Kalan vaelluseste

Miksi vaelluskaloja ahdistaa?

Lauantaina 21. toukokuuta vietetään maailman vaelluskalapäivää (World Fish Migration Day), jonka tarkoituksena on lisätä ihmisten tietoisuutta vapaana virtaavista vesistä sekä niiden merkityksestä vaelluskaloille. Vaelluskaloille on tyypillistä, että ne syntyvät virtavesiin, vaeltavat kasvamaan syönnösalueelle järvelle tai mereen ja vaeltavat lisääntymään takaisin virtavesiin kuten puroihin ja jokiin. Ne pyrkivät useimmiten takaisin juuri siihen samaan virtaveteen, jossa ne on itse syntyneet.  Mutta liian usein kotiinpaluu on tehty kaloille mahdottomaksi.

Suomessa vaelluskaloja ovat mm.  taimen, nieriä, harjus, lohi ja siian vaeltavat muodot, mutta virtavesistöjä käyttävät hyväkseen myös lukuisat muut kalalajit. Vaelluskaloistamme lähes kaikki ovat joko uhanalaisia tai äärimmäisen uhanalaisia. Suomen luonnonvaraisista lohista on menetetty jo yli 90 % ja villit taimenet ovat äärimmäisen uhanalaisia kaikkialla napapiirin eteläpuolella. Kalat tarvitsevat nyt apuamme. Yksi suurimmista syistä vaelluskalojen ahdinkoon on virtavesien patoaminen. Suurimmat joet on valjastettu vesivoiman käyttöön, mutta Suomen tuhansista vaellusesteistä vain parisensataa on rakennettu vesivoimaa varten. Lukumäärällisesti merkittävämmiksi nousevat pienemmät vaellusesteet, kuten vanhat myllypadot ja vesisuisteet, joita on Suomessa yli 5000 kappaletta. Kun tähän lisätään vielä vaellusesteen muodostavat tie- ja siltarummut, on meillä vaellusesteitä kymmeniä tuhansia, jopa 100 000.   Ja mikä pahinta, osa näistä vaellusesteistä on rakennettu historian aikana tarpeeseen, mutta nykypäivänä niillä ei ole enää mitään järjellistä käyttöä. Ne ovat jääneet paikalleen ja muodostavat nyt vain suuren ongelman kaloille ja muille vesieliöille.

Nousuesteet muodostavat suuren ongelman vaelluksille, mutta samaan aikaan vaelluskalojen elinympäristöjä on tuhottu monilla muillakin tavoin. Virtavesikutuisten kalojen lisääntyminen on tarkkaa puuhaa. Kutu vaatii onnistuakseen oikean vedenlämpötilan, sopivan veden virtaaman sekä pohjalle sopivan kokoista soraikkoa, johon taimenen on mahdollista kutea onnistuneesti ja jossa mätimunat säilyvät hengissä pitkän talven yli. Patoaminen ja vesirakentaminen on aiheuttanut voimakasta virtausolosuhteiden muutosta ja sopivat kutusoraikot ovat kadonneet. Ne ovat kulkeutuneet tulvien mukana pois tai peittyneet ajan saatossa mudalla.

Yksi merkittävä vaikutus on ollut virtavesien perkaamisella tukinuittoa varten. Perkaaminen poistaa uoman pohjan luonnonmukaiset olosuhteet, sen kivet ja kasvit. Uomissa ei ole enää paikkoja kutea eikä kalanpoikasten piiloutua. Alivirtaaman aikaan vettä ei riitä kalojen liikkumiseen ja tulva-aikoina taas vesi peittää alleen suuria ranta-alueita. Rännimäisissä syvissä ojissa vesi virtaa nopeasti ja lämpötilaolot muuttuvat. Ihmisen rakentamissa uomissa myös rehevöityminen on kiihtynyt ja vedenlaatu Suomen virtavesissä on varsin heikkoa. Kun ilmasto vielä lämpenee, negatiiviset muutokset virtavesissä lisääntyvät. Hyvä uutinen on kuitenkin se, että meidän on mahdollista auttaa vaelluskaloja selviytymään nykyisistä ja tulevistakin ongelmista.

Sanna Marinin hallitus on käynnistänyt NOUSU-vaelluskalaohjelman, jonka päätavoitteena on poistaa uhanalaisilta vaelluskaloilta vaellusesteitä sekä kunnostaa kalojen elinympäristöjä. Jyväskylän ammattikorkeakoulun Biotalousinstituutti on aloittanut tässä kuussa hankkeen Mylly- ja Mäntyjoen kalataloudellinen kunnostussuunnitelma. Hankkeen tarkoituksena on laatia suunnitelma, jonka avulla voimme purkaa Viitasaaren Suovanlahdella sijaitsevilta kahdelta joelta vaellusesteet sekä kunnostaa kaloille lisääntymisalueita, pienpoikasalueita sekä parantaa isompien kalojen talvehtimismahdollisuuksia.  Hankkeen tavoitteena on siis parantaa vaelluskalojen ahdinkoa, mutta samalla parantaa alueen jokien monimuotoisuutta, sekä alueen virkistyskäyttömahdollisuuksia. Yhteistyössä ELYn, Viitasaaren kaupungin, WWF:n, Suomen luonnonsuojeluliiton, osakaskuntien ja paikallisten asukkaiden kanssa tullaan toteutusvaiheessa tekemään elinympäristökunnostuksia alueella kaloille myös talkoovoimin. Sinne tulemme tarvitsemaan auttavia käsiä.

Perimätiedon mukaan alueella on aiemmin esiintynyt vaelluskaloja, kuten lohta ja taimenta. Hankkeen perimmäisenä tarkoituksena pidemmällä aikavälillä on päästä toivottamaan vaelluskalat tervetulleeksi takaisin kotiin.

Hankkeen etenemistä voi seurata instagramissa: Jamk_biotalous #myma

Kirjoittaja

Teksti: Projektiasiantuntija Hanna Nousiainen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Biotalousinstituutti
Kuva: Olli Sivonen, ELY kalatalouspalvelut, Järvi-Suomi

Jätä kommentti