Hakkerit palaavat verkkoon – innovaatiotapahtumia korona-aikana
Biobord-verkoston tuloksia, osa 4/5.
Hackathonit ovat yksi tapa ratkoa haasteita porukassa. Hackathon sana tulee englanninkielisestä sanasta hack, joka tarkoittaa ratkomista. Tämän innovaatiotapahtuman juuret ovat syvällä IT-maailmassa, jossa on tavallista ratkoa teknisiä haasteita kilpailuhenkisesti tiiviissä porukoissa, ja tietyssä aikaraamissa. Tänä päivänä hackathonit ovat löytäneet tiensä monille toimialoille, sillä nykymaailma vaatii jatkuvaa muuntautumista eli uuden innovointia. Hackathonit ovat löytäneet tiensä myös biotalouden alalle, sillä ala on yhdistelmä useita perinteisiä luonnonvara-aloja ja teknologiaa, liiketoimintaa sekä kansainvälisiä haasteita. Tämä synnyttää pakostikin tarvetta luoville ratkaisuille. Tässä artikkelissa jaamme kokemuksiamme biotalouden innovaatiotapahtumista, erityisesti hackathoneista, niin Suomesta kuin ulkomailtakin. Erityisen kiinnostavia kokemuksista tekee se, että kokemusten ajankohta pohjautuu aikaan, jolloin olimme kaikki lukittuneita kotitoimistoihimme ja etäverkkoihin.
JAMK Biotalousinstituutin toimesta toteutettiin neljä erilaista hackathonia kevään 2021 aikana, kaksi kansallisesti BioPaavo-hankkeen toimesta (TurveHackathon ja SiparilaHackathon) ja kaksi kansainvälisesti (Food Hack by Biobord & Forest Hack by Biobord) ConnectedByBiobord-hankkeen toimesta. Kestävät biotalousinnovaatiot olivat molempien lopputuloksia, vaikkakin prosessit erosivat toisistaan paljon. Yhteistä molemmille oli täysi verkkototeutus.
Verkossa vai paikan päällä?
Verkkototeutus mahdollistaa monia asioita, mutta sillä on myös rajoittavat puolensa. Positiivisia puolia ovat muun muassa osallistujien laaja maantieteellinen sijoittuminen. Verkon kautta yritykset voivat liittyä mukaan vaikkapa ruotsalaisten järjestämään innovaatiotapahtumaan, ja saada siitä mukaansa uusia kansainvälisiä kontakteja, inspiraatiota ja uutta alan tietoa. Vaikka verkkomuotoisessa tapahtumassa sosiaalinen vuorovaikutus jää perinteistä kevyemmäksi, ovat osallistujat saaneet muodostettua uusia omaa liiketoimintaansa edistäviä yrityskontakteja ja yhteistyökuvioita.
Helposti ajatellaan, että verkossa järjestettävä tapahtuma olisi järjestelyiltään kevyempi kuin fyysinen tapahtuma. Verkkotapahtumat ovat kuitenkin täynnä pieniä yksityiskohtia, jotka kaikki ovat usein yhden järjestäjän hallussa. Lisäksi verkkotapahtumilla ei ole vielä tänä päivänä samaa arvoa kuin perinteisillä tapahtumilla. Useimmiten fyysiseen tapahtumaan ilmoittautuneet henkilöt myös osallistuvat itse tapahtumaan, kun taas verkkotapahtumissa on tavallista, että tapahtumiin ilmoittaudutaan herkästi, mutta paikalle ei välttämättä saavuta. Tämä pakottaa verkkototeutuksessa hyviin joustaviin järjestelyihin, esim. ryhmäjaon kanssa.
Myös aikataulutus on hieman haastavampaa verkossa, sillä odottamattomiin yllätyksiin olisi hyvä varautua, kuitenkin samalla pitäen ohjelman tiiviinä. Odottamattomia yllätyksiä ovat esimerkiksi tekniset haasteet tai puhujien vaihdossa tapahtuvat viivästykset. Lisäksi yli kahden tunnin verkkotilaisuudet eivät myöskään ole haluttuja, sillä verkkotyöskentelyä pidetään edelleen kuormittavampana kuin fyysistä työskentelyä. Tunnin välein tapahtuvat tauot ja monimuotoinen ohjelma (vaihtuvat puhujat, videot, osallistavuus ym.) ovat ratkaisuja pidempään ja mielekkääseen verkkotapahtumaan. Tauot tuovat myös joustoa ohjelmaan, odottamattomien yllätyksien varalle.
”Don’t want to tell? Don’t share!”
Hackathoneissa pyritään luomaan uusia innovaatioita ja tämä vaatii avointa tiedon- ja ajatusten vaihtoa osallistujatiimien välillä. Ilman luottamusta tämä ei ole mahdollista. Innovaatiotapahtumiin olisi hyvä varata alkuun aikaa luottamuksen rakentamiselle, oli tapahtuma sitten fyysisenä vai verkossa. Kansainvälisten hackathonien järjestämisestä opimme, että verkkotyöskentely vaatii enemmän panostusta ja aikaa luottamuksen rakentamiseen. Toimenpiteitä voisi olla esimerkiksi vapaamuotoinen esittely ja verkostoitumishetki sekä helpot lämmittelytehtävät. BioPaavon lähestymistapa joukkueiden muodostamisesta jo ennen hackathoniin rekisteröitymistä mahdollistaa omien kontaktien liittämisen omaan tiimiin ja tätä kautta tiimin sisäisen luottamuksen synnyn, kun muut jäsenet ovat jo entuudestaan tuttuja. Myös salassapitosopimukset ja yhteisten pelisääntöjen läpikäynti on kriittistä.
Kansainvälisyyden mahdollisuudet
Kuten mainittua, kansainvälisyys on verkkototeutuksen suurimpia mahdollisuuksia, sillä kaikki, joilla on vain internet yhteys ovat klikkauksen päässä yhteistyöstä. Biotalouden ja biokiertotalouden haasteet ja ratkaisukohteet ovat pitkälti samoja globaalisti. Maantieteellisen sijainnin ja ilmasto-olojen myötä haasteissa ja soveltuvissa ratkaisuissa voi olla eroja, mutta varsinkin samankaltaisissa olosuhteissa esiintyviin ilmiöihin yhtäällä kehitetyt ratkaisut olisivat todennäköisesti pitkälti sovellettavissa myös toisaalla. Maantieteellisesti ja toimintakulttuurillisesti ilmenevät erot voisivat tuoda ratkaisuihin monipuolisuutta ja lisää sovellettavuutta pienilläkin muutoksilla. Ideointivaiheessa tehty yhteistyö voisi ohjata ratkaisua jo varhaisessa vaiheessa laajemmille markkinoille.
Useimmiten parhaat innovaatiot syntyvät, kun sekoitetaan eri kansalaisuuksia, eri toimialojen edustajia sekä saman toimialan edustajia eli kilpailijoita. Edes kilpailuasetelma ei ole ongelma innovaatiotapahtumissa, jos haaste käsittelee suuremman mittakaavan viheliäistä ongelmaa. Innovaatiotapahtumien tavoitteena tulisi olla uusien ideoiden synnyttäminen, ei välttämättä suorien ratkaisuiden. Tällöin osallistujilla on vielä mahdollisuus tuotteistaa ratkaisu. Kilpailuedun saa useimmiten se, joka pääsee markkinoille ensimmäiseksi uuden ratkaisun kanssa. Eli toisin sanoen, innovaatiotapahtuman jälkeen yrityksillä on vielä paljon tehtävää!
Kansainvälisten hackathonien opit ja vinkit kerättiin yksiin kansiin innovaatio-oppaaseen, jonka löydät täältä. ConnectedByBiobordin hackathoneihin (Food Hack & Forest Hack) osallistuneista yrityksistä 70 % arvio, että voisi jatkossakin osallistua verkossa toteutettaviin innovaatiotapahtumiin. Tapahtumia suosittelisi kollegoilleen 80 %. Myös BioPaavon saaman palautteen perusteella voitaneen luottaa siihen, että verkkomuotoisille innovaatiotapahtumille on kysyntää Suomessa ja kansainvälisesti.
Innovaatiotapahtumat toteutettiin EAKR-osarahoituksella Interreg Baltic Sea Region -ohjelman projektissa ConnectedByBiobord 01.10.2020 – 30.06.2021. Hankkeen tulokset koottiin kansainvälisiin yhteistyösuunnitelmiin (kestävä ruokajärjestelmä, metsäbiotalouden digitaaliset arvoketjut ja uusien teknologioiden käyttö riistan ja villieläinten valvonnassa). Yhteistyösuunnitelmia edistetään JAMK:n vetämässä Itämeren alueen biotaloustoimijoiden Biobord -verkostossa. Mikäli kiinnostuit yhteistyösuunnitelmista tai verkostosta vieraile Biobord.eu sivustolla. Lisätietoa: ’Membership in the Biobord network’
BioPaavo – Biotalouden yrityskiihdyttämö Saarijärvelle -hankkeen (1.12.2019 – 30.9.2022) toteuttaa Jyväskylän ammattikorkeakoulun Biotalousinstituutti. Hanketta rahoittaa Keski-Suomen liitto Euroopan aluekehitysrahaston tuella sekä muun muassa Sitra ja Saarijärven kaupunki. Hankkeen tavoitteena on rakentaa toimintamalli biotalouden yrityskiihdyttämölle tukemaan biotalousalan innovaatioiden markkinoille pääsyä. Lisätietoa hankkeesta ja tulevista tapahtumista: www.biopaavo.fi.
Projektiasiantuntija Tiina Kuisma ja projektiasiantuntija Anna-Stina Kuula, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Biotalousinstituutti