Kurkistus hanketyön kulisseihin
Kehittämishanke, tutkimushanke, investointihanke, tiedonvälityshanke, koulutushanke… Miksi hankemuotoja on niin monenlaisia? Onko niistä oikeasti hyötyä? Hanketyö näyttäytyy monelle byrokraattisena toimistotyönä, jonka tulokset voivat jäädä pienen piirin tietoon tai vaikuttaa hankalasti sovellettavilta. Keitä hanketyöhön oikein osallistuu? Ketkä siitä hyötyvät? Miten hankkeiden suunnitteluun ja toteutukseen voi vaikuttaa?
Tule mukaan kurkistamaan JAMK:n Biotalousinstituutin toteuttamien maatalouteen liittyvien koulutushankkeiden kulissien taakse!
Miksi hanketyötä?
JAMK Biotalousinstituutin hankkeiden taustalla on suurelta osin maatalouden ja muiden biotalouden osa-alueiden yrittäjien osaamisen päivittäminen ja yritystoiminnan kehittäminen eri tavoin. Hankkeiden tavoitteena on palvella alalla jo toimivien tarpeita esimerkiksi tarjoten mahdollisuuksia jatkuvaan oppimiseen sekä liiketoiminnan kehittämiseen ja tutkimukseen. Ne eivät siis kohdistu perustutkintojen (esim. agrologi AMK tai agrologi YAMK) toteuttamiseen.
Hankkeiden kautta syntyy uutta tutkimustietoa, jalkautuu toimialalle tietoa ja käytäntöjä sekä rakentuu vuorovaikutusta ja verkostoja alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti. Toki myös hanketoimijoiden oman osaamisen kehittymistä tapahtuu monilla asiantuntemuksen osa-alueilla. Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto tukee EU:n maaseudun kehittämistä koskevaa politiikkaa. Tätä varten se rahoittaa maaseutualueiden kehittämisohjelmia kaikilla alueilla unionin jäsenvaltioissa (Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto 2020) – siis myös täällä Keski-Suomessa. Ja onneksi niin! Suoria hyödyn saajia ovat erityisesti PK-yritykset ja -yrittäjät, myös maatalouden parissa toimivat.
Mitä yhteistä on hankkeella ja rallikisalla?
Hanke on aina oma projekti ja yksi kokonaisuus. Sillä on selkeä alku ja loppu. Hankkeen aloitus on kuin ralliauto erikoiskokeen alussa. Mitä lähemmäksi lähtöviiva ja ruutulipun heilahdus tulee, sitä enemmän innostus lisääntyy. Erikoiskokeen lähdössä moottorin (ja toisinaan myös kuljettajan) kierrokset nousevat ja tunnelma sähköistyy. Ruutulipun heilahduksen jälkeen nostetaan kytkin salamannopeasti ylös ja ralliauto ruopii hetken paikoillaan, kunnes ampaisee liikkeelle ja nopean kiihdytyksen jälkeen katoaa ensimmäiseen mutkaan…
Samoin hankkeen aloitus on mahdollisuus uuteen. Aloituspäivä on kuin lähtöviiva, mistä innokkaasti päästään aloittamaan toiminta yhdessä yrittäjien kanssa. Erikoiskokeella ralliauto kulkee tavoitteellisesti mutka ja kurvi kerrallaan kohti maalia. Vaikka eteen voi tulla yllättäviä tilanteita, esim. auto poikkeaa ojan puolella tai risteys menee pitkäksi, matka jatkuu yleensä aina sata lasissa ja kaasu pohjassa. Hankkeessa ”erikoiskoe” kohti maalia on ajallisesti pisin vaihe (jopa vuosia) ja täynnä monenlaisia mielenkiintoisia asioita – tapahtumapäiviä, koulutuksia, opintomatkoja, kokeiluita, tapaamisia, selvityksiä, raportointia, palavereja jne. Ja vaikka matka on mukava ja vauhti viehättää, odottaa kuitenkin myös sitä maalilinjaa.
Rallissa kello kertoo, miten erikoiskoe meni ja millä taktiikalla lähdetään seuraavalle. Yksittäisen erikoiskokeen pohja-ajan ajaminen on huippujuttu, mutta vasta kaikkien erikoiskokeiden jälkeen nähdään, kuka voitti ja miten kisa kokonaisuutena meni. Jälkipohdinnoissa voidaan tehdä syvempi analyysi onnistumisista, oppimisesta ja mitä parannettavaa jää seuraavaan kisaan. Vastaavasti hankkeessa tulokset nähdään kokonaisuutena lopussa: mitä hyötyjä yrittäjät saivat, mitkä olivat onnistuneita asioita ja mitä viedään eteenpäin seuraavassa hankkeessa – ja mitä ei kannata tehdä jatkossa.
Ketkä osallistuvat hankkeiden rakentamiseen?
Maatalouden alkutuotantoon liittyvät hankeideat ovat usein nousseet suoraan yrittäjäkentän tarpeista ja ideoista. Yrittäjien keskinäiset keskustelut esim. opintomatkoilla ja koulutustilaisuuksissa ovat olleet alkusysäys monelle idealle ja ajatukselle. Ei ole järkevää suunnitella hanketta, jolle ei ole tunnistettu tarvetta. Rahoitusohjelmissa on pystyttävä osoittamaan hankkeen tarpeellisuus ja toimenpiteiden sopivuus tarpeiden ratkaisuina.
Hankemuoto ohjaa, miten osallistuvat tahot ovat mukana hankevalmistelussa. Yritysten osallistaminen valmisteluun on suorempaa esimerkiksi yritysryhmähankkeiden suunnittelussa, kun taas esimerkiksi tutkimushankkeiden osalta yritysten rooli on enemmän loppukäyttäjänäkökulmassa ja mahdollisuuksissa hyödyntää hankkeen tuloksia.
Suunnittelussa kuullaan sidosryhmiä (toteuttajat, osatoteuttajat, osallistujat, loppukäyttäjät…) eri tavoin ja niiden välinen yhteistyö ja vuorovaikutus ovat suuressa osassa toteuttamiskelpoisen hankesuunnitelman muotoilussa. Ennen kuin hanke alkaa, on se vaatinut useita kymmeniä (joskus satoja) tunteja ajatusten vaihtoa toimijoiden kanssa, neuvotteluja yhteisistä päämääristä sekä ideointia ja erityisesti hankesuunnitelman kirjoittamista ja rahoitusehtojen opiskelua.
Kirjallinen hankesuunnitelma on koko toteuttamisen ydin ja asettaa rajat tekemiselle. Hyvä hankesuunnitelma on kuin rallifanin täydellisen kisaviikonlopun toteutussuunnitelma. Eli tiedetään matkan lähtöpiste (koti), välitapahtumapisteet viikonlopun aikana sekä sunnuntaina päätepiste (toivottavasti päästään takaisin kotiin). Koko viikonlopun ajoreitit suunnitellaan hyvissä ajoin – päätetään miten ja minne kannattaa suunnistaa sekä missä on parhaat katselupaikat. Koska kohteisiin on useita reittivalintoja, mietitään ruuhkattomat tiet ja eväiden ostopaikat. Tosin vasta matkalla nähdään, onko suunnitelma täydellinen vai ei. Kaikkia ruuhkia tai muita yllätyksiä ei voi aina tietää ennakolta.
Samoin hankkeessa tiedetään lähtö ja matka kohti tavoitteita pyritään menemään ennakkosuunnitelman mukaan. Yllätykset kuuluvat myös hanke-elämään ja sopiva joustaminen varmistaa tavoitteeseen pääsyn. Parissa vuodessa maatilayrittäjien tiedon tarve ja toimintaympäristö voivat muuttua ennalta-arvaamattomasti. Nämä pitäisi osata ennakoida jo suunnitteluvaiheessa niin hyvin kuin mahdollista. Toiveena olisi siksi kristallipallo, josta voisi katsoa maatalouden tulevaisuuden näkymät ja muita yhteiskunnallisia muutoksia 10 vuotta eteenpäin…
Miten palaute vaikuttaa?
Hankesuunnitelmaan muotoillaan usein pääteemat, joiden mukaisesti esimerkiksi koulutushanketta lähdetään toteuttamaan. Koulutushankkeita toteutetaan muun muassa pienryhmämuotoisina, jolloin pienryhmien sisältöjä voidaan suunnitellun teeman sisällä tarkentaa osallistujien tarpeita parhaiten vastaaviksi. Myös opintomatkojen ja erillisten tapahtuma- ja koulutuspäivien teemoissa ja tilakohteiden valinnassa toteutusta tehdään yrittäjien palautteiden ja toiveiden pohjalta.
Menestyvä keskisuomalainen nautakarjatila (MEKA) -hankkeessa (2016-2019) tehtiin yhteensä 43 opintomatkaa, järjestettiin 48 pienryhmää ja 62 tapahtumapäivää. Kaikki koulutukset ja opintomatkat suunniteltiin yrittäjien tarpeiden, toiveiden ja ideoiden pohjalta. Osallistujina oli kaikkiaan 410 yrittäjää ja heistä jokainen oli keskimäärin 5 kokonaista päivää koulutuksissa. Esimerkiksi erään osallistujan ideasta suunniteltiin hyvinvointia lisäävä opintomatka Ahvenanmaalle, jossa kaksi päivää liikuttiin pyörillä ja vierailtiin mm. maitotilalla.
Hankkeen toteutuksen edetessä työskentelystä kerättävä palaute auttaa kehittämään toimintaa hyviksi koettujen ja toimivien muotojen mukaisesti jo hankkeen toteutusaikana.
Työntekijän näkökulmasta hanketyö on hyvin vaihtelevaa, kuten tästä projektipäällikön Facebook-päivityksestä (30.8.2016) voi päätellä: ”Hankevetäjän työssä riittää vaihtelua ja erilaisia ympäristöjä. Viime viikolla pihatoissa maidontuottajien kanssa, tänään puolestaan toimistolla ohjausryhmän kokouksessa, huomenna Kalajoella oppia omaan ohtaan hakemassa. Iltapäivällä on luvassa hankkeen hallinnoinnin asioiden lisäksi uusien ideoiden, toiveiden ja tarpeiden läpikäyntiä keskisuomalaisten maidon- ja naudanlihantuottajien, jalostavan teollisuuden edustajien, edunvalvonnan toimijoiden ja koulutus- sekä neuvontaorganisaatioiden osaajien kesken.”
Miten hankkeet hyödyttävät yrittäjää ja muita tahoja?
Hankkeiden ajatellaan usein olevan kertaluontoisia sprinttejä, joista ei niiden päättymisen jälkeen juuri saada hyötyä. Todellisuudessa ne pyritään linkittämään toisiinsa, jolloin saadaan pitemmälle ajalle tiettyjen teemojen ympärille isompi kokonaisuus. Maatalousala on laaja ja moninainen, joten mahdollisuuksia on paljon.
Koulutushankkeiden vahvuutena on niiden kerryttämän osaamisen ja uusien ideoiden sovellettavuus yrityksen toiminnan kehittämiseen. Sovellettavuuden kannalta onkin olennaista, että käsiteltävät aiheet koskettavat omaa toimintaa ja aiheita on mahdollista pohtia monipuolisesti asiantuntijan ja vertaisten kanssa hyviä käytäntöjä hakien. Käytäntöön viety toiminta pääsee kehittämään toimialaa verkostoissa tapahtuvan tiedonjaon ja vertaisvuorovaikutuksen keinoin.
Osallistujan näkökulmasta epäsuorempaa tulosten ja oppien hyödyntämistä tapahtuu uusien ja rinnakkaisten hankkeiden toimintatapoja kehitettäessä, kun toimiviksi todettuja käytäntöjä jaetaan toteuttajien kesken. Osallistujalle toimintatapojen vieminen laajempaan käyttöön näyttäytyy toteuttajan toiminnan kehittymisenä. Vaikka hanketoiminta ei olekaan tarkoitettu tutkintokoulutuksen kehittämiseen, tapahtuu osaamisen ja kokemusten vaihtoa puolin ja toisin, mikä rikastuttaa käytäntöjä molemmilla tahoilla. Esimerkiksi MataDigi-hankkeessa tuotiin tutkintokoulutuksessa pitkään käytettyjä verkkovälitteisen opetuksen menetelmiä kokeiluun hanketoiminnan kautta tapahtuvan tiedonvälityksen muotojen kehittämiseksi. Näitä olivat mm. etäosallistuminen verkkokokouksen avulla ja videochat.
Hankkeissa tuotetut sisällöt ja muut tulokset ovat julkisella rahalla toteutettuina myös avoimesti tarjolla, jolloin niitä voivat hyödyntää eri toimijat, kuten koulutus, neuvonta, yritystoiminta ja yhteiskunnan muut toimijat. Hankkeiden välistä keskustelua ja toiminnan avoimuutta yleisöön päin onkin hyvä tuoda näkyvämmäksi, jotta tulokset saataisiin laajempaan käyttöön ja niiden pohjalta kehitettyä uusia sovelluskohteita.
Lähteet:
Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto. 2020. European comission -verkkosivut. (Viitattu 29.6.2020) https://ec.europa.eu/regional_policy/fi/policy/what/glossary/e/european-agricultural-fund-for-rural-development
Projektipäällikkö Anne-Mari Malvisto ja projektiasiantuntija Anna-Stina Kuula, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Biotalousinstituutti