Uzbekkiryhmä saapuu tutustumaan Suomen biotalouteen

Jamkiin on tulossa syyskuussa 2022 kaikkiaan 26 tulevaa biotalouden opettajaa ja kaksi ministeriön edustajaa. Heitä kiinnostaa se, miten Suomessa toteutetaan ja ohjataan biotaloutta sekä miten biotalouden ammattilaisia koulutetaan.

Uzbekistanin 30 asukkaasta noin neljännes saa elantonsa maataloudesta. Maa itsenäistyi Neuvostoliitosta 1991. Maa tuottaa paljon hedelmiä ja vihanneksia vientiin. Karjantuotanto keskittyy: rehevillä alueilla lähellä kaupunkeja kasvatetaan nautoja, kun taas karummilla autiomaa-alueilla kasvatetaan lampaita. Lisäksi Uzbekistan tuottaa merkittävästi kalaa, jota kasvatetaan erityisesti lampiviljelmissä. Biotaloudella onkin suuri merkitys niin väestön ravitsemisen, elinkeinon harjoittamisen, kuin maan taloudenkin kannalta. Yllättävää on se, että Uzbekistan on kyennyt ylläpitämään talouskasvua myös koronan aikana. Talouskasvua jarruttaa kuitenkin tieverkoston heikko kunto ja lentokenttien vähäinen määrä.

Maataloudessa suurin tuotantoala on puuvillalla, jonka tuotantoa laajennettiin voimakkaasti entisen Neuvostoliiton aikana. 2010-luvulla Uzbekistanin hallitus teki pitkän ajan suunnitelman. Tavoitteena oli saavuttaa vuosien 2016-2020 aikana monimuotoisempi viljelykulttuuri. Viime vuosina viljely onkin monimuotoistunut. Puuvillan lisäksi tuotetaan vehnää, ohraa, riisiä, maissia, perunaa, kasviksia ja hedelmiä. Puuvillan ja vehnän tuotanto on 80% kokonaistuotannosta. Itsenäisyyden ensimmäisten kuuden vuoden aikana puuvillan tuotanto väheni 2 miljoonasta hehtaarista 1,4 miljoonaan hehtaariin. Sen tilalla alettiin tuottaa erityisesti vehnää.

Panostamalla maatalouden tietotaitoon ja tekniikoihin, sekä viljan siementen laatuun, satomäärät saatiin nousuun. Vuonna 2016 vehnäsato oli keskimäärin 5500 kg/ha, kun vuonna 1992 se oli lähes kolme kertaa pienempi. Maa onkin saavuttanut omavaraisuuden vehnäntuotannossa. Vuoden 2010 jälkeen on perustettu 42 000 ha hedelmätarhoiksi. Hedelmien ja vihannesten viennin arvo on jopa 50% nykyisistä maataloustuotteiden tuotoista. Sen myötä maan tuottavuus ja maanviljelyn kannattavuus ovat parantuneet ja vesitalous sekä työllisyys ovat kehittyneet parempaan suuntaan. Uzbekistan haluaa edelleen kehittää maatalouden lisäarvoa ja haluaakin panostaa nyt biotalouden koulutukseen.

Uzbekistan tuottaa merkittävästi kalaa sisävesikalastuksella ja vesiviljelyllä. Sisävesikalastuksen osuus oli reilu 40 prosenttia ja vesiviljelyn vajaa 60 prosenttia. Viime vuosina tuotantomäärät ovat kasvaneet. Kalastusta harjoitetaan makean veden säiliöissä ja järvissä, joita käytetään jäännösveden varastointiin. Erilaisia järviä ja altaita on yli 800 000 hehtaaria, joista 660 000 hehtaaria soveltuu kalastukseen. Uzbekistanissa on ollut tapana, että kalastusyritykset tekevät luonnonvesistöistä ja kalastusaltaista pitkäaikaisia, yli 10 vuotta kestäviä vuokrasopimuksia paikallisviranomaisten kanssa. Vesiviljelyllä on Uzbekistanissa enemmän kehittymiskapasiteettia kuin kalastuksella. Vesiviljelyn osalta tärkein järjestelmä maassa ovat särkikalojen lampiviljelmät.

Jamk rakentaa maisteriohjelmaan pilotteja

Jyväskylän ammattikorkeakoulun Biotalousinstituutti rakentaa Uzbekistaniin biotalouden maisteriohjelmaa yhteistyössä uzbekistanilaisten yliopistojen (Taskent State Agrarian University, Tashkent Institute of Irrigation and Agriculture Mechanization Engineers, Samarkand Branch of Tashkent State of agrarian University, Bukhara State University) ja Uzbekistanin maatalousministeriön sekä kahden eurooppalaisen yliopiston (Vytautas Magnus University Liettuasta, Latvia University of Life Sciences and Technologies) kanssa. Maisteriohjelmaa pilotoidaan vuosina 2022-2023. Jamk pilotoi kaikkiaan 33 opintopisteen koulutuksen maisteriohjelman kokonaisuudesta. Sen rakentamista varten uzbekistanilaiset kumppanit ovat tehneet tarveanalyysin. Maisteriohjelman tavoitteena on vahvistaa Uzbekistanissa kestävää kehitystä ja sosioekonomista kasvua. Biotalouden maisteriohjelma perustuu monialaiseen lähestymistapaan ja vastaa paikallisen biotalouden tarpeisiin.

Syksyllä 2022 kolme Jamkin asiantuntijaa menee kouluttamaan maan pääkaupunkiin Taskentiin älymaataloutta, metsäbiotaloutta ja kuivakäymäläasiaa sekä hajautettua vesihuoltoa. Vierailu on osa New Master’s Degree Curricula for Sustainable Bioeconomy in Uzbekistan (BIOEcUz) -hanketta, jota rahoittaa Euroopan Unionin Erasmus+ -ohjelma vuosina 2021-2024. Lisää tietoa hankkeesta löytyy hankkeen verkkosivuilta http://bioecuz.tdau.uz/. Hanketta koordinoi Latvia University of Life Sciences and Technologies. Jamk on hankkeen osatoteuttaja.

Blogin kirjoittamisessa on hyödynnetty julkaisematonta Uzbekistanin neljän BIOEcUz-hankkeeseen osallistuvan yliopiston tekemää tarveselvitystä Uzbekistanin biotaloudesta, sekä agrologiopiskelijoiden Anna-Kaisa Heinäaron ja Riitta Pänkäläisen tekemää, myös julkaisematonta oppimistehtävänä toteutettua selvitystä ”Uzbekistanin talous (biomassan tuotanto)”.

Projektipäällikkö Kirsi Knuuttila, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Biotalousinstituutti