Reilua datataloutta kehittämässä
Tieto on valtaa, sanotaan. Hän, jolla on tilanteeseen sopivaa tietoa, pystyy toimimaan oikein eli viisaasti. Mutta onko kaikilla maatalouden toimijoilla mahdollisuus saada tarvittava tieto käyttöönsä ja hyödyntää sitä reilulla tavalla?
Jos tieto on valtaa, niin entä sitten data? Datahan on oikeastaan vain ykkösiä ja nollia. Datasta tietoon ja viisaisiin päätöksiin onkin paljon matkaa. Päätöksenteon pohjaksi tarvitaan datan jalostusta, tulkintaa ja soveltamista. Datan merkitys tiedon raaka-aineena on kuitenkin suuri ja se kasvaa koko ajan, kun datatalous kehittyy. Datakin on siis valtaa, ja hän, jolla on relevanttia dataa, voi käydä sillä kauppaa.
Digitalisaatiosta johtuen maatiloilla tuotettavan datan määrä on eksponentiaalisessa kasvussa. Dataa kerätään suuria määriä esimerkiksi automaattilypsyn, traktorien ja työkoneiden kautta. Älymaatalous, oma tutkimusaiheeni, perustuu intensiiviselle datan käytölle. Siinä hyödynnetään kerättyä dataa sekä maatilan sisäisten prosessien optimointiin että ulkopuolisiin tietotarpeisiin. Vaivan palkaksi digiviljelijälle tarjotaan entistä parempaa tilannetietoisuutta, jolloin hän pystyy tekemään tietoisia päätöksiä, miten kulloinkin toimia.
Kuka omistaa maatilan datan?
Kun data on näin keskeistä, niin kuka sitten omistaa maatilan datan? Maatilan tuottama data kiinnostaa monia muitakin toimijoita, kuten hallintoa, kauppaa, tutkimusta ja erilaisia konsultointipalveluja tuottavia tahoja. Kyseiset toimijat haluavat raportteja tuotantomääristä, käytetyistä panoksista ja tuotannon vaikutuksista. Siksi tilan raakadatasta lasketaan näitä tietoja, joko tilan omasta toimesta tai ulkoisena palveluna. Ennen datan omistajuus ei ollut kovin relevantti asia, mutta nyt, kun liiketoimintamallit perustuvat entistä enemmän siihen, asia on noussut osin kiivaaseenkin keskusteluun. Jos dataa jalostetaan ulkoisen toimijan toimesta, siirtyykö omistajuus? Voiko tila hyödyntää ja myydä dataa edelleen omanaan? Onko datataloudesta tulossa viljelijälle uutta bisnestä? Tähän ei ole helppoja vastauksia.
EU on Datastrategiassaan omaksunut avoimuusperiaatteen ja toisaalta myös ottanut kantaa siihen, että datan tuottajalla on itseensä kohdistuvan datan omistajuus, ns. MyData-periaatteen mukaisesti. EU on myös halunnut suojata kilpailukykyään globaaleja toimijoita vastaan. EU:n linja näkyy voimaan tulevissa uusissa säännöksissä. Ehdotus datasäännökseksi julkaistiin 21.2.2022. Keskeinen uuden sääntelyn tavoite on parantaa pienien toimijoiden mahdollisuuksia dataliiketoimintaan.
Reilua datataloutta Biotalouskampuksen Älymaatilalla
Jamk Biotalousinstituutti ja erityisesti johtamani Älymaatalouden tutkimusryhmä ovat mukana reilua datataloutta edistävässä työssä. Saarijärven Tarvaalassa sijaitsevalle Biotalouskampuksen Älymaatilalle toteutamme reilun datatalouden kehitys-, testaus- ja demonstraatioympäristön. Tietojärjestelmämme rakennetaan siten, että siihen voidaan liittää joustavasti erilaista tulevaa ja lähtevää dataa. Järjestelmä myös mahdollistaa viljelijän antaman luvituksen, ts. sopimuksen mukaisen datansa käytön erilaisiin ulkoisiin käyttökohteisiin. Olemme mukana myös tekemässä ohjeistusta reilun datatalouden toteutukseen. Teemme laajaa yhteistyötä teknologia- ja ohjelmistoyritysten kanssa, jotta tuloksemme olisivat mahdollisimman hyväksyttäviä ja menisivät sujuvasti käytäntöön.
Reilu datatalous on aiheena erittäin haastava ja vaatii laajaa yhteistyötä, jota toteutamme hankkeissa. Meneillään on kaksi keskeistä hanketta: Biotalouskampuksen Älymaatilan kehittämishanke (EAKR/REACT-rahoitus), jossa kehitämme Älymaatilan kykyä erilaisten datojen käsittelyyn sekä AB SmartDIH (EU:n SmartAgriHubs/HEU-rahoitus), jossa rakennamme Suomessa ainutlaatuista älymaatalouden palveluja tarjoavaa innovaatiokeskittymää. Suunnitteilla on useita uusia hankkeita, joihin haluamme erittäin mielellämme uusia kumppaneita. Tervetuloa mukaan!
Johtava tutkija Hannu Haapala, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Biotalousinstituutti