Ongelmien ennaltaehkäisy on usein halvempaa kuin niiden korjaaminen – myös vesistöissä

Valkeinen-järvi kimmeltää keskellä kaunista saarijärveläistä maalaismaisemaa. Järvi on hieman alle 100 hehtaarin kokoinen ja järven ympärillä on runsaasti vakituista ja vapaa-ajan asutusta. Valkeinen-järvi on ekologiselta tilaluokitukseltaan hyvässä kunnossa, mutta viimeisimmän luokituksen yhteydessä on havaittu riskejä hyvän tilan huononemiselle valuma-alueelta tulevien huuhtoutumien seurauksena.

Järven vedenlaatua on seurattu vuodesta 1975 lähtien, ja vaikka analyysien aikasarjassa on aukkoja, on havaittavissa veden ravinteiden ja sameuden lisääntyminen, sekä näkösyvyyden vähentyminen varsinkin 2000-luvulla. Rannan aktiiviset asukkaat ovat pitäneet järveä silmällä ja muutoksista on ilmoitettu valvontaviranomaiselle Keski-Suomen ELY-keskukseen.

Lokakuussa 2021 pidetyssä kyläillassa Nahjuksen kylätalolla huoli järven tilasta toi paikallisia ja asiantuntijoita yhteen ja päätettiin lähteä hakemaan rahoitusta suunnitteluhankkeelle, jotta Valkeinen-järvi saataisiin pidettyä hyvässä ekologisessa tilassa myös tulevaisuudessa. Hanke sai rahoitusta Keski-Suomen ELY-keskukselta Vesiensuojelun tehostamisohjelmasta, Saarijärven kaupungilta ja Kalmarin-Heijostenmäen osakaskunnalta. Hanke käynnistyi toukokuussa, jolloin Jamk Biotalousinstituutin vesitiimi aloitti urakkansa.

Kunnostussuunnittelu kohdennetaan valuma-alueelle

Valkeinen-järven vesiensuojelusuunnitelma-hankkeessa kunnostussuunnittelu ei kohdistukaan itse järvialtaaseen, kuten monesti rehevöityneen järven kunnostuksissa, vaan toimet kohdistetaan järven valuma-alueelle ns. valuma-aluesuunnitteluna. Jokaisella järvellä on oma valuma-alueensa, joka maantieteellisesti rajautuvat vedenjakajiin. Valuma-alueelta vedet valuvat valuma-alueen matalimpaan kohtaan, yleensä juuri järveen tai jokeen. Valkeisen valuma-alue ei ole kovin suuri, mutta sen topografiset muodot ovat varsin vaihtelevia, maalajit eroosioherkkiä ja valuma-alueella on paljon erilaista maankäyttöä.

Tulevaisuudessa ilmaston lämmetessä valuma-alueiden kuormitus järvialtaisiin tulee olemaan yhä suurempaa, kun kunnolliset pakkastalvet vähenevät ja vesienhallinta heikkenee säiden ääri-ilmiöiden lisääntyessä. Normaalioloissa luonnontilainen järvi selviää valuma-alueeltaan tulevasta luontaisesta kuormituksesta, mutta jokaisen vesimuodostuman puhdistumiskyvyllä on rajansa. Jossakin kohtaa kuormituksen määrä ylittää järven sietokyvyn ja rehevöityminen käynnistyy.

Kunnostustarpeen perimmäinen syy on usein juuri ihmistoiminnan lisäämät valumat. Järville ilmastonmuutos itsessään on jo suuri haaste, ilman ihmisten tuomaa lisärasitetta. Valuma-alueelle kohdistuvalla kunnostussuunnittelulla on kuitenkin mahdollista hillitä järveen päätyvien ravinteiden, humuksen ja kiintoaineksen määrää. Tämä auttaa järveä selviytymään sen nykyisestä kuormituksesta, mutta myös tulevaisuuden tuomista ilmaston lämpenemisen haasteista.

Vesiensuojelurakenteilla vaikutetaan rehevöitymisen juurisyihin

Virta vie, mutta se valitettavasti myös tuo. Hankkeen projektipäällikkö Samuli Lahtela tarkastelemassa järveen laskevaa ojaa.

Valuma-aluesuunnittelussa avainasemassa ovat erilaiset vesiensuojelurakenteet valuma-alueella, jotka vähentävät ravinteiden, kiintoaineksen ja humuksen päätymistä järveen. Laskeutusaltaat, kosteikot, pintavalutuskentät, uomien eroosiosuojat, kaksitasouomat ja virtaamansäätöpadot ovat tuttuja rakenteita myös maa- ja metsätalouspuolella. Tällaiset rakenteet voivat vesiensuojelun lisäksi toimia alueella eläinlajien lisääntymis- ja levähdyspaikkoina ja tätä kautta myös ihmisten retkeilykohteina.  Näiden rakenteiden suunnittelu ja toteuttaminen on useimmiten pienialaisempaa ja taloudellisesti huomattavasti halvempaa kuin rehevöityneeseen järvialtaaseen kohdistetut kunnostustoimenpiteet.

Järvikunnostuksissa myös avainasemassa on ulkoisen kuormituksen hallitseminen valuma-alueelta, koska järeätkin toimet järvialtaassa jäävät varsin lyhytaikaisiksi, jos kuormitus järven valuma-alueelta jatkuu entisellään. Valuma-aluesuunnittelulla on siis mahdollista vaikuttaa itse järvien rehevöitymisen juurisyyhyn, eikä hoideta vain pelkkää seurausta. Kovasti olisi toivottavaa, että vesiensuojelussa päästäisiin yhä enemmän ennaltaehkäisevään toimintaan, se säästäisi vesistöjä, työtä ja rahaa.

Projektiasiantuntija Hanna Nousiainen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Biotalousinstituutti

Jätä kommentti