Kotimaisen lampaanlihan tuotantoketjun vastuullisuus puheenaiheena Farmari-messuilla

Lampaanlihan tuotantoketjun kehittäminen -hanke järjesti Farmari-messuilla torstaina 30.6.2022 Lammasosaston Lampuriteltassa Lampaanlihaketjun vastuullisuus -paneelikeskustelun yhteistyössä Suomen Lammasosuuskunnan kanssa. Panelisteina olivat Juha Tähkämaa (tuottajaorganisaatio Lounais-Suomen lampurit), Kaarin Knuuttila (Suomen Teurastamoyrittäjät ry), Henri Vainio (Vainion Teurastamo), Pasi Työppönen (Reinin Liha), Ari Försti (Lihatukku Harri Tamminen), Satu Nieminen (SOK Suur-Savo), Pia Parikka (MTK ja Suomen lammasosuuskunta), Saara Patama (MTK) ja Mari Hannuksela (Lihakeskusliitto). Keskustelun juonsi Suomen lammasosuuskunnan toimitusjohtaja Anniina Holopainen.

Keskustelun alkuun lammasasiantuntija Sari Heltelä kertoi Vastuullisuudesta kasvua ja kannattavuutta -hankkeessa lammastiloilla tehdyistä vastuullisuuskartoituksista. Kartoitusten mukaan lampureilla on eläinten hyvinvointi ja ympäristöasiat usein hyvällä mallilla, mutta taloudessa ja lampurin omassa hyvinvoinnissa on usein parantamisen varaa. Asiat eivät ole toisistaan irrallisia, vaan hyvä taloudellinen tilanne usein parantaa niin lampurin kuin eläinten hyvinvointia. Taloudellinen vastuullisuus tulisikin huomioida yhtenä osana koko ketjun vastuullisuutta, sillä se mahdollistaa myös muiden vastuullisuuden osa-alueiden toteutumisen.

Eläinten hyvinvointi on tärkeä osa vastuullisuutta

Eläinten hyvinvointi nousee usein esiin puhuttaessa kotieläintuotannon vastuullisuudesta, eikä paneelikeskustelumme tehnyt tässä poikkeusta. Pia Parikka totesi, että eläinten hyvinvointiin liittyvien asioiden on oltava kunnossa, eikä lammastuotanto voi olla ns. kertakäyttötaloutta. Lampurit eivät halua tinkiä eläinten hyvinvoinnista.

Tilan taloudellisella tilanteella on merkittävä rooli myös eläinten hyvinvointiin liittyen ja lampurit toivovatkin tuotannolta riittävää kannattavuutta, jotta eläinten hyvinvointiin voidaan satsata jatkossakin. Myös MTK:n Saara Patama totesi eläinten hyvinvointiin satsaamisen vaativan rahaa ja mainitsi hyvinvointikorvauksen olevan yksi keino saada lammasketjuun lisää pelimerkkejä eläinten hyvinvoinnin kehittämiseen.

Osaajatarve näkyy koko ketjussa

Huoltovarmuus, toiminnan jatkuvuus ja kustannustason nousu puhuttivat panelistejamme varsin paljon. Sekä lammastilojen että elintarviketeollisuuden näkökulmasta nousi esiin huoli toiminnan jatkuvuudesta tulevaisuudessa. Lammastalous ei houkuttele nuoria, koska eläintenpito on sitovaa ja maatalouden kannattavuus on yleisesti heikkoa, joten sukupolvenvaihdoksia ei tiloilla synny toivottua tahtia.

Teurastamoilla ja elintarviketeollisuudella taas on haasteita löytää osaavaa työvoimaa ja hyvät työntekijät koulutetaankin usein itse taitaviksi moniosaajiksi. Toiminnan jatkuvuuden turvaaminen ja osaavan työvoiman saatavuus nähdään tärkeäksi koko ketjussa. Pia Parikka totesi, että lammastilojen tulovirta tulisi saada suuremmaksi, jotta tiloilla olisi mahdollisuus työllistää, mikä parantaisi toiminnan jatkuvuutta ja lampurin omaa hyvinvointia.

Kustannukset nousussa – miten käy kuluttajahintojen ja yrittäjien tulojen?

Viimeaikainen hurja kustannustason nousu on lisännyt merkittävästi yrittäjän riskiä lammastuotannossa. Ukrainan sota on aiheuttanut kustannusten nousun lisäksi myös puutteita raaka-aineiden saatavuuteen. Pia Parikan mukaan tilakohtaisesti mietittyjen strategioiden ja järkevien hankintojen merkitys korostuu ja Juha Tähkämaa totesi, ettei riitä, että on hyvä lampuri vaan pitää olla myös hyvä yritysjohtaja. Toiminnan tulee olla ammattimaista, jolloin se on usein myös taloudellisesti vahvempaa. Taloudellinen jatkuvuus olisi turvattava koko ketjun läpi ja kuluttajahintojen noususta tulisi riittää jaettavaa koko ketjulle kaupasta teollisuuden kautta alkutuottajalle asti.

Pitkäaikaisten ennusteiden tekeminen on tämänhetkisessä tilanteessa erittäin hankalaa. Kuluttajahintojen nousu ei ole vielä näkynyt merkittävästi kuluttajien ostokäyttäytymisessä, mutta päivittäistavarakaupan osalta SOK Suur-Savon Satu Nieminen ennusti tulevan syksyn näyttävän muutosta kuluttajakäyttäytymisessä ja kuluttajien mahdollisesti suuntaavan ostokäyttäytymistään edullisempiin tuotteisiin.

Kuluttajat tarvitsevat lisää tietoa

Yleinen keskustelu on aika ajoin höykyttänyt märehtijöitä ja niiden kasvattajia ja tuotanto on nähty eräänlaisena ilmastopaholaisena. Lihakeskusliiton Mari Hannuksela näkee, että ruokaa tarvitaan jatkossakin ja märehtijöillä on Suomen olosuhteissa tärkeä rooli ruuan tuottamisen lisäksi myös hiilensidonnassa ja biodiversiteetin ylläpidossa. Tämä tuo työlle merkityksellisyyttä ja tuottaja voi kokea oikeutusta osallisuudestaan lihaketjussa.

Kotimaisesta lammastuotannosta toivottiin yleisesti lisää tietoa kuluttajille. Panelistit toivoivat markkinoinnissa ja viestinnässä tuotavan esiin muun muassa eläinten hyvinvointi ja antibioottien vähäinen käyttö Suomessa sekä ympäristönhoitoon liittyvät asiat. Suomessa eläimiltä ei esimerkiksi typistetä häntiä. Maisemalaitumilla laiduntavat uuhet osallistuvat ympäristön ja biodiversiteetin hoitoon ja tuottavat luontoarvojen lisäksi vastuullista lihaa. Kotimaisista lammastiloista moni on luomutuotannossa. Lounais-Suomen lampurien tuottajaorganisaation kaikki jäsenet ovat luomutiloja. Juha Tähkämaa uskookin luomun ja luomumenetelmiä hyödyntävän tuotannon tulevaisuuteen.

Kaksivuotinen Lampaanlihan tuotantoketjun kehittäminen -hanke toimii Varsinais-Suomen, Pohjois-Pohjanmaan, Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Suomen alueilla. Hanketta rahoittavat Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma sekä Varsinais-Suomen, Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Suomen ELY-keskukset.

Projektipäällikkö Marianne Reinikka, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Biotalousinstituutti