus varmistetaan pitkällä kompostoitumisajalla ja virtsan vanhentamisella.

Kuva: ihmisperäinen ravinnekierto
Ihmisperäinen ravinnekierto, A Series of Educational Manuals on Ecological Sanitation and Hygiene, Käymäläseura Huussi ry

Kierrätyslannoitteita testataan Hon teknillisen yliopiston koeviljelmillä

Ghanan kestävän kehityksen sanitaatiohankkeessa, #ODF2030, tiedotetaan käymäläkompostin ja virtsan hyödyntämismahdollisuuksista lannoitekäytössä kampanjoin ja esimerkin voimin. Konkreettisena esimerkkinä ovat peltodemonstraatiot, joissa viljelijät näkevät hyödyt omin silmin ja he saavat tietoa kierrätyslannoitteiden turvallisesta käytöstä. Peltodemonstratiot ja -testaukset toteutetaan Hon teknillisen yliopiston (HTU) kampuksen tutkimuspelloilla ja toimia johtaa Dr. Kenneth Egbadzor HTUsta. Ghanan eteläisissä osissa, jossa Ho sijaitsee, on kaksi viljelykautta, jolloin saadaan sadetta ja voidaan viljellä. Pääviljelykausi (major season) on maaliskuusta heinäkuuhun ja pienempi viljelykausi (minor season) syyskuusta lokakuuhun. Peltotestauksia tehtiin viime vuonna molempina kausina ja viljelykasviksi valittiin maissi. Pääviljelykaudella kärsittiin kuivuudesta ja koska kastelua ei oltu järjestetty, testaukset eivät onnistuneet. Syksyllä yritettiin uudelleen, sadettakin saatiinkin sopivasti ja niinpä testit onnistuivat.

Peltokokeissa testattiin viiden hybridijalostetun maissilajin (Opeaburoo, Similenu, Kunjor-wari, Suhundo ja Timtim) kasvattamista virtsalannoitteella.  Virtsa saatiin kouluilta, mutta sitä ei ollut aivan suunniteltua määrää, koska koulut suljettiin maaliskuussa koronapandemian takia. Onneksi viljelykokeet eivät kuitenkaan jääneet virtsasta kiinni ja ne saatiin toteutettua.

Miten peltokokeet tehtiin?

Noin 70 m x 25 m suuruinen koepelto kynnettiin, äestettiin ja pellon ravinnepitoisuudet analysoitiin. Tämän jälkeen pelto jaettiin lohkoihin, jotka jaettiin edelleen alalohkoihin ja nimettiin pintalannoituksen mukaan: kontrolli, epäorgaaninen lannoite (ammoniumsulfaatti) ja orgaaninen lannoite (ihmisperäinen virtsa). Jokaiselle testattavalle maissilajikkeelle tehtiin kolme alalohkoa. Rinnakkaisia testauksia tehtiin myös kolme eli testilohkoja oli yhteensä 45 kpl.

Maissinsiemenet kylvettiin syyskuussa. Jokaiselle testilohkolle kylvettiin siemenet 180 kasville. Kylvökuoppaan laitettiin 2 – 3 maissinsiementä, jotka itämisen jälkeen harvennettiin yhteen. Noin kahden viikon jälkeen kylvämisestä tehtiin peruslannoitus NPK-lannoitteella, jota lisättiin 5 grammaa kasvia kohti. Kastelussa ei tarvinnut turvautua keinokasteluun, vaan kaikki kasteluvesi saatiin sateena.

Rikkaruohojen ja hyönteisten torjunta-aineita jouduttiin käyttämään. Hyönteisten torjuntaa tehdään erityisesti ”armeijamatoa” (fall armyworm, Spodoptera frugiperda) vastaan. Armeijamato on Afrikassa vieraslaji, joka on rantautunut noin 4 vuotta sitten Amerikasta todennäköisesti rahtikuljetusten mukana. YLE on kirjoittanut yökkösestä ja siitä koituvasta uhasta sadolle https://yle.fi/uutiset/3-9443967 (6.2.2017).

Pintalannoitus tehtiin 30 vuorokauden jälkeen kylvöstä. Kontrollikasville ei lisätty lannoitetta, epäorgaanista lannoitetta (ammoniumsulfaatti) lisättiin 5 grammaa ja orgaanista lannoitetta (ihmisperäistä virtsaa) lisättiin 200 millilitraa kasvia kohden. Kun kylvöstä oli kulunut 80 päivää, oli sadonkorjuun aika. Eri lohkoilla ja erilaisilla lannoitteilla kasvatetut kasvit ja maissilajikkeet kerättiin erilleen. Niistä tutkittiin selviytyneiden kasvien lukumäärä, maissitähkien määrä, jyvärivien ja jyvien määrät tähkässä, 1000 jyvän paino, sadon määrä ja tuottavuusluku.

Maissi kasvoi virtsan voimalla

Tutkimuksessa saadun sadon määrä oli kontrollikasvilla 2,35 tonnia/ha, ammoniumsulfaattilannoitetulla 2,84 tonnia/ha ja virtsalannoitetulla 2,97 tonnia/ha.  Verrattaessa eri lannoitustyyppejä virtsalannoitus lisäsi maissisatoa noin 26 % ja ammoniumsulfaatti 21 % kontrollitasoon verrattuna. Tuloksista voidaankin todeta, että virtsa on erinomainen lannoite. Viime vuoden keskimääräinen maissisato Ghanassa oli 1,7 tonnia/ha. Eri lajikkeilla oli myös eroja ja parhaimmat sadot antoivat Suhundo ja Timtim yli 3 tonnia/ha. Tutkimuksessa kävi myös ilmi, että satomäärää kasvattava tekijä on ennemmin jyvien määrä kuin niiden paino.

Tietoa jaetaan maanviljelijöille

Marraskuun viimeisenä päivänä järjestettiin peltodemonstraatiopäivä, johon oli kutsuttu Ghanan maatalousministeriön edustaja, alueellisia maanviljelyjohtajia, sidosryhmäläisiä ja paikallisia maanviljelijöitä. Puheiden lisäksi vierailijat saivat tietoa virtsalannoitteen ja käymäläkompostin turvallisesta käytöstä ja hyödyistä viljelyssä. Kaikilla viljelijöillä ei ole varaa keinolannoitteisiin, joten ihmisperäiset lannoitteet ovat tärkeä lisä turvaamassa ruoantuotantoa.

Kuva: Prof K Ofori Dr J Akuaku and KF Egbadzor peltodemonstraatiopäivässä 30.11.2020
Professori K. Ofori, Dr J. Akuaku ja KF Egbadzor peltodemonstraatiopäivässä 30.11.2020.

Tällä kertaa testattiin virtsan käyttöä, mutta seuraavalla viljelykaudella on tarkoitus testata viljelyä myös kypsällä kompostilla ilman keinolannoitteita. Koronapandemian takia agrologiopiskelijaa ei voida vielä tänä vuonna lähettää paikanpäälle, mutta toiveena on, että opiskelija voisi suorittaa harjoittelun etänä. Toivottavasti ensi vuonna tilanne normalisoituu ja harjoitteluun taas pääsee. Kiinnostuitko?

Tuija Manerus, projektipäällikkö, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Biotalousinstituutti

Jätä kommentti