Takana reilut kaksi vuotta lammastalouden koulutusta – mitä saimme aikaan?

Vuosi 2021 lähestyy loppuaan ja samalla Lammastalouden tuotannontekijät -koulutushanke lähestyy päätöstään. Viimeisetkin koulutukset on järjestetty ja nyt on aika hieman muistella mennyttä paria vuotta ja pohtia, mitä hanke on antanut hankealueemme lammastaloudelle. Hanketta on toteutettu Keski-Suomessa ja Etelä-Pohjanmaalla Jyväskylän ammattikorkeakoulun Biotalousinstituutin ja ProAgria Etelä-Pohjanmaan toimesta ajalla 1.10.2019-31.12.2021.

Paljon toimintaa

Hankkeen tavoitteena oli hankealueen lammastalouden kehittäminen ja lampureiden osaamisen kasvattaminen liikkeenjohtamisen, lampaiden hyvinvoinnin, tuotantotoiminnan ja teknologian osalta sekä lampureiden oman hyvinvoinnin tukeminen. Koulutusteemoina olivat ruokinta, peltoviljely, talous ja markkinointi, lampaan hyvinvointi, jalostus sekä muut lammastalouden tuotteet, ympäristöarvot ja lampurin hyvinvointi.

Lampureita koulutettiin koulutuspäivissä, pienryhmissä, webinaareissa ja tilatutustumisissa. Näiden ohessa tuotettiin koulutusmateriaaliksi opetusvideoita ja tietokortteja, jotka löytyvät hankkeen verkkosivuilta www.aitomaaseutu.fi/latu. Hanke järjesti reilun kahden vuoden aikana yhteensä 63 erilaista koulutustilaisuutta ja osallistujia hankkeen koulutuksissa oli kaiken kaikkiaan parisen sataa. Osallistujamäärässä mitattuna kiinnostavimpia koulutusteemoja olivat lampaan hyvinvointi, jalostus ja ruokinta.

Yksi harvoista tilatutustumisista päästiin tekemään Pukkimäen lammastilalle loppuvuodesta 2020 (kuva: Marianne Reinikka)

Koronan vaikutukset hankkeeseen

Hanke on toiminut käytännössä lähes kokonaan korona-aikana. Vain ihan ensimmäiset koulutukset ja ruokintapienryhmät päästiin järjestämään aikana ennen koronaa. Korona vei koulutukset kokonaan verkkoon keväällä 2020 ja verkossa lopulta toimittiinkin sitten suurin osa ajasta. Verkkoon siirtyminen ei aiheuttanut hankkeelle suurempia haasteita, sillä hanke oli jo alun perin suunniteltu toteutettavaksi hybridimallilla, jossa osa osallistujista on paikan päällä ja osa verkossa. Verkkokoulutusten tekninen toteutus oli siis jo alun alkaen hankeväellä hyvin hyppysissä.

Ehkä suurin koronan aiheuttama haaste oli opintomatkojen peruuntuminen, mikä vaikutti suoraan hankkeen yksityisen rahoitusosuuden kertymiseen ja valitettavasti näkyi lampureille koulutusten hintojen nousuna. Opintomatkojen peruuntuminen oli myös lampureille suuri pettymys, koska matkat olivat kovasti odotettuja hetkiä päästä kokemaan uutta, näkemään erilaisia lammastiloja ja tapaamaan toisia lampureita. Lampureiden näkökulmasta selkeä koronamiinus oli myös se, että ilman läsnäolokoulutuksia yhteisöllisyys kärsi ja vertaistuki jäivät puuttumaan.

Haasteiden vastapainoksi koronalla oli myös positiivisia vaikutuksia. Etäyhteysjärjestelmien kanssa pelatessa lampureiden digitaidot paranivat ja Teamsit ja Zoomit tulivat kaikille tutuiksi. Hankeväki tarjosi osaltaan matalalla kynnyksellä apua etäyhteyksien käyttöönottoon. Koulutuksiin osallistuminenkin oli helppoa kotoa tai vaikka lampolasta käsin, eikä matkoihin kulunut aikaa ja rahaa. Etäkouluttamisen myötä hankkeen jakama tietokin pääsi leviämään laajemmalle, kun koulutuksiin pystyi verkossa osallistumaan väkeä laajemmalta alueelta.

Korona vei hankkeen koulutukset verkkoon. Projektityöntekijä Aija Hytönen pitämässä webinaaristudiota Biotalousinstituutin tubenaario Lietsossa. (kuva Aija Hytönen)

Positiivista palautetta

Hankkeessa kerättiin osallistujapalautetta jokaisen koulutuksen yhteydessä, pari kertaa isomman koulutustoivekyselyn yhteydessä sekä hankkeen lopussa erillisellä palautekyselyllä. Palautteen keräämiseen käytettiin Zoomin polls -palautetyökalua, Webropolia ja keskustelua osallistujien kanssa. Saatu palaute on ollut pääasiassa positiivista.

Lampurit ovat saaneet koulutuksista uutta tietoa ja uusia ideoita omaan työhön ja myös vanhoja oppeja on saatu kerrattua ja päivitettyä.  Oman tilan toimintaa on opittu arvioimaan entistä paremmin ja uskallettu myös tehdä toimintaan parantavia muutoksia. Erityisen paljon palautteessa kiiteltiin webinaareja ja koulutustallenteita. Tallenteet ovat mahdollistaneet koulutuksiin osallistumisen, jos varsinainen koulutusajankohta ei ole sopinut ja webinaareihin on ollut helppo osallistua vaikkapa lampolatöiden ohessa.

Osallistujapalautetta hankkeen toiminnasta Loppuseminaarin yhteydessä. (kuva Aija Hytönen)

Hankeväen tekemiä huomioita

Hankeväki ehti kuluneen reilun kahden vuoden aikana tekemään monenlaisia huomioita. Positiivista oli, että saimme lampurit hyvin mukaan koulutuksiin ja saimme tietoa hyvin levitettyä. Koulutuksissa näkyivät myös tämän hetken pinnalla olevat trendit: sekä villa että eläinten hyvinvointi kiinnostivat paljon. Sen sijaan peltoviljely, talousasiat ja lampurin oma hyvinvointi eivät kiinnostaneet niin paljon ja laajasti, kuin olisimme ehkä toivoneet. Myöskään pienryhmäkoulutus ei vielä ollut kaikille lampureille tuttu käsite ja sitä jouduimme pienryhmiä markkinoidessamme avaamaan ja pienryhmien täyteen saaminen vaatikin suoraa henkilökohtaista kontaktia mahdollisiin osallistujiin.

Kesällä 2021 koronan helpottaessa päästiin Keski-Suomen nurmipienryhmän kanssa tutkailemaan peltojen kuntoa. (kuva Aija Hytönen)

Lopuksi kiitos kaikille näistä kuluneista reilusta kahdesta vuodesta ja koulutuksiin osallistumisesta. Toivottavasti kohtaamme vielä jatkossakin lampaiden parissa, ja kohtaammehan me, sillä jatkoa on jo luvassa (tästä kuulette ihan pian).

Teksti: projektipäällikkö Marianne Reinikka, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Biotalousinstituutti

Kuvat: projektityöntekijä Aija Hytönen ja projektipäällikkö Marianne Reinikka, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Biotalousinstituutti

Lammastalouden tuotannontekijät on Jyväskylän ammattikorkeakoulun hallinnoima ja ProAgria Etelä-Pohjanmaan osatoteuttama koulutushanke. Hanketta rahoittavat Keski‐Suomen ELY‐keskus ja Etelä-Pohjanmaan Ely-keskus Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta. Hanke toimii ajalla 1.10.2019‐31.12.2021.

Jätä kommentti